Ruoka-apua arvokkaasti

Vantaa, Helsinki ja monet muut kaupungit haluavat eroon leipäjonoista.

Kotimaa
Teksti
Päivi Ängeslevä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tarjoilijat seisovat rivissä ruokasalissa ja odottavat ruokailijoita. Kynttilät palavat. Pöydissä ovat Marimekon vahakangasliinat ja Arabian valkeat Teema-astiat.

”Ihanaa syödä hienosti. Tunnen itseni jonkun arvoiseksi.”

Näin sanoo Onerva Haapanen, 66-vuotias eläkeläinen Vantaalta. Hän on varannut paikan ikkunan äärestä, sillä pöytävaraus on pakollinen. Korson seurakunta tarjoaa keskiviikkoisin kolmiportaisen lounaan hävikkiruoasta, joka tulee Vantaan Yhteisestä pöydästä.

Vantaalla tukityöllistetyt työntekijät noutavat hävikkiruokaa kaupoista, tehtaista ja tukuista ja kuljettavat sitä asukastiloihin, seurakuntiin ja järjestöihin. Hävikki päätyy vähävaraisille ihmisille, kuten Haapaselle, jonka työeläke on jäänyt pieneksi.

 

Vantaa haluaa monen muun kaupungin tavoin eroon leipäjonoista. Ruoka-avun jonottamista etenkin pakkasessa pidetään ihmisarvoa alentavana.

Korson seurakunnassa oli ennen ruokajonot, pitkät pöydät ja hiljaisuus. Nykyään ruoka tarjoillaan neljän hengen pöytiin, jotta ruokailijoiden olisi helppo tutustua.

Joulukuussa Yhteinen pöytä ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra alkoivat levittää yhteisöllisen ruoka-avun mallia muualle Suomeen. Järvenpäässä toimii jo Yhdessä katettu -verkosto. Helsingissä pohditaan, miten Yhteisen pöydän mallia voisi soveltaa. Käynnissä ovat Diakonissalaitoksen vetämät Leipäjonoista yhteisöihin -työpajat.

”Yhdessä syömisen, elintarvikeavun ja sosiaalityön voisi yhdistää”, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela pohtii.

Hänestä sosiaaliohjaus voisi olla ”pop up -tyylistä”. Ruokailussa voisi esimerkiksi tavata aikuissosiaalityön työntekijän tai terveydenhoitajan, joilta saisi neuvoja asumisessa, toimeentulossa ja terveydenhoidossa.

 

Helsinkiläisistä noin 10 000 käy leipäjonoissa. Tulevaisuudessa ruoka-apu siirtyisi jonoista yhteisölliseen ja osallistavaan ruokailuun, jossa saa seuraa, vatsansa täyteen, neuvoja arjen ongelmiin ja mukaan elintarvikkeita.

Työpajat jatkuvat Helsingissä huhtikuun loppuun. Sen jälkeen Helsingin kaupunki, järjestöt ja seurakunnat sopivat ruoka-avun uusista malleista, joista yksi voisi olla Yhteinen pöytä tai sen sovellus, Luhtasela sanoo. Myös Espoo, Lahti ja Tampere ovat kiinnostuneet Yhteisestä pöydästä.

 

Vantaalainen työtön autonkuljettaja Pekka Järvinen, 48, kehuu Korson seurakunnan hävikkilounasta. Tarjolla on alkusalaatti, jauhelihakeitto ja lopuksi kakkua ja kahvia. ”Tarjoilu pöytiin on makeeta. Ei ole varaa syödä ravintoloissa.”

Järvinen asuu yksin. Hänestä parasta lounaassa on se, että ”pääsee pois neljän seinän sisältä ja saa höpöttää muiden ihmisten kanssa”. Uusia tuttavia on paljon, ja heitä hän tapaa tuon tuostakin Korson keskustassa.

Seurakunnan eteisestä voi ottaa leipää, maitoa, jogurttia.Järvinen ostaa kotiinsa jauhelihakeittoa, jota seurakunta myy muovirasian hinnalla eli kymmenellä sentillä.