Rokotevastaisten viestivyöry

Kajaanissa rokotteen ottaneille jaettiin ämpäreitä, ja rokotteiden vastustajat pillastuivat. Pandemiapäällikköä huolettavat kasvavat tartuntaluvut.

kotimaa 20.10.2021 12:00
Sanni Koivuniemi
Kainuulainen yrittäjä lahjoitti tuhat ämpäriä jaettavaksi koronarokotteen ottaneille Kajaanissa.
Kainuulainen yrittäjä lahjoitti tuhat ämpäriä jaettavaksi koronarokotteen ottaneille Kajaanissa. © Kainuun Sote

Lokakuun alussa Kajaanin Prisman rokotepisteellä rokotteen ottaville alettiin jakaa ämpäreitä. Rokotteisiin liittyvää palautetta on tullut Kainuussa koko rokotusten ajan, mutta ämpärikampanjan myötä viestejä alkoi tulvia. Esimerkiksi Facebookissa terveydenhuoltoa syytettiin lahjonnasta.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto saa päivittäin viestejä, joissa epäillään ja vastustetaan koronarokotteita. Viestejä tulee sekä sähköpostiin että sosiaalisen median tileille.

Osa viesteistä on sisällöltään vain alatyylisiä. Joukossa on myös siististi kirjoitettuja kirjeitä, joissa sekä perustellaan rokotevastaisuutta että kritisoidaan viranomaistoimintaa. Lisäksi on ”huuhaa-tutkimuksista” ja ”niin sanottujen asiantuntijoiden kannanotoista” koostuvia viestejä, kertoo alueen pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari.

Rokotevastaisuus on valtakunnallinen ongelma. Kainuu on rokotusten kokonaismäärässä lähes samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 20–40-vuotiaat kainuulaiset ovat kuitenkin huomattavasti jäljessä toisen annoksen ottamisessa.

Aiemmin syksyllä Kajaanin Yrittäjät ja Kajaanin Kauppiasyhdistys jakoivat rokotteen ottajille kahvilalahjakortteja ja Kuhmon Osuuspankki antoi 20 euron lahjakortteja esimerkiksi pizzaan tai bensiiniin.

Tempaukset herättivät huomiota. Kahtena ensimmäisenä ämpärikampanjapäivänä rokotteen kävi ottamassa noin 60 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana kahdella edellisellä viikolla. Sitä ei ole tutkittu, olivatko syynä juuri ämpärit.

Kuhmon Osuuspankin toimitusjohtaja Martti Pulkkinen kertoo, että paikalliset antoivat lahjakorttien jakamisesta vain hyvää palautetta. Whatsapp, sähköposti ja tekstiviestit kuitenkin täyttyivät haukuista. Kajaanissa tuhat ämpäriä lahjoittanut yrittäjä halusi tästä syystä pysyä nimettömänä.

”Yrittäjä olisi voinut päätyä epätoivotun huomion kohteeksi teon mittakaavaan nähden. Se oli kuitenkin ystävällisesti tehty juttu, eikä kyse ollut rahallisesti kovin suuresta panostuksesta”, Olli-Pekka Koukkari sanoo.

Terveydenhuollon tehtävä on rokottaa ihmisiä, ja tempaukset ovat Koukkarin mukaan olleet liike-elämästä lähtöisin.

Hän ei ole ihmisten purkauksista ihmeissään.

”Salaliittoteorioita on ollut aina, ja olisi ollut jopa yllätys, jos koronaviruksen vastainen työ olisi siltä säästynyt.”

 

Terveyteen liittyviin aiheisiin, kuten ruokavalioon, on aiemminkin reagoitu vahvoilla tunteilla, sanoo professori Kaarina Nikunen. Nyt rokotekysymykset ovat koronan vuoksi nousseet laajasti esiin.

”Koronarokotteet tulevat lähelle ihmisten omaa terveyttä ja valintoja ja ovat siten henkilökohtainen ja tunteita nostattava aihe”, Tampereen yliopistossa viestinnän ja median professorina työskentelevä Nikunen sanoo.

Rokotekeskustelua on käyty etenkin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median perusluonne on Nikusen mukaan suuri syy raivokkaallekin suhtautumiselle aiheeseen. Algoritmit toimivat niin, että suositut kommentit leviävät ja näkyvät enemmän. Samanmieliset kokevat keskusteluissaan ryhmäytymisen tunnetta, ja tunteet kiertävät ja vahvistuvat joukossa.

Rokotevastaiset kommentoijat eivät kuitenkaan muodosta vain yhtä tietynlaista ryhmää. Suomessa ja maailmalla on havaittu, että rokotteita kritisoivat tulevat erilaisista maailmoista. Joukossa on esimerkiksi äärioikeistoa ja vaihtoehtoista terveydenhoitoa kannattavia, mutta myös monia muita.

Kainuussa viestejä ovat lähettäneet paitsi tekaistut trollikäyttäjät myös omilla nimillään esiintyvät ihmiset niin omasta maakunnasta kuin sen ulkopuoleltakin. Koukkaria tämä turhauttaa.

”Yksittäiset kuntalaiset ovat minulle täysin käsittämättömästä syystä ottaneet elämäntehtäväkseen ylläpitää sairastumispotentiaalia. Sitten kenties joku ihminen uskoo tätä huuhaata ja päätyy nauttimaan teho-osaston palveluja.”

Nikunen näkee rokotevastaisuuden linkittyvän totuuden jälkeiseen aikaan. Tiedeyhteisö ja viranomaiset seisovat koronarokotteiden takana, mutta vaihtoehtoista tietoa on tarjolla paljon. Epäröivien ihmisten voi olla helpompi uskoa samanmielisissä ryhmissä liikkuvia väitteitä kuin viranomaistietoja.

Nikusen mielestä rokotevastaisia olisi hyvä kuunnella, vaikka heidän kanssaan on eri mieltä. Taustalla voi olla syvempiä syitä, joista yhteiskunta voi ottaa opikseen. Myös koronapandemian herättämä epäluulo ja pelko voi purkautua rokotekritiikkinä.

Nikunen ottaa esiin poliittiset pyrkimykset luoda epäluuloa yhteiskuntaa kohtaan. Niiden selvittämiseen vaaditaan pidempää ja syvempää keskustelua.

”Toki lähteisiin on aina hyväkin suhtautua kriittisesti, mutta jos kaikkea tutkittua tietoa aletaan epäillä, ollaan menossa kohti demokratian rapautumista”, Nikunen sanoo.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt rokoteviestintää noin vuoden ajan. Tällä hetkellä pyritään tavoittamaan sosiaalisen median kautta etenkin 18–34-vuotiaita rokottamattomia. THL vastaa rokotetta epäilevien keskeisimpiin huoliin ja kysymyksiin.

”Epäröinti on ymmärrettävää, ja siihen haluamme vastata. Emme halua syyllistää ketään”, sanoo THL:n viestintäjohtaja Marjo Loisa.

Valtaosa suomalaisista on jo ottanut rokotteen koronaa vastaan. Rokotteiden ottamiseen epäilevästi suhtautuvat ja niitä suoraan vastustavat ovat eri ryhmiä, Loisa kertoo.

”Vastustajia on Suomessa hyvin vähän, mutta he saavat itsensä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näyttämään suurelta porukalta”, Loisa sanoo.

THL ei halua asettaa tutkittua tietoa ja disinformaatiota tasa-arvoiseen asemaan, eivätkä asiantuntijat siksi mielellään esiinny esimerkiksi samoissa jutuissa koronarokotteita kritisoivien kanssa.

Pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kertoo vastaavansa joihinkin saamiinsa viesteihin.

”Jos viestit ovat asiallisia, niin annamme niihin aina asiallisen vastauksen ja keskitymme tosiasioihin: miksi ottaa rokote ja miten.”

Koukkari on huolissaan siitä, miten rokottamattomuus ja nousussa olleet tartuntaluvut näkyvät maakunnassa.

”Toivon, että vielä rokottamattomat miettisivät itseään ja omaa riskiään. Meillä ei myöskään ole terveydenhuollossa mitään koronakapasiteettia, se on jostain muualta pois ja helvetillistä tuhlausta.”

Sisältö