Juupajoen Hornet-turma: miljoonavahinko mennee veronmaksajien piikkiin

Kotimaa 24.1.2011 14:37

Tutkintalautakunnan raportti vapauttaa suuren modifikaatiotyön tehneen Patrian vastuusta

Juupajoki Ilmavoimien Hornet-hävittäjä putosi maahan Juupajoella torstaina 21. tammikuuta 2010. Koneen kaksi lentäjää loukkaantui, kun he pelastautuivat heittoistuimilla. Ilmakuvassa näkyy koneen putoamispaikka. Kuva Ilmavoimat.

Juupajoella vuoden päivät sitten sattuneen ilmavoimien kaksipaikkaisen Hornet-hävittäjän onnettomuuden kustannuksille ei ilmeisesti löydetä ulkopuolista korvaajaa vaan koko lähes 32 miljoonan euron vahinko jäänee ilmavoimien eli valtion kontolle.

Näin voidaan päätellä tutkintalautakunnan raportin perusteella. Lopullisesti korvausasiat ratkaistaan pääesikunnassa, jonka käsittelyyn toistaiseksi ei-julkinen tutkintalautakunnan raportti menee seuraavaksi. Päätöksiä jatkosta on odotettavissa kuukausien päästä.

Tuhoutunut kone, HN-468, oli ainutkertainen yksilö maailmassa, jossa lentää lähes 1 500 tämäntyyppistä konetta. Se nimittäin koottiin Patrian Hallin-tehtaalla kahdesta vaurioituneesta Hornetista, joista toinen oli suomalainen ja toinen kanadalainen. Liittämistyö vaati noin 100 000 työtuntia, ja sen kustannusarvio ilman arvonlisäveroa oli 15 miljoonaa euroa. Kanadasta ostettu rungonpätkä maksoi vajaan miljoonan.

HN-468:n kokonaisarvo oli ilmavoimien oman arvion mukaan 31,7 miljoonaa euroa, josta 10,9 miljoonaa laskettiin liitoksen suomalaisen osapuolen, eli yhteentörmäyksessä 2001 vaurioituneen Hornetin arvoksi. Uuden kaksipaikkaisen Hornetin kirjanpitoarvo oli koneiden tullessa käyttöön vuosina 1995-2000 noin 38 miljoonaa euroa.

Musta laatikko säilyi – onneksi

Kone tuhoutui koelennolla jouduttuaan pyrstöluisun jälkeen pystysyöksyyn ja ohjaamattomaan tilaan. Ohjaajat hyppäsivät heittoistuimilla erittäin kovalla nopeudella ja selvisivät hengissä, joskin pahasti loukkaantuneina.

Kone syöksyi lähes äänen nopeudella metsään Juupajoella ja tuhoutui täysin. Tutkijoiden onneksi lennontaltioimislaite (niin kutsuttu musta laatikko) toimi kuitenkin kuten piti eli rekisteröi olennaisimmat lentotiedot ja irtaantui hylystä ennen sen syöksymistä maahan. Pelkästään hylyn pieniä osia tutkimalla syyn selvittäminen olisi varmasti ollut lähes mahdotonta.

Nyt syy kuitenkin löytyi. Koneen tuho johtui korkeusperäsintä liikuttavan servon vikaantumisesta. Sen osuminen juuri valtavan modifikaatiourakan jälkeisen koelennon kriittiseen lentotilaan oli hämmästyttävä yhteensattuma. Ongelmalla ei kuitenkaan ollut mitään yhteyttä muutostyöhön.

Raportti oli helpotus Patrialle

Tutkintalautakunnan raportti kirvoitti varmasti syvän helpotuksen huokauksen Patriassa. Yhtiö on tämäntyyppisissä projekteissa tavanomaisen käytännön mukaan saanut maksuja tekemästään työstä sen edistyessä eikä korvausvelvollisuutta ilmeisesti synny, joten Patrialle jää tapahtuneesta lähinnä pettymys ja paha mieli.

Muutakin toki jää: entistäkin parempi tuntemus F/A 18 C/D Hornetista, joka Patrialla on tähänkin saakka tunnettu loppukokoonpanotyön vuoksi erittäin hyvin. Tuntemusta on syvennetty muun muassa rakenteiden väsymistä koskevilla tutkimuksilla, jotka tähtäävät koneen elinkaaren hallintaan.

Tämä osaaminen on tunnustettu Hornetin kotimaassakin. Patria sai jo kohta neljä vuotta sitten tilauksen amerikkalaisten Hornetien laskutelineiden tutkimisesta. Tämäntyyppiselle osaamiselle tulee varmasti lisääkin käyttöä, koska Yhdysvallat aikoo pidentää omien Hornetiensa käyttöikää selvästi aiottua pitemmälle taloudellisista syistä.

Juupajoella tuhoutuneen koneen servon on tehnyt Yhdysvalloissa Abex-niminen yhtiö, joka nykyisin on osa isoa Parker-Hannifin-konsernia. Laite ei kuulu aikavalvonnan piiriin eli sitä ei huolleta määrävälein vaan vain ongelmien sattuessa. Ongelmia, kuten nestevuotoja, ei ole esiintynyt huolestuttavassa määrin, vaan keskimäärin tuhannen lentotunnin välein.

Ainakin teoriassa valtio voisi hakea korvauksia servon valmistajalta. Tämä mahdollisuus vaikuttaa kaukaiselta, sillä korvaukset olisivat hyvin epävarman oikeusprosessin takana. Ulkopuolisia maksajia HN-468:n tuholle lienee näin ollen mahdotonta löytää.

Julkaistu 24.1.2011 klo 16.37, päivitetty 24.1.2011 klo 18.38.