Kesäkuu on kohtalon kuukausi: Silloin nähdään, oppiko Suomi koronan ensimmäisestä aallosta mitään

Suomen Kuvalehti selvitti, miten sairaanhoitopiireissä on valmistauduttu koronan mahdolliseen toiseen aaltoon.
Kotimaa 28.5.2020 12:19
Koronaviruksen hiljentämää Helsingin keskustaa 20. toukokuuta.
Koronaviruksen hiljentämää Helsingin keskustaa 20. toukokuuta. © Emmi Korhonen / Lehtikuva

Suomessa alkaa todellinen testi kesäkuussa, kun kesälomakausi alkaa, ja ravintolat sekä monet muut julkiset tilat aukeavat tietyin rajoituksin asiakkaille ja yleisölle.

Vaikka tautitapaukset ovat toukokuun aikana hiipuneet, terveysviranomaisten mukaan koronavirusepidemia ei ole ohi. Se tarkoittaa sitä, että tartuntojen määrä tulee suurella todennäköisyydellä lisääntymään ihmiskontaktien lisääntyessä.

Suomen Kuvalehti kysyi Suomen sairaanhoitopiireiltä, miten ne ovat valmistautuneet mahdolliseen epidemian toiseen aaltoon ja miten hallituksen linjaamaa hybridistrategiaa käytännössä toteutetaan.

Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -menetelmä on tuttu monista muistakin maista. Esimerkiksi Singaporessa ja Etelä-Koreassa testattiin ja jäljitettiin tautiketjuja erittäin aggressiivisesti jo taudin alkuvaiheessa.

Myös Suomessa toteutettiin taudin jäljittämistä ensi alkuun niin pitkään kuin se oli terveysviranomaisten mukaan mahdollista. Lopulta tautitapauksien määrä nousi kuitenkin sen verran suureksi ja hajanaiseksi, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset saaneet selvitettyä kaikkia tautiketjuja ja -tapauksia.

 

Moni sairaanhoitopiiri osasi kertoa alueensa kokonaistilanteen erittäin hyvin, vaikka osa koronatestaajista ja -jäljittäjistä työskentelee kuntien palkkalistoilla. SK:n kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä viisitoista sairaanhoitopiiriä kahdestakymmenestä.

Yksi ongelma kokonaiskuvan hahmottamisessa kuitenkin on. Kukaan ei tunnu koordinoivan hybridistrategian toteuttamiseen tarvittavia resursseja valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan vastuu alueiden koordinoinnista on kunnilla ja sairaanhoitopiireillä.

Näillä tahoilla on tietoa, mutta tietoa ei koota minnekään. Käytännössä kunnat eivät tiedä tarkalleen sairaanhoitopiirien tilannetta, eivätkä sairaanhoitopiirit kuntien tilannetta.

Ministeriö ja hallitus näyttävätkin luottavan siihen, että kunnissa ja sairaanhoitopiireissä noudatetaan ministeriön ja hallituksen ohjeita ja ne toteutetaan käytännössä terveysasemilla tai sairaaloissa niillä resursseilla, jotka kussakin paikassa on käytettävissä.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit taas luottavat siihen, että kaikki koronasta aiheutuvat kustannukset kompensoidaan myöhemmin kunnille ja sitä kautta myös sairaanhoitopiireille valtion kassasta tavalla tai toiselle.

Suomen Kuvalehden käymissä taustakeskusteluissa valtion täyttä kompensaatiota kuitenkin epäiltiin. Rahoihin uskotaan vasta, kun ne ovat sairaanhoitopiirien ja kuntien tileillä.

Muutamissa sairaanhoitopiireissä pelätään, onko niillä jatkossa varaa hoitaa muita potilaita, sillä koronasta on aiheutunut sairaanhoitopiirille miljoonien tai kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset ja budjettialijäämät.

SK selvityksen mukaan pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alijäämä vuodelle 2020 on arviolta 180 miljoonaa euroa. Kaikkien sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu alijäämä nousee ainakin 400 miljoonaan euroon.

Monissa sairaanhoitopiireissä itse koronasta ei ole aiheutunut suuria kustannuksia, mutta muuta toimintaa on supistettu ja poliklinikkakäyntejä on peruttu: käytännössä asiakasmaksut ja kunnille tehtävät laskutukset ovat laskeneet sairaanhoitopiirien tuloja.

 

Sairaanhoitopiirien vastauksista käy ilmi, että tällä hetkellä tilanne on epidemian ensi aallon jälkeen rauhallinen, hyvä tai erittäin hyvä.

Tällä hetkellä rauhallinen tilanne ja työ osa-aikaista tartuntaketjujen sammumisen vuoksi”, kertoo Länsi-Pohjan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Jäljitykset on toistaiseksi pystytty hoitamaan 1-2 hengen työpanoksella”, toteaa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Timo Saksela.

Pirkanmaalla tapauksia on ollut vähän, joten henkilöstön tarve on ollut vain vähäinen”, kirjoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintojohtaja Vuokko Ylinen.

Lähes kuukauteen ei enää ole todettu yhtään uutta tartuntaa”, toteaa Satakunnan sairaanhoitopiirin infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.

Mutta miten sairaanhoitopiirit ovat varautuneet epidemian toiseen aaltoon?

Vastauksissa toistuu näkemys siitä, että koronasta ”on otettu opiksi” ja uudet tapaukset tulevat mahdollisesti ”ryppäissä”.

Taudin hoitokeinoista tiedetään nyt hieman enemmän, jäljittämisestä on kokemusta, testaamista on lisätty, tehohoitoa ja vuodeosastojen kapasiteettia on kasvatettu. Suojavarusteitakin on saatu hankittua lisää ja tilanne niidenkin osalta on hieman parempi.

Koronaepäilyjen jäljittäjiä on joka alueella muutamista henkilöistä muutamiin kymmeniin. Joillakin alueilla jäljittäjiä on paljon.

Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissa noin 500 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijaa suoritti covid19-kurssin, ja 132 opiskelijaa on ilmoittautunut halukkuutensa jäljitystyöhön.

Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan jäljitystyötä osaavia hoitajia on ”reservissä” kotiosastoillaan, mutta heidät voidaan ottaa epidemian laajetessa jäljitystyöhön.

Useissa vastauksissa varautumista kuvaillaan kuitenkin hyvin yleisellä tasolla. Tarkkojen tietojen antaminen on vaikeaa, sillä kukaan ei tiedä, kuinka voimakas epidemian toinen aalto lopulta on ja kuinka kauan se kestää.

Varautumista tehdään monissa sairaanhoitopiireissä ”tarpeen mukaan” ja ”riittävästi”. Moni sairaanhoitopiiri luottaa siihen, että kurssitusten ja koulutuksen kautta tarvittavat jäljittäjät saadaan rekrytoitua nopeasti, jos tilanne sitä vaatii.

Monet sairaalat ja terveyskeskukset ottavat henkilökuntaa myös sieltä, missä sitä ei akuutisti tarvita.

Keskussairaalassa pystymme nostamaan resurssia tarpeen mukaan. Käytännössä se voi tarkoittaa jonkin muun toiminnan vähentämistä tai ajoittaista päivystysvahvuuden lisäämistä. Valmiudet tähän ovat hyvät”, toteaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki.

Samaa sanotaan Etelä-Savossa.

Jos tapauksia tulee lisää, niin kiireetöntä toimintaa supistetaan herkästi ja sieltä vapautetaan lisää henkilöstöä covid-tapausten hoitoon”, kertoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Kuten myös Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila.

Tarvittaessa terveyskeskuksissa irrotetaan lisähenkilöstöä muusta työstä tartuntaketjujen selvittämiseen.

 

Koronaepidemian keskus on ollut Uudellamaalla, jossa on todettu valtaosa kaikista Suomen tautitapauksista. Myös sairaalahoito- ja kuolemantapaukset ovat keskittyneet Uudellemaalle.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien valmiustila onkin kaikkein suurin. HUS-alueen kunnissa on tartunnanjäljittäjiä yhteensä noin 270, johon lasketaan mukaan myös varalla ja valmiudessa olevat.

Määrä on monikymmenkertaisesti normaalitilannetta suurempi. HUSin erikoissairaanhoidossa ja kunnissa on valmius nostaa kapasiteettia heti, jos rajaamistoimenpiteiden asteittaisen purun jälkeen epidemiatilanne muuttuu ja väestö ei noudata annettuja varotoimenpiteitä”, vastaa HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Ruotsalaisen mukaan Suomen on tärkeää seurata niiden maiden tilannetta, jotka ovat alkaneet purkaa rajoitustoimenpiteitä muutamia viikkoja Suomea aiemmin. Näitä maita ovat muun muassa Tanska, Itävalta ja Saksa.

Tautitapausten lisääntymisestä on saatu jo viitteitä muista maissa, kun ihmiskontaktien määrät ovat lisääntyneet ja julkiset tilat ovat avanneet ovia asiakkaille.

”Kun pystymme estämään jatkotartunnat jäljityksellä, se on erittäin kustannustehokasta. Näin voimme pienentää taudin leviämistä kuvaavaa tartuttavuuslukua R0:aa, vähentää väestön sairastuvuutta ja säilyttää terveydenhuollon toimintakykyisenä”, Ruotsalainen tiivistää.

HUSin alueella koronaviruspotilaita keskitetään edelleen Kirurgiseen sairaalaan, ja Uudellamaalla on suunnitelma varasairaalan käyttöönotosta, mikäli sellaista tarvitaan.

 

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus luottaa testaus- ja jäljitysstrategiansa lisäksi vahvasti siihen, että ihmiset noudattavat edelleen terveysviranomaisten ja hallituksen suosituksia ja ohjeita: turvavälit, hyvä käsihygienia, oikeaoppinen yskiminen auttavat hillitsemään koronan leviämistä.

Toukokuun aikana epidemia on laantunut tiukkojen rajoitustoimien ja ihmisten noudattamien ohjeiden vuoksi niin merkittävästi, että hallitus alkaa avaamaan rajoitteita asteittain ja talouden toivotaan alkavan elpyvän.

Kesän aikana valtio toteuttaa Huoltovarmuuskeskuksen kautta 100 miljoonan euron suojavarustetilauksen. Tilaus voi tulla kuitenkin myöhässä, sillä yhteiskunnan toimintoja avataan jo kesäkuun alussa ja suojavarusteiden kysyntä voi kasvaa merkittävästi, jos tautitapaukset lisääntyvät.

Hallituksen korona-mobiilisovellushankekin saadaan valmiiksi vasta loppukesästä, joten siitä ei ole apua taudin jäljittämisessä alkukesästä.

Mobiilisovelluksesta tehtiin lakiesitys, jota ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa. Hankkeen kilpailutus on myös tekemättä, eikä sovelluksen toteuttajaa ole valittu.

Rahaa hankkeelle on varattu kuusi miljoonaa euroa.