Kemijärvi kiehahti taidehankinnasta: Kaupungin talous kriisissä, liikenneympyrään 30 000 euron veistos

Kemijärvellä on velkaa yli 30 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan investoinnit on suunnattava vain pakollisiin kohteisiin.

Kemijärvi
Teksti
Milka Valtanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ahvensalmen kiertoliittymästä on kehkeytynyt kemijärveläisten intohimojen risteys.

Kemijärven kaupunginhallitus päätti 13. helmikuuta tilata liittymään taideteoksen paikalliselta taiteilijalta, Urpo Kärriltä.

Teos taiteilijapalkkioineen maksaa 26 250 euroa, ja lisäksi kaupungin maksettavaksi jäävät teoksen perustus- ja konetyöt.

Liki 30 000 euron hintainen taidehankinta liikenneympyrään ei ole ollut kaikkien kunnan päättäjien mieleen.

Kaupungin talous on ollut miinuksella vuodesta 2013 asti. Taloussuunnitelmassaan kaupunki on päättänyt investoida vain pakollisiin kohteisiin. Nekin investoinnit tehdään velkapääomalla, jota kaupungilla on lähes 32 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2016 reilut 29 miljoonaan euroa.

Osa kaupungin päättäjistä on sitä mieltä, että Kemijärven taloustilanteessa liikenneympyrään sijoitettu taideteos ei kuulu näiden pakollisten hankintojen listalle.

Tähän mennessä kaupungin talouden alijäämää on yritetty tasapainottaa esimerkiksi henkilöstön lomautuksilla. Kouluja on lakkautettu, sosiaali- ja terveyspalveluiden osastopaikkoja vähennetty ja vesi- ja viemärilaitos on myyty.

Kiertoliittymän kehälle asennetaan sata sammaleista kiveä symboloimaan Suomen juhlavuotta ja ”lujaa graniittiperustaamme”.

Päätös kiertoliittymän taideteoksesta tehtiin kuitenkin jo vuonna 2009. Silloin Kemijärven kaupunki sopi Lapin ely-keskuksen kanssa, että kaupunki ostaa taidetta kahteen liikenneympyrään.

Ensimmäisenä valmistuneeseen liittymään tilattiin teos Urpo Kärriltä. Per Aspera ad Astra –niminen veistos valmistui keskustan kiertoliittymään vuonna 2010. Sen materiaali on ruostumaton teräs. Jalustana on vanhoja kiviä.

Kemijärven tekninen lautakunta tilasi Kärriltä suunnitelman myös toiseen kiertoliittymään. Teos halutaan pystyyn Suomi 100 –juhlavuoden elokuuksi. Luvassa on noin 11 metriä korkea teos nimeltä Sininen ja valkoinen.

Patsas on tarkoitus valmistaa kierrätysmateriaaleista. Materiaalivalinta kuvastaa ”uusiokäyttömahdollisuuksia ja ilmastotalkoita.” Kiertoliittymän kehälle asennetaan sata sammaleista kiveä symboloimaan Suomen juhlavuotta ja ”lujaa graniittiperustaamme”.

 

Kuvanveistäjä Kärri on Kemijärvelle tärkeä hahmo.

Lappeenrannassa syntynyt taiteilija muutti 1960-luvulla Lappiin. Hän teki uransa rajavartiolaitoksella, ja on perustanut Kemijärvelle taiteilijaresidenssin, isännöi Kemijärven kuvanveistoviikkoja sekä toimii kunnan kulttuurisäätiön asiamiehenä.

Kärri tunnetaan parhaiten julkisista veistoksista, joita hän on työstänyt esimerkiksi kelohongasta, teräksestä ja lasista.

Hänen kättensä jälkeä on myös noin parin metrin korkuinen ankkuriaiheinen monumentti Kemijärven Hietaniemen leirintäalueen portilla. Monumentin omistaa paikallinen rotaryklubi, tekijänoikeudet Kärri.

 

Joulukuussa 2016 perussuomalaisten valtuutettu Kyösti Sipovaara jätti Ahvensalmen kiertoliittymästä valtuustoaloitteen. Sipovaara ehdotti, että uuden taideteoksen hankkimisen sijaan liittymään siirrettäisiin Kärrin vanha ankkuriteos.

Sipovaara perusteli ankkurimonumentin siirtämistä Kemijärven uittohistorialla ja sellu- ja sahateollisuudella: ankkuri kiertoliittymässä kunnioittaisi uiton ja metsätalouden parissa uurastaneita kemijärveläisiä. Samalla säästyisi rahaa.

Aloitteen allekirjoitti 15 valtuuston jäsentä. Tekninen lautakunta käsitteli aloitteen tammikuun kokouksessaan ja päätti, ettei Sipovaaran ehdottamaan siirto-operaatioon ryhdytä.

Sen sijaan tekninen lautakunta tuli siihen tulokseen, että kiertoliittymäteosta ei tilata Kärriltä, vaan se on parempi hankkia avoimen kilpailun kautta.

Sipovaaran mielestä taidehankinta ei ”missään nimessä” ole taloussuunnitelmassa mainittu välttämätön hankinta.

Mitään kilpailua ei kuitenkaan ehditty avata, kun Kemijärven kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käyttää otto-oikeutta ja tilata teoksen Kärriltä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Otto-oikeudella kaupunginhallitus voi ottaa organisaation alemmalla portaalla tehdyn päätöksen uudelleen käsittelyyn.

Sipovaaran mukaan 30 000 euroa on kaupungille iso raha ja kaupunginhallituksen päätös Kemijärven taloustilanteessa väärä. Sipovaara kertoo, että hankintaa on vastustettu myös esimerkiksi paikallislehden yleisönosastolla.

”Aika on väärä. Meillä on tuo ympyrä ollut ilman jo viisi vuotta, niin miksei se voisi olla seuraavatkin viisi vuotta?”

Sipovaaran mielestä taidehankinta ei ”missään nimessä” ole taloussuunnitelmassa mainittu välttämätön hankinta. Siihen osoitetut rahat voisi käyttää mieluummin esimerkiksi nuorisotoimeen.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Lea Soppelan (kesk) mukaan liikenneympyrä on nykyisellään ankea. Kärrin teos on osa kunnan brändityötä ja kuntalaisten elinympäristön kehittämistä.

Soppela edustaa Kemijärveä taiteilija Urpo Kärrin perustamassa Kemijärven kuvanveistoviikot ry:ssä.

Soppelan mukaan kaupunginhallituksen ratkaisu käsitellä teknisen lautakunnan päätös uudelleen oli kunnanvaltuuston aloitteen toteuttamista. Hänen mukaansa ympyrästä on tullut myrsky vesilasissa.

”Kun kysymys on taiteesta, kauneus on katsojan silmässä. Tähän yksittäiseen asiaan on paljon helpompi tarttua kuin vaikka siihen, miten kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa.”

Soppelan mukaan yksi syy vastustukseen on kaupungin tiukka taloustilanne. Toinen ovat lähestyvät kunnallisvaalit, joiden alla tulevat ehdokkaat mielellään osoittavat miten paljon tärkeämpiin kohteisiin rahat olisi voitu laittaa.

”Populistisin ehdotus on ollut, että investointimäärärahat voisi käyttää vaikka vähävaraisten lasten joululahjoihin.”