Kaupunki uhkaa sulkea Malmin vaikka betoniporsailla – Kiista kentän sulkemisesta on täysin juntturassa neljä päivää ennen määräaikaa

Kaupungin virkamiehet sanovat toteuttavansa poliitikkojen päätöksiä eivätkä enää suostu neuvotteluihin. Traficom on ehdottanut kolmikantaista neuvonpitoa.
Kotimaa 27.12.2019 18:36
Malmin lentokenttä Helsingissä 28. lokakuuta 2019.
Malmin lentokenttä Helsingissä 28. lokakuuta 2019. © MARKKU ULANDER / Lehtikuva

”Toivottavasti meidän ei tarvitse alkaa roudata sinne betoniporsaita kentän sulkemiseksi.”

Näin sanoi Helsingin toimialajohtaja Mikko Aho perjantaina 27. joulukuuta, neljä päivää ennen kuin kaupunki on uhannut lopettaa lentotoiminnan kiistellyllä Malmin lentoasemalla. Kaupunki ei siis aio suostua kenttäalueen vuokraajan Malmin lentokenttäyhdistyksen esitykseen vuokra-ajan ja samalla kentän lentotoiminnan jatkamisesta.

Ahon betoniporsas-uhkaus on vakava.

Malmi on vuodenvaihteen jälkeenkin virallinen lentopaikka, koska liikenne- ja viestintävirasto Traficom ei halua peruuttaa sen käyttölupaa ennen kuin kiista vuokrasopimuksesta on ratkennut. Nyt kiistaa käydään Helsingin käräjäoikeudessa, jonne lentokenttäyhdistys jätti viime maanantaina vuokrasopimuksen lopettamisen haastaneen kanteen.

Betoniporsaiden tuominen käytössä olevan lentopaikan kiitotielle olisi vaarallinen ja varmasti myös rikollinen teko, vaikka ne toisikin maan omistaja. Jo sillä uhkaaminen nostaa kiistan Malmista uudelle tasolle.

Perjantaina kellään ei vaikuttanut olevan tietoa, kuinka vuokrauskiista voitaisiin ratkaista.

 

Lentokenttäyhdistyksen puheenjohtaja Niko Lamberg toivoo neuvotteluja kaupungin kanssa. Myös Traficom on esittänyt kolmikantaista neuvottelua kaupungin, lentokenttäyhdistyksen ja Traficomin välillä.

Helsingin Mikko Ahon mukaan kaupungin ja lentokenttäyhdistyksen keskusteluyhteydet ovat toimineet koko ajan, mutta enää hän ei halua neuvotella.

”Minulla on muutakin tekemistä kuin mennä Traficomiin puhumaan ihan selvästä asiasta”, hän sanoo.

Malmin muuttaminen asuinalueeksi on Ahon mukaan ”hyväksytty ainakin kymmenen kertaa” Helsingin valtuustossa ja se on nyt osa lainvoimaista yleiskaavaa. Kolme vuotta voimassa ollut vuokrasopimus lentokenttäyhdistyksen kanssa on irtisanottu hyvissä ajoin ja poliittiset päättäjät ovat sen hyväksyneet. Virkamiehet toteuttavat asiassa nyt poliittisten päättäjien tahtoa.

Traficomin päätös jatkaa kentän pitolupaa, kunnes kiistanalainen vuokrasopimusasia on ratkennut, on Aholle ”mysteeri”. Vuokrasopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, jonka riitauttaminen ei Ahon mielestä oikeuta jatkamaan lentotoimintaa.

”Kyllä me täällä mietimme, saako toisen maalla tehdä mitä haluaa”, Aho sanoo.

Lentokenttäyhdistyksen Lambergin mukaan vuokrasopimuksen riitauttaminen käräjäoikeudessa perustui irtisanomisen kohtuuttomina pidettyihin ehtoihin. Vaikka muodollinen irtisanomisaika oli pitkä, käyttäjät uskoivat koko ajan jatkoajan mahdollisuuteen.

Tätä uskoa tai pikemminkin toivoa vahvistivat valtion päätökset. Vaatimus korvaavasta kentästä on esitetty ensimmäisen kerran valtioneuvostossa jo yli viisi vuotta sitten ja vahvistettu sen jälkeen myös korkeimmassa valtioelimessä eli eduskunnassa. Käyttäjät ovat uskoneet näiden lupausten voimaan, mutta toistaiseksi turhaan. Malmilla on yhä suuri määrä koneita.

 

Lentokenttäyhdistys on esittänyt vuokra-ajan jatkamista 30.6.2022 saakka. Asiasta ei ole päästy neuvottelemaan. Vastaukseksi tuli uhka betoniporsaista.

Vuokrasopimuksesta on nostettu toinenkin kanne. Malmin jatkon puolesta  kamppaileva Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys kyseenalaistaa Helsingin hallinto-oikeudessa tavan, jolla päätös vuokrasopimuksen irtisanomisesta tehtiin kaupungin elimissä.

Kaupunki on luvannut avata kenttäalueen vuodenvaihteen jälkeen kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Luvassa on ainakin luistinrata ja hiihtolatuja.

Lambergin mukaan ne voitaisiin hyvin toteuttaa nykyiselläkin kenttäalueella. Yhdistys vuokraa vain kolmasosaa alkuperäisestä kenttäalueesta. Kaksi kolmasosaa on täysin kaupungin määräysvallassa jo nyt, ja sen käytöstä voitaisiin hyvin sopia – jos puheyhteys olisi olemassa.

Ensimmäiset asuintalot alkavat nousta Malmille aikaisintaan 2022. Ahon mukaan kaupunki haluaa kuitenkin koko kentän määräysvaltaansa nyt. Valmistelutyöt alkavat ensi vuonna ja ne on vaiheistettu tietyille jaksoille.

Jossakin määrin töitä kuitenkin jarruttaa ely-keskuksen määräämä niin sanottu vaarantamiskielto. Se kieltää kentän miljööseen eli rakennuksiin ja kiitoteihin vaikuttavat muutokset kunnes ely-keskuksen päätös kentän suojelemisesta tai oikeammin suojelematta jättämisestä rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan lain perusteella on saanut lain voiman. Päätöksestä tehty valitus on nyt käsiteltävänä ympäristöministeriössä.