Haussa päiväkotipaikka, joka pysyy
Vanhemmat ja kunnat säikähtivät, kun Touhula sulki kymmeniä päiväkotejaan. Varhaiskasvatus kuuluu vastedes kuntien tärkeimpiin tehtäviin. Moni kunta miettii, kannattaako yksityisen osuutta kasvattaa.
Päiväkodin pihalla on muutama sentti uutta lunta. Yöllä tuuli on noussut ja kasannut kinoksia. Viima vetää hartioita korviin.
Sisällä tuoksuu jauhelihakastike. Lapsilla on nälkä ja hiukset pörrössä mäenlaskun jälkeen.
On tammikuun loppu 2022. Touhulan päiväkoti Helsingin Puistolassa on yksityisen päiväkotiketjun ainoa, joka yhä toimii pääkaupungissa.
Toukokuussa 2020 Touhula hakeutui yrityssaneeraukseen. Nopeasti kasvanut ketju ylivelkaantui ja oli lopulta maksukyvytön.
Alkoi raskas saneerausvaihe. Kahden vuoden aikana yhteensä 68 päiväkotia suljettiin eri puolilla maata, Helsingissä kymmenen.
Puistolan päiväkoti sai jäädä, koska se ei tee tappiota. Alueella on paljon lapsiperheitä, ja kaupungilla on ollut vaikeuksia löytää kaikille lapsille läheltä päiväkotipaikkaa.
Myös Touhulan päiväkoti on täynnä, ja sinne on lapsia jonossa.
Arki pyörii väistötiloissa vanhan koulun kupeessa. Koulu on autio, ikkunoita peittävät vanerit. Remontti on viivästynyt, ja neuvottelut rakennuksen jatkokäytöstä ovat kaupungin kanssa kesken.
Varhaiskasvatus kuuluu vastedes kuntien tärkeimpiin tehtäviin. Vuoden 2023 alussa kuntien tähän asti suurin menoerä, sote-palvelut, siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Suurimmat menot syntyvät sen jälkeen lapsista ja nuorista.
Kun talous on tiukoilla, palveluita pitäisi järjestää yhä kustannustehokkaammin. Yksityisen tahon toteuttama varhaiskasvatus on kunnalle yleensä hieman edullisempaa kuin palveluiden tuottaminen itse, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen. Hallintokuluja on vähemmän, eikä kiinteistöihin tarvitse välttämättä investoida itse.
Touhulan päiväkotien sulkemiset ovat kuitenkin tuoneet yksityistämisen riskit näkyviksi. Jos yksityinen palveluntuottaja sulkee ovensa, kunta kantaa vastuun siitä, että jokaiselle lapselle löytyy uusi päivähoitopaikka.
Varhaiskasvatus on perinteisesti ollut vakaa ala ja päiväkotien sulkemiset harvinaisia.
”Luulen, että ennen Touhulan tapausta kunnat eivät olleet niin valveutuneita siitä riskistä, mikä tähän sisältyy. Nyt mielestäni kunnat tiedostavat aika hyvin sen uhan”, Lahtinen sanoo.
Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on kasvanut parissakymmenessä vuodessa. Isot päiväkotiketjut valtasivat 2010-luvulla markkinaosuutta ostamalla pienempiä toimijoita.
Alan suurimmat ketjut ovat nyt Pilke-päiväkodit, Touhula ja Norlandia.
Valtaosa päivähoidosta on kuitenkin yhä kunnallista. Noin joka viides varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi on yksityisen piirissä.
Norlandian toimitusjohtaja Olli Lehtisalo uskoo, että yksityisellä puolella on yhä kasvunvaraa, vaikka alan yritykset ovat taloudellisesti tiukoilla. Norlandia on hänen mukaansa tavoitellut maltillista kasvua, jolloin toiminta on pysynyt lievästi kannattavana.
”Kyllä me tulemme kasvamaan, mutta hitaammin kuin aiempina vuosina”, hän arvioi Norlandian liikevaihdon kehitystä.
Pilke-päiväkodit on noussut päiväkotien määrällä mitaten ykköseksi Touhulan ohi, mutta myös sen liikevaihdon kasvu on hidastunut. Touhulan liikevaihto on kääntynyt laskuun saneerauksen aikana.
Kuntien välillä on isoja eroja siinä, minkä verran yksityinen päivähoito on saanut jalansijaa. Kunnilla on erilaisia kokemuksia yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa, ja kunnanvaltuustojen poliittiset voimasuhteet vaikuttavat ratkaisuihin.
Esimerkiksi Helsingissä varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista noin 10 prosenttia on yksityisellä puolella. Jyväskylässä yksityisen osuus on reilut 20 prosenttia, Oulussa liki 30 prosenttia.
Oulussa, josta Touhula on lähtöisin, toimii Touhulan ja Pilke-päiväkotien lisäksi useita pieniä ja paikallisia perheyrityksiä, sanoo Oulun varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi.
Yhteistyö kaupungin ja yksityisten toimijoiden välillä on sujunut Kempin mukaan hyvin, ja perheet ovat olleet yksityisiin päiväkoteihin tyytyväisiä.
Korona ja Touhulan päiväkotien sulkemiset ovat kuitenkin herättäneet vanhemmissa huolta.
Kun koronan ensimmäinen aalto iski, lapset jäivät kotiin ja osa yksityisistä päiväkodeista ajautui ongelmiin. Poissaolojen pitkittyessä kaupunki maksoi päiväkodeille vain osan palvelusetelin arvosta.
”Jotkut perheet säikähtivät, että yksityinen on epävarmempaa. He miettivät, onko helpompi hankkia kunnallinen paikka, koska se ei ainakaan lähde alta”, Kemppi sanoo.
Kaupunki ei ollut varautunut siihen, että yhtäkkiä tietty osa vanhemmista toivoi ehdottomasti kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.
”Se korostui vuoden 2020 syksyllä ja viime vuonnakin, mutta nyt tilanne on taas tasaantunut ja kaikki yksityiset paikat alkavat olla lähes täynnä.”
Touhula on perustellut päiväkotiensa sulkemisia sillä, että yrityssaneerauksessa piti karsia kannattamatonta toimintaa. Lakkautetut päiväkodit sijaitsivat yrityksen mukaan alueilla, joissa lasten määrä oli selvästi vähentynyt tai kuntien maksaman tuen taso oli liian matala.
Myös täysiä päiväkoteja suljettiin, jos kuntien katsottiin maksavan niistä liian alhaista hintaa. Touhula on vedonnut myös koronapandemiaan, joka on vähentänyt päivähoidossa olevien lasten määrää. Samalla kiinteät kulut ovat pysyneet pitkälti ennallaan.
Ongelmien juuret ovat kuitenkin syvemmällä. Voimakkaan kasvun vuosina Touhula arvioi markkinatilannetta liian optimistisesti. Vuonna 2019 yritys oli tilanteessa, jossa sillä oli useita vajaakäytöllä olevia päiväkoteja eri puolilla maata, eikä yhteistyö kuntien kanssa ollut sujunut kaikkialla odotetusti.
Velat painoivat niskassa, sillä uusia päiväkoteja oli avattu velkavetoisesti.
Touhulan saneerausohjelma on laadittu vuoden 2028 loppuun asti. Toimitusjohtaja Sari Saari suhtautuu luottavaisesti Touhulan tulevaisuuteen. Hänen mukaansa saneerausohjelma on hyvin maltillisesti laskettu.
”Viime kesänä meillä oli yli sata miljoonaa euroa saneerausvelkaa. Siitä leikattiin 89 prosenttia, ja yhtiön ulkopuolista velkaa jäi noin 1,5 miljoonaa euroa. Se meidän pitää pystyä maksamaan seitsemän vuoden kuluessa.”
Saaren mukaan perheiden ei tarvitse pelätä Puistolassa sen enempää kuin muualla Suomessa, että Touhula jatkaisi päiväkotien sulkemista.
Saneerausvaiheen aikana Touhula pystyi irtisanomaan päiväkotiensa vuokrasopimuksia kahden kuukauden irtisanomisajalla.
”Tätä mahdollisuutta meillä ei enää ole emmekä sitä tarvitse”, Saari sanoo. Hänen mukaansa tilanne muuttui marraskuussa 2021, kun saneerausohjelma hyväksyttiin.
”Meitä sitovat nyt normaalit vuokrasopimusehdot, ja suurin osa sopimuksista on voimassa vuosia eteenpäin.”
Yksityisen päivähoidon kasvussa keskeistä on ollut palvelusetelin yleistyminen kunnissa. Kunta voi myöntää perheelle palvelusetelin, jos lapsi menee yksityiseen päiväkotiin.
Yksityiset toimijat pitävät sitä usein mieluisampana rahoitusmuotona kuin Kelan yksityisen hoidon tukea, johon kunta voi halutessaan maksaa päälle kuntalisää.
Kunta päättää palvelusetelin arvosta ja muista periaatteista itse, jolloin alan toimijat ovat pitäneet kokonaisuutta selkeämpänä.
Touhulan Saaren mielestä palveluseteli on myös perheiden näkökulmasta parempi malli.
”Niissä kunnissa, joissa me toimimme palvelusetelillä, perheiden maksut ovat suurimmaksi osaksi samat kuin kunnallisessa päivähoidossa.”
Touhula on rakentanut liiketoimintansa palvelusetelin varaan. Yrityksen mukaan toimintaa vaikeuttaa se, että palvelusetelin arvo vaihtelee kunnissa niin paljon.
Saari toivoisi, että palvelusetelin arvo ja reunaehdot olisivat koko maassa yhtenevät.
Kunnille kyse on kuitenkin itsehallinnosta. Lain mukaan kunnan velvollisuus on järjestää varhaiskasvatuspalvelut, mutta kunta voi itse päättää, miten ne tuotetaan. Laissa ei ole määritetty, minkä verran palveluja voi ulkoistaa.
Helsingissä Touhula on ahtaalla, sillä kaupunki on päättänyt toistaiseksi hylätä palvelusetelin käyttöönoton.
Touhula arvioi aiemmin tilannetta väärin ja laski sen varaan, että Helsinki ottaa palvelusetelin käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki käsitteli asiaa 2018, mutta poliitikot hylkäsivät ajatuksen selvin luvuin.
Isoista poliittisista ryhmistä kaikki muut paitsi kokoomus vastustivat ideaa. Palvelusetelin vastustajat pelkäsivät, että malli suosisi liikaa isoja ketjuja ja pienet toimijat jäisivät jalkoihin.
Kaupunki päätti keskittyä yksityisen hoidon tukeen ja sen kuntalisän vahvistamiseen.
Touhulan päiväkodissa Puistolassa vanhemmat maksavat lasta kohti enimmillään 375 euroa kuukaudessa. Kunnallisessa päiväkodissa hinta on korkeintaan 288 euroa kuussa.
Saaren mukaan Puistolan asiakasmaksua ei voi laskea, koska päiväkodin toiminta on jo nyt kannattavuuden rajoilla.
”Siinä ei ole mitään pelivaraa mihinkään suuntaan.”
Helsingissä on ollut Saaren mukaan erikoinen tilanne, jossa yksityisissä päiväkodeissa on tilaa ja samaan aikaan kunnallisella puolella on paikoista huutava pula.
Lähes kaikki Touhulan sulkemat päiväkodit Helsingissä olivat vajaakäytöllä ja siksi kannattamattomia.
”Helsinki ei ole ottanut yksityistä puolta aidosti kumppaniksi. Meillä on ollut vähän sellainen tunne, että kun avaamme jonkin päiväkodin ja ajattelemme, että investoimme siihen 15 vuodeksi, kaupunki perustaa vuoden päästä oman siihen viereen ja vie loputkin asiakkaat sieltä.”
Helsingin varhaiskasvatusjohtajan Ulla Lehtosen mukaan kaupunki kyllä huomioi yksityiset toimijat päätöksenteossaan eikä päiväkoteja perusteta ilman huolellista suunnittelua.
Hän sanoo Helsingin lähtevän siitä, että varhaiskasvatus tuotetaan pääosin julkisesti.
”Yksityisellä on täydentävä rooli, ja se lisää perheiden valinnanvaraa. Mutta toisessa vaakakupissa painavat nämä riskit, jotka tiedämme”, hän sanoo ja viittaa Touhulan päiväkotien sulkemisiin.
Saaren mielestä riskit pitäisi nähdä yhteisenä: kunnan ja yksityisten toimijoiden tulisi miettiä yhdessä, miten päiväkodit saadaan säilytettyä.
Touhula on ollut vaikeuksissa myös Jyväskylässä, jossa se sulki viimeisetkin päiväkotinsa vuoden 2021 lopulla. Norlandialle sen sijaan Jyväskylä on edelleen tärkeä keskittymä, vaikka yritys pitää alueen markkinatilannetta vaikeana.
Jyväskylän sivistyspalveluiden toimialajohtaja Eino Leisimo suhtautuu varauksellisesti isojen päiväkotiketjujen toimintalogiikkaan.
”Pienemmät toimijat näyttävät vakaammilta”, hän sanoo ja korostaa, että kyseessä on hänen henkilökohtainen näkemyksensä.
Leisimo pitää ”eettisesti ja moraalisesti” kyseenalaisena, että varhaiskasvatuksella tavoitellaan voittoa.
”Pitäisikö sääntelyn olla joltain osin tiukempi, jotta se olisi palveluntuottamisen näkökulmasta terveempää? Se on iso yhteiskunnallinen kysymys.”
Sanna Marinin (sd) hallitus on pohtinut asiaa. Hallitusohjelmassa luvattiin selvittää, voidaanko voitontavoittelun rajoittaminen ulottaa varhaiskasvatukseen samaan tapaan kuin perusopetuksessa.
Selvitys valmistui alkuvuonna 2021. Sen tekijänä toimi oikeustieteen tohtori Kaarlo Tuori.
Selvityksen mukaan voitontavoittelun rajaaminen tai estäminen on varhaiskasvatuksessa hankalaa, sillä se puuttuisi perustuslain turvaaman elinkeinovapauden ytimeen.
Opetusministeri Li Andersson (vas) totesi selvityksen valmistumisen jälkeen, että asia ei etene tällä hallituskaudella. Hänen mukaansa voitontavoittelun rajoittamiseen ei ole löydetty juridisesti kestävää ratkaisua.
Anderssonin mielestä tehokkain tapa puuttua voitontavoitteluun on, että kuntapäättäjät eivät ulkoistaisi varhaiskasvatusta ”liian laajasti”.
Voitontavoittelun rajaamisen sijaan hallitus on esittänyt lakimuutosta, jolla yksityisten päiväkotien aloittamisesta tehdään luvanvaraista. Tähän asti päiväkodin avaamisesta on riittänyt ilmoitus kunnalle. Toiminnan on voinut aloittaa, vaikka viranomaiset eivät olisi vielä ehtineet tarkastaa, että se on lainmukaista.
”Hoitajat vaihtuivat niin tiuhaan, ettei lapsi enää halunnut mennä päiväkotiin – Järvenpään Touhula-päiväkoti joutui kaupungin syyniin”, otsikoi Helsingin Sanomat tammikuussa 2019.
”Henkilöstövaje on suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään maksimoimaan yrityksen voitot”, tiedotti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL hieman myöhemmin. Otsikkoon oli nostettu liiton jäsenen kertomus:
”Esimies sanoi, että ota ryhmä mukaan vessaan ja leikitä samalla, kun vaihdat vaippaa.”
Julkisuudessa yksityisten päiväkotien epäkohdat ovat korostuneet kunnalliseen päivähoitoon verrattuna.
Yksityisiä päiväkoteja koskee kuitenkin sama lainsäädäntö kuin kunnallisia. Molempien valvonta on ensisijaisesti kuntien vastuulla, mutta myös aluehallintovirastot käsittelevät kanteluita ja valvontapyyntöjä. Ne koskevat usein liian suuria ryhmäkokoja ja henkilökunnan vajausta.
Jatkuva pula pätevästä henkilökunnasta näkyy sekä yksityisten että kunnallisten päiväkotien arjessa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) sai vuosina 2017–2021 alueen päiväkodeista yhteensä 40 kantelua ja valvontapyyntöä henkilöstömitoituksesta. Niistä viidessä avi näki mitoituksessa puutteita. Kaikki olivat kunnallisia päiväkoteja. Neljä tapausta oli tammikuussa 2022 vielä ratkaisematta.
Valvonnassa ei ole noussut esiin selviä eroja yksityisten ja kunnallisten päiväkotien välillä, sanoo opetusyksikön päällikkö Satu Kilpinen.
Ammattiliitot ovat usein arvostelleet, että yksityisissä päiväkodeissa lähtöpalkat ovat matalammat ja työnantajat paikkaavat henkilöstöpulaa väärästä paikasta. Säästöjä haetaan tukipalveluista, jolloin varhaiskasvatuksen opettajille valuu tehtäviä, jotka eivät heille kuulu.
Toisaalta myös kunnallisissa päiväkodeissa työntekijät ovat kyselyissä tuskastuneita siihen, että aika kuluu kaikkeen muuhun kuin ydintehtävien hoitoon.
Perheille yksityistä päivähoitoa mainostetaan valinnanvapaudella. Sen toinen puoli on, että myös päiväkodeilla on vapaus valita asiakkaansa. Sitä on kutsuttu ”kermankuorinnaksi”.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii pieniä yksityisiä päiväkoteja, joiden asiakasmaksut ovat selvästi kunnallista päivähoitoa korkeammat ja palvelut on kohdistettu varakkaammille asiakasryhmille.
Mediassa on nostettu esiin tapauksia, joissa jopa lapsen allergia voi riittää hoitosopimuksen purkamiseen.
Touhula on Sari Saaren mukaan päättänyt, ettei se lähde tällaiseen valikointiin.
”Meidän strategia on ollut koko ajan olla laadukas vaihtoehto kunnalliselle. Olemme koettaneet pitää asiakasmaksut sillä tasolla, että meillä olisi tavallisia kuntalaisia asiakkaina tulotasosta riippumatta.”
Puhe henkilöstön riittävyydestä ja yksityisen varhaiskasvatuksen laadusta muistuttaa yksityisen hoiva-alan tilanteesta parin vuoden takaa.
Alkuvuonna 2019 hoivayhtiöiden toiminnassa paljastui vakavia puutteita. Ongelmien mittaluokka oli paljon suurempi kuin yksityisessä varhaiskasvatuksessa, ja muutoksia piti tehdä.
Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen pahoitteli, että yrityksen huomio oli kohdistunut liikaa kasvuun laadun ja henkilöstön sijaan. Kaukonen on sittemmin jättänyt Esperin hallituksen, mutta hän toimii myös Touhulan hallituksen puheenjohtajana. Esperin entinen toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi on puolestaan siirtynyt Pilke-päiväkotien vt. toimitusjohtajaksi.
Pirttijärven mielestä on luontevaa, että yksityisten päivähoitoketjujen ja hoivayhtiöiden johdossa on samoja ihmisiä, sillä alojen liiketoiminnassa on paljon yhteistä. Molemmat ovat tarjonneet työvoimavaltaista, palveluseteliin perustuvaa palvelua kunnille.
Yhdestä asiasta yksityiset ja julkiset päivähoidon tuottajat ovat selvästi samaa mieltä. Kentällä on turhauduttu siihen, että räikeimmät esimerkit hallitsevat keskustelua. Johtopäätöksiä päivähoidon tilasta tehdään omien tai kaverin kokemusten pohjalta.
”Se kuva, mikä minulla on koko Suomen varhaiskasvatuksesta, on, että meillä menee oikeastaan aika hyvin”, sanoo Kuntaliiton Jarkko Lahtinen.
”Asiakkaat ja vanhemmat ovat erittäin tyytyväisiä palveluun, eikä henkilöstömitoituksissakaan ole ainakaan aluehallintoviranomaisten valvonnan perusteella juuri huomautettavaa. Kuitenkin vyörytetään toisenlaista mielikuvaa.”