Kaupunkikuvia: Kalasatama kasvaa korkeutta – pitkä tornitalo on kaupungin honka

Kotimaa 19.10.2012 11:00

Kaupunkikuvia-sarjassa perehdytään kolmeen muuttuvaan alueeseen Helsingissä. Istuuko 33-kerroksinen ja 125-metrinen tornitalo Kalasataman maisemiin?

Kalasatama ilmakuvassa 14. kesäkuuta 2012. Kuva Benjamin Suomela / Lehtikuva.

Helsinki kasvaa yhä lisää korkeutta, leveyttä ja syvyyttä. Maan alle sijoitetaan parkkihalleja samaan aikaan, kun länsimetroa rakennetaan. Asuntoja aiotaan rakentaa nyt myös merelle, jonne suunnitellaan kelluvia taloja.

”Helsinki metropolialueineen on hajautuneisuudessaan ollut Euroopan epäekologisimpia alueita, joka suosii yksityisautoilua ja tehotonta infrastruktuurin käyttöä. Nyt on aika ryhdistäytyä ja alkaa kehittämään olemassa olevaa kaupunkia”, sanoo Soft Tower -organisaation arkkitehti, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Antti Ahlava.

Uusinta uutta on korkea rakentaminen. Helsingin profiilia ei ole yleisesti haluttu korottaa, vaikka yli 16-kerroksisia taloja on rakennettu jonkin verran. Massiivisten rakennusten ilmaantumista Helsingin historialliseen kaupunkikuvaan on vierastettu, samoin korkeiden talojen pitkiä varjoja.

Pahimmissa uhkakuvissa korkea rakentaminen on riistäytynyt villitykseksi, jonka seurauksena kaupunkimaisema tuhoutuisi lopullisesti. Mielikuvat ovat kuitenkin muuttumassa. Kasvavien rakennuspaineiden keskellä asuntoja ja liiketiloja on pystyttävä tuottamaan entistä mielekkäämmin ja ekologisemmin.

Arkkitehtuurin kehittyessä korkealle rakentamiselle on näytetty vihreää valoa.

Kalasataman tornitalot piirtävät uutta siluettia

Helsingin Itäväylällä sijaitsevaan Kalasataman keskukseen on kohoamassa kahdeksan tornitaloa käsittävä rypäs, joka valmistuu noin 2021. Asuntoja valmistuu kaiken kaikkiaan 2000 asukkaalle.

Kalasataman keskus kuuluu Sörnäisten ranta-alueeseen, joka tunnetaan teollisesta historiastaan, vilkkaasta satamatoiminnasta ja keskitetyn energian tuotannostaan. Alueen maamerkki, vanha kaasutehdas Suvilahden voimala toimii nykyään kulttuurikeskuksena.

Kalasatama on osa merellistä, kantakaupungin kylkeen sijoittuvaa Helsinkiä. Rannasta on suora näkymä Mustikkasaareen ja Korkeasaareen. Arviolta 2030 mennessä rakentuu valmiiksi koko alue, jonne suunnitellaan asuntoja keskuksen lisäksi noin 18 000 asukkaalle.

Kalasataman keskuksen tornitaloista rakennetaan erikorkuisia. Korkein on 33-kerroksinen ja 125-metrinen. Korkeuseroille pehmennetään maanpintaan heittyviä varjoja.

”Helsingin kaupunkikuvaa dominoivat mereltä katsottuna voimalaitokset ja teollisuus. On hyvä, että kaupungin profiilissa korostuvat myös muut toiminnot, kuten asuminen”, kertoo Antti Ahlava

Pinta-alaltaan kolmen hehtaarin kokoisen korttelin torneihin 20-30 metrin korkeudella olevan puistokannen päälle tulee asuntoja, toimistoja sekä hotelli. Kalasataman kauppakeskus, sosiaali- ja terveysasema sekä maanalainen pysäköintilaitos muodostavat tornitalojen jalustaosan.

Tornitalokilpailun voittaja SRV rakentaa taloja arkkitehti Pekka Helinin käsialan mukaisesti. Maanalaisia tasoja on aloitettu rakentamaan asemakaavan vahvistumista odotellessa.

Katutason puistokannesta syntyy koko korttelin laajuinen viheralue, johon tulee istutuksia sekä ulkotaidetta. Puisto on avoin myös muille kaupunkilaisille. ”Tavoitteena on tehdä hyvä, korkealaatuinen ympäristöä palveleva keskus”, tiivistää Kalasataman projektipäällikkö, arkkitehti Tuomas Hakala.

Korkea tornitalo voi ensi alkuun tuntua kolkolta. Voiko siinä varmasti asua? ”Viihtyvyyden kannalta juuri maantaso- ja kansialueiden suunnittelu on tärkeää. Rakennuksista on pyritty saamaan persoonallisia niiden yläosan massoittelulla: levennyksillä ja viistouksilla”, arvioi Ahlava.

Kalasataman keskuksen rakennukset muodostavat Ahlavan mukaan yhtenäisen kokonaisuuden New Yorkin Rockefeller Centerin tapaan. ”Korkean rakentamisen maailmassa hanke näyttää perustuvan pikemminkin vaatimattomuudelle kuin erikoisuuden tavoittelulle.”

Heinäkuussa 2012 Kalasatamassa tehtiin Suomen ensimmäinen sillansiirto. Metrorata muutettiin kulkemaan sillalla, koska sen alle rakennetaan tulevan Kalasataman keskuksen tiloja. Kuva Viena Kytöjoki / Lehtikuva.

Korkea rakentaminen säästää luontoa

Korkea rakentaminen säästää luontoa, sillä maa-aluetta tarvitaan vähemmän. Vanhan täyttömään päälle rakentuva Kalasataman keskus on sijainniltaan otollinen juuri tämäntyyppiselle rakentamiselle.

Talot ”imevät voimansa sijainnista”, erityisesti metrosta, joka tuo happea alueen verenkiertoon, kuvaa Tuomas Hakala tornitalohanketta.

Maanalaisia kerroksia rakennettaessa metro jouduttiin siirtämään sillan päälle. Tehtävä ei ollut helppo, sillä matkustajaliikenne ei saanut häiriintyä.

”Se oli kenkälusikkahommaa”, muistelee Hakala.

Kuinka paljon kaupunkikuva sietää korkeaa rakentamista?

Eri aikakausien jäljet näkyvät Helsingin keskustassa. Tyylien yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta.

”Sosiaalisen kestävän kehityksen kannalta hyvät kaupunkiympäristöt ovat vaihtelevia ja niissä siedetään erilaisuutta. Arvokkaita vanhoja rakennuksia ja kortteleita tulee suojella niiden kylkeen tunkevilta häiritseviltä muutoksia. Kokonaisia kaupunginosia tai kaupunkeja kannattaa kuitenkin suojella vain poikkeustapauksissa”, Ahlava sanoo.

Hänen mielestään arkkitehtuurin laatu ratkaisee.

”Suurin osa korkeasta rakentamisesta maailmalla on ollut teknokraattista ja tylsää sarjalliseen toistoon perustuvaa arkkitehtuuria. Tulevaisuudessa nähdään toivottavasti enemmän yksilöllistä ja aiempaa pehmeämpää rakentamista.”

Parhaimmillaan korkea rakentaminen voi Ahlavan mukaan jäsentää kaupunkia parantamalla sen ”luettavuutta”, mentaalista orientaatiota.

Voiko korkea rakentaminen ryöstäytyä käsistä?

”Korkea rakentaminen vaatii erityistä osaamista. Varsinaisia esikuvia ei Suomessa ole, vaikka korkeita taloja on jonkin verran tehtykin”, kertoo Hakala. Rakentamiskustannuksetkin nousevat poikkeuksellisten tuuli- ym. olosuhteiden vuoksi 30-40 prosenttia.

Näin ollen pelkoon siitä, että korkeita taloja alkaisi jotenkin ”tupsahdella” hallitsemattomasti eri paikkoihin, on Tuomas Hakalan mukaan turha.

”Kaupunkisuunnittelua vaivaa sektoriajattelu”

Vaikka ylöspäin rakentamiselle löytyvät ekologiset perusteet, voi palveluiden liian voimakas keskittäminen syödä alueen viihtyvyyttä.

”Keskittäminen ei sovi kaikkiin kaupunginosiin”, sanoo kaupunkisosiologi Pasi Mäenpää.

Mäenpään mielestä Kalasatamassa kuljetaan kahta tietä. Tornitalot keskittävät palveluita voimakkaasti samalla, kun alueelle on suunniteltu kadunvarsia elävöittävää kivajalkatoimintaa. Molemmat eivät voi menestyä.

”Kaupunkisuunnittelua vaivaa sektoriajattelu, aluetta kokonaisuutena ei nähdä riittävän hyvin”, kertoo Mäenpää.

Tulevaisuuden kaupunki

Pääkaupunkiseudun kasvaessa kysymys kaupunkirakentamisen, luonnon ja  sosiaalisen elävyyden tasapainosta on jatkuvasti ajankohtainen. Tiivistä metropolia on perusteltu paremmilla palveluilla, toimivalla joukkoliikenteellä sekä alhaisemmilla kasvihuonepäästöillä. Kuinka Helsinkiä pitäisi rakentaa?

”Tulevaisuudessa korostuvat yhä enemmän kestävä kehitys, kaupunkiuudistukset, vapaa-ajan rakentamisen hankkeet, monikulttuurisuus, alueiden teemoittuminen, sosiaalisen eriytymisen kysymys – sekä juuri vertikaalinen rakentaminen, joka pystyy yhdistämään nämä kaikki”, hahmottelee Antti Ahlava kaupunkikuvan tulevaisuutta.

Kaupunkiekologian professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta kertoo, että vaikka kaupunkirakenteen on syytä olla tiivis, ei viheralueita saisi kuitenkaan pirstoa liikaa. Luonnon monimuotoisuuden hävitessä myös ihminen kärsii.

”Biodiversiteetti vaikuttaa tutkitusti ihmisen terveyteen, muun muassa lasten allergioihin”, muistuttaa Niemelä. Kaupunkiin pitää jättää villiä, hoitamatonta luontoa. Vanhoja puita ei saa kaataa liikaa, sillä juuri niiden vaikutus eliöstöön on merkittävä”, sanoo Niemelä.

Kaupunkiin voi siis kasvaa hyvin erilaisia alueita korkeusvaihteluineen. Jos tornitalo on kaupungin honka, luovat pientalot puutarhoineen sen aluskasvillisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Villi, hoitamaton luonto on sen sydän.

Lue myös Kaupunkikuvia-sarjan muut osat:

Aiheesta lisää