Pelon politiikka

Jämsänkoskella tapahtui 17. heinäkuuta 2020 poikkeuksellinen rikos. Oliko epäilty murhan yritys poliittinen isku? SK selvitti epäiltyjen taustoja. Tapaus haastaa perussuomalaiset pohtimaan suhdettaan äärioikeistoon.

Siivoojan rätti ei ole yltänyt eteisen katon jokaiseen sopukkaan. Röpelöisellä betonipinnalla näkyy yhä nuppineulan pään kokoisia veripisaroita. Ne ovat lentäneet yli kahden metrin korkeuteen ja muodostaneet kaaria kattolampun ympärille.

Verta on myös jakkaran päälle nostetuissa kirjekuorissa ja paikallislehdissä.

Seinällä roikkuu ravikilpailun sisäänpääsypassi ja perussuomalaisten puoluekokousten kulkulupia. Saat, mitä tilaat, lukee yhdessä.

Oven edustalla on paksu kerros mainoksia ja lehtiä. Jämsänkoskella sijaitsevan asunnon isäntä on asunut heinäkuusta muualla ja käynyt kotona vasta viime aikoina, postinhakureissuilla.

”Laiskuuttani. En ole saanut siirrettyä kaikkia tarvitsemiani tavaroita takaisin kotiin”, sanoo ulko-oven pieleen nojaava Pekka Kataja, 59.

Perjantaiaamuna 17. heinäkuuta postikasan paikalla oli verilammikko. Siinä makasi perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkö Kataja, mahdollisesti Suomen ensimmäinen poliittisen murhayrityksen uhri sitten 1920-luvun.

 

Poliittinen väkivalta oli Suomessa vuosikymmeniä käytännössä tuntematon käsite.

Suomessa käytiin 1918 verinen sisällissota, jonka haavoja syvensi punaisten julma kohtelu valkoisten vankileireillä.

Vuonna 1922 ruotsinkielinen aktivisti Ernst Tandefelt ampui edistyspuolueen sisäasianministerin Heikki Ritavuoren tämän kotiovelle. Punavankien armahduslakia ajanut ja suojeluskuntien itsenäisyyttä vastustanut Ritavuori oli laitaoikeiston silmätikku.

Äärioikeiston 1930-luvulla tekemiin vasemmistolaisten kyydityksiin liittyi kovaa väkivaltaa, kuolemiakin. Vuonna 1949 taas Sdp:n ja kommunistien kiistat kärjistyivät Kemin veritorstaiksi kutsuttuun tapaukseen, jossa lakkolaisten ja poliisin yhteenoton seurauksena kaksi ihmistä sai surmansa.

Ritavuoren tapauksen jälkeen ei Suomessa kuitenkaan ole tehty yhtään selkeästi poliittista murhaa.

”Sisällissota valoi moneen poliitikkoon ajatuksen kansallisen yhtenäisyyden tärkeydestä ja integraation arvosta”, sanoo poliittista väkivaltaa ja äärioikeistoa tutkiva Tommi Kotonen.

Pekka Katajan murhayritys näyttääkin rikkoneen vuosikymmeniä vallinneen yhteiskuntarauhan.

 

© Jussi Kaakinen

Kun ihmisen kimppuun hyökätään, lyödään päähän 21 kertaa metallisella esineellä, potkitaan päähän ja ympäri kehoa niin, että hän on lähellä kuolla, ei uhrilta voi odottaa täsmällistä todistusta tapahtuneesta ainakaan ennen kuin haavoja on edes tikattu.

Myöhemmäksi harmikseen Kataja sanoi jo ambulanssissa Keskisuomalaisen toimittajalle, että hänen ovelleen tullut mies oli ollut ”arabinnäköinen”.

Tämä oli kertonut tuovansa perussuomalaisten esitteitä. Katajan haettua henkilöllisyyspaperinsa ovikellon soittaja ja toinen mies olivat pahoinpidelleet hänet henkihieveriin.

”Heräsin verilammikosta ulko-oven sulkeutumisen ääneen. Ovi painettiin kiinni rauhallisesti”, Kataja kertoo nyt, syyskuun lopussa.

Arabikommentti hallitsi aluksi tapauksen uutisointia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Simo Grönroos pitivät iskua seurauksena Katajan puoluetyöstä ja perussuomalaisten mustamaalaamisesta.

”Yhteen puolueeseen kohdistuva jatkuva demonisointi ja hysterian lietsominen voivat johtaa väkivaltaan ja luoda ilmapiiriä, jossa kyseisen puolueen edustajien koetaan olevan lainsuojattomia ja vapaata riistaa”, he arvioivat Suomen Uutisissa.

Sitten Pekka Kataja korjasi lausuntoaan.

”Melkeinpä luulen, että tämä tuli sieltä äärioikeiston suunnalta”, hän sanoi Ylelle.

Syyskuun 6. päivänä oikeus vangitsi Teemu Torssosen, 39, ja Tero Ala-Tuuhosen, 44, epäiltyinä murhayrityksestä.

Torssonen on perussuomalaisten listalta valittu Jyväskylän kaupunginvaltuutettu. Ala-Tuuhonen tunnetaan yhtenä Soldiers of Odin -järjestön Keski-Suomen osaston johtohahmona sekä äärioikeistoa saman lipun alle kokoavan Kansallismielisten liittouma ry:n yhtenä perustajana ja puheenjohtajana.

Torssonen vangittiin todennäköisin syin epäiltynä. Ala-Tuuhonen vangittiin ensin lievemmällä syytä epäillä -perusteella, mutta myöhemmin sekin muuttui vakavampaan muotoon.

”Torssosen tunsin. Ala-Tuuhosta en muista koskaan tavanneenikaan. En olisi tunnistanut häntä”, Kataja sanoo.

”Osa kerta kaikkiaan ihastui: tässä meillä on nuori mies, joka osaa argumentoida ja suhtautuu asiaansa intohimoisesti.”

Teemu Torssonen aloitti poliittisen uransa Muutos 2011 -liikkeessä. Se vaati tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja kansanäänestyksiä suosivaa suoraa demokratiaa. Kansallismielisen oikeiston suosiman Hommaforum-keskustelupalstan projektiksi mielletty liike pääsi puoluerekisteriin lokakuussa 2010.

Torssonen oli tuolloin 29-vuotias filosofian opiskelija. Pohjois-Savossa varttunut mies oli muuttanut Jyväskylään vuonna 2006. Sitä ennen hän oli valmistunut sähköasentajaksi ja käynyt iltalukion.

Torssonen esitteli ajatteluaan Jyväskylän ylioppilaslehdessä Jylkkärissä:

”Hallinto ei luota siihen, että kansalaiset päättäisivät oikein. Valtion käsite on päässyt hämärtymään. Sen tulisi olla omien kansalaistensa edunvalvontakoneisto.”

Vuonna 2014 Torssonen sai merkinnän rikosrekisteriin: sakot luvallisten aseiden säilyttämisestä lukitsemattomassa kaapissa.

Muutos-liike putosi puoluerekisteristä vuonna 2015. Torssonen etsi uuden poliittisen kodin Keski-Suomen perussuomalaisista nuorista, joihin hän oli liittynyt jo Muutoksessa toimiessaan.

Vuonna 2015 Torssonen aktivoitui PS-nuorissa. Hän kirjoitti toisen henkilön kanssa nuorisojärjestön hallitukselle kirjeen, jossa listattiin muiden aktiivien tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

”Hallituksen jäseniä ja toimintaa haukuttiin. Että ihan paskasti hoidettu”, yksi muistelee.

Juttua varten on haastateltu yli kymmentä Torssosen kanssa tekemisissä ollutta perussuomalaista. Harva haluaa puhua nimellään; heitä pelottaa.

Vuonna 2015 Torssonen tarjosi itseään järjestön puheenjohtajaksi. Ehdotuksesta äänestettiin ja tuore haastaja hävisi arvalla.

”Tuntui hyvin häiritsevältä, että aivan uusi ihminen on ensimmäisenä sitä mieltä, että hän olisi ainoa oikea puheenjohtaja yhdistykselle”, kuvaa yksi aktiivi.

Torssonen sai tyytyä toiminnanjohtajan tehtävään. Hän keskitti tarmonsa politiikkaan ja toimi nuorisojärjestön lisäksi Jyväskylän perussuomalaisissa. Torssonen nousi paikallisyhdistyksen hallitukseen vuonna 2015.

Häntä kiinnosti maahanmuuton vastustamisen lisäksi eläinten hyvinvointi. Se herätti huomiota. Perussuomalaisen puolueen ikämiehet ärsyyntyivät, kun Torssonen alkoi paasata heille, kuinka näiden kahviin lorauttama maito kuului vain vasikoille.

Ekohenkisiä palopuheita lukuun ottamatta Torssonen piti paikallisyhdistyksessä aluksi matalaa profiilia. Kokouksista monelle jäi mieleen se, että Torssonen seisoskeli sotilaallisessa asennossa.

”Voi olla, että patsastelu johtui selkäkivuista, mutta pohjimmiltaan se tuntui oman läsnäolon korostamiselta.”

Torssonen saattoi tulla lähelle keskustelukumppanin kasvoja ja tuijottaa pistävästi. Osa puoluetovereista koki tämän painostavaksi. Silti hänet otettiin innostuneesti vastaan. Kun asiat menivät Torssoselle mieluisalla tavalla, hän oli rauhallinen ja kohtelias. Filosofian ja johtamisen opinnot herättivät kunnioitusta.

”Osa kerta kaikkiaan ihastui: tässä meillä on nuori mies, joka osaa argumentoida ja suhtautuu asiaansa intohimoisesti.”

Torssonen ei tuonut julki yhteyksiä äärioikeistolaisiin järjestöihin. Välillä hän antoi kuitenkin vaikutelman, että niitä voisi olla.

Noustuaan Keski-Suomen perussuomalaisten nuorten puheenjohtajaksi vuonna 2016 Torssonen vei järjestön Jyväskylän Lounaispuistossa järjestettyyn Suomi – Yhteinen asiamme -tapahtumaan. Tilaisuutta markkinoitiin koko perheen tapahtumana. Oli ilmapalloja, kasvomaalausta, poniratsastusta.

Paikalla olivat Suomen Sisun Keski-Suomen piiri, Suomen Sisun Varsinais-Suomen piiri, Itsenäinen Suomi ry, Homma, Keski-Suomen PS-nuoret, Rajat kiinni, Finnish Defence League (FDL), Pelasta Suomi ja Soldiers of Odinin (SoO) Jyväskylän osasto.

Valtaosa kansallismielisiä äärijärjestöjä.

Monelle Keski-Suomen perussuomalaisten nuorten hallituksen jäsenille avoimen rasististen FDL:n ja SoO:n kanssa näyttäytyminen oli liikaa. Hallituksesta erosi puistotapahtuman jälkeen useita jäseniä.

Keväällä 2017 järjestettiin kuntavaalit. Katupartioistaan tunnetun Soldiers of Odin -järjestön paikallisosasto tuki Torssosta. Se jakoi Jyväskylän lähiöissä mainoksiaan, joissa luki myös Torssosen ehdokasnumero ja kehotus äänestää tätä.

Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen hallitus vaati Torssoselta selitystä. Miksi pahamaineinen järjestö jakoi hänen mainoksiaan? Paikallisyhdistys oli jo määritellyt, että Soldiers of Odinin jäsenyys on syy evätä kunnallisvaaliehdokkuus.

”Torssonen kuittasi asian sanomalla, että saavathan he tukea, ketä haluavat”, paikalla ollut muistelee. Asia jäi siihen.

Työpaikallaan Ala-Tuuhonen ei peitellyt sympatiaansa kansallissosialismia kohtaan.

Jyväskyläläinen Tero Ala-Tuuhonen, josta myöhemmin tuli Katajan murhayrityksen toinen epäilty, olisi myös halunnut mukaan perussuomalaisiin.

Soldiers of Odinin toiminnassa mukana oleva perheenisä ja varastoesimies oli hakenut puolueen jäsenyyttä. Puoluehallitus oli hylännyt kaikki hakemukset. Syitä ei kerrota.

Työpaikallaan jyväskyläläisen teollisuusyrityksen varastolla Ala-Tuuhonen ei peitellyt kansallissosialismia kohtaan tuntemaansa sympatiaa. Hän vaihtoi tietokoneen lepotilan näytöllä yrityksen logon Adolf Hitlerin kuvaan. Vieressä luki Yhdysvaltain merijalkaväen tunnuslause: Mess with the best, die like the rest.

Ala-Tuuhonen viljeli muukalaisvihamielisiä puheita jo kauan ennen kuin äärioikeiston partiot ilmestyivät Jyväskylän kaduille.

Kun syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden tulo teki maahanmuutosta valtakunnan ykköspuheenaiheen, hän puhui välillä Soldiers of Odinin katupartioista myös työpaikalla.

Varastoesimiehellä oli silti hillityn ja ammattimiehen maine.

”Hän oli hyvä puhuja ja vältti alatyylisiä ilmauksia”, Ala-Tuuhosen työyhteyksistä tunteva mies kertoo.

Ala-Tuuhonen on esiintynyt myös Odinin soturien partiovideoilla Youtube-palvelussa.

Lokakuussa 2017 hän oli sekavassa tappelutilanteessa Jyväskylän keskustassa suihkuttanut toisen miehen kasvoille värjäävää turvasumutetta.

”Kyseessä oli hätävarjelutilanne”, Ala-Tuuhonen kertoi poliisille. Seurasi sakkotuomio: syynä hänen taskustaan löydetty vaarallinen jousipatukka, jota ei tilanteessa kuitenkaan käytetty.

 

Teemu Torssosen saalis kuntavaaleissa oli ensikertalaiselle suuri: 458 ääntä. Hän meni heittämällä läpi ja nousi myös Jyväskylän kaupunginhallitukseen.

Torssonen oli valmis vieläkin suurempiin tehtäviin. Marraskuussa 2016 hän ilmoitti haastavansa perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin.

Torssosen käytös muuttui entistä itsevarmemmaksi.

”Jokin hänellä silloin naksahti. Paikallisyhdistykseen tullessaan Teemu oli nöyrä. Valtuustoon pääsyn jälkeen hänen toimintansa oli pelkkää tappelua”, muistelee entinen puoluetoveri.

Torssonen piti paikallisyhdistyksen kokouksessa pitkiä puheita maahanmuuton turmiollisuudesta ja perussuomalaisten politiikan pitämisestä riittävän puhdasoppisena.

”Muiden ryhmien kanssa ei pitänyt käydä yhteistyötä. Eri mieltä olevien kanssa puhuminen ja kompromissien tekeminen olivat hänelle ylipäätään vaikeita asioita”, toinen aktiivi kertoo.

Torssonen sai kokouksissa apua tukijoiltaan, joita hän oli vetänyt mukanaan perussuomalaisiin. Puoluetoverin mukaan näitä henkilöitä ei tuntunut kiinnostavan niinkään perussuomalaisten politiikka, vaan se mitä Torssonen piti tärkeänä.

Paikallisyhdistyksen kokousten lähestyessä tukijat soittelivat jäsenille ja antoivat neuvoja äänestämiseen. Jälkikäteen Torssonen tivasi eri mieltä olleilta, miksi he olivat vastustaneet hänen kantaansa.

Uhkaava käytös pelotti monia, mutta poliittisessa nousukiidossa olleelle Torssoselle löytyi tukea myös oman ydinpiirin ulkopuolelta.

”Torssoselle olisi pitänyt asettaa heti selvät rajat. Moni kuitenkin ajatteli pitkään, että hyvä poika se pohjimmiltaan on.”

Torssonen luopui puheenjohtajahaaveistaan sen jälkeen kun Jussi Halla-aho haastoi Soinin sijasta kisaan lopulta lähteneen Sampo Terhon. Useiden lähteiden mukaan Torssosella oli kuitenkin muita suunnitelmia kansallismielisten paraatimarssiksi muodostuneessa perussuomalaisten kesäkuun 2017 puoluekokouksessa.

Kokous valitsi jäsenet myös puoluevaltuustoon, jolla on iso valta puoluehallituksen koostumukseen. Puoluehallitus taas päättää muun muassa uusien jäsenten hyväksymisestä puolueeseen.

Tavallisesti puoluevaltuuston jäsenet valitaan piireissä ja puoluekokouksessa ehdotukset vain hyväksytään muodollisesti. Nyt puoluekokouksessa toteutettiin kuitenkin poikkeuksellinen operaatio, jossa puoluevaltuustoon esitettiin viime hetkellä uutta kokoonpanoa. Esitys tyrmättiin äänestyksessä.

Viisi SK:n haastattelemaa perussuomalaista kertoo Torssosen myöntäneen, että hän tuki vaihtoehtoisen nimilistan tuomista äänestykseen ja teki töitä hankkeen eteen.

Torssonen kiistää SK:lle asianajajansa välityksellä olleensa kokoamassa vaihtoehtoista nimilistaa tai tehneensä puoluekokouksessa esityksiä sen puolesta. ”[Tämä on] perätön väite”, Torssonen kirjoittaa. Asiakirjoja hänen roolistaan operaatiossa ei ole.

Yllättävää temppua puitiin vielä syksyllä. Paikallisen piirin hallitus tenttasi Torssosta.

”Uudet nimet olivat aiempia parempia perussuomalaisia”, kaksi kokouksen osanottajaa muistaa Torssosen lopulta perustelleen.

”Ohiveto ja perustelu nakersivat huomattavasti poliittista pääomaa piirin hallituksen silmissä.”

 

Keväällä 2018 Teemu Torssonen ilmoitti haluavansa ehdokkaaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Paikallisyhdistyksen hallitus tuki ehdokkuutta, mutta piirin hallitus tyrmäsi.

Torssonen vaati asiasta uutta äänestystä kevätkokouksessa. Poikkeuksellisesti pyyntö hyväksyttiin ja Torssosen tukijat saivat pitää kannatuspuheenvuoroja. Silti ehdokkuus äänestettiin kumoon selvin luvuin. Kun äänestystulosta luettiin, Torssonen nousi kiihtyneenä seisomaan.

”Älä valehtele”, hänen kerrotaan huutaneen.

Nousujohteinen poliittinen ura oli tyssännyt, ainakin hetkeksi.

”Torssonen on syyttänyt uransa katkeamisesta muita, mutta ihan itse hän sen pilasi”, aktiivi sanoo.

Torssosen käytös pelotti monia.

Silminnäkijä raportoi puoluetoimistolle, että Torssonen oli uhkaillut puolueen Jyväskylän valtuustoryhmän kokouksessa toista henkilöä ja marssinut tätä kohti nyrkit pystyssä.

Jyväskylän Kauppakadulle pystytetyllä perussuomalaisten teltalla päivystäessään Torssonen puolestaan alkoi töniä puoluetoveriaan. Tilanne päättyi kolmannen perussuomalaisen väliintuloon.

Syksyllä 2018 Torssonen kampanjoi yhä eduskuntavaaliehdokkuutensa eteen, vaikka se oli jo kahdesti tyrmätty.

Tukea antoi myös Tero Ala-Tuuhonen. Syksyllä 2018 hän lähetti sähköposteja useille Keski-Suomen perussuomalaisten johtohahmoille. Viesteissään Ala-Tuuhonen ihmettelee Torssosen jäämistä ilman eduskuntavaaliehdokkuutta.

Jos Torssosta ei valita ehdokkaaksi, Jyväskylässä ei ole korvaavaa ehdokasta, hän kirjoitti.

Osassa vaatimuksista on uhkaava sävy: jos Torssonen ei saa ehdokkuutta, sillä on seurauksia asiaan vaikuttaneiden urille.

Vuoden 2018 syksy oli Keski-Suomen perussuomalaisille sekava ajanjakso. Oudot tapahtumat huipentuvat, kun Torssosen himoitseman eduskuntavaaliehdokkaan paikan saaneen Kaisa Garedevin postilaatikosta löytyi paketti.

Sen sisältä löytyi kannabista, Keskisuomalainen uutisoi.

”Tullista soitettiin, että he olivat löytäneet lisää minulle osoitettuja huumepaketteja. Niistä oli löytynyt kokaiinia ja heroiinia. Pian soitti toimittaja ja kyseli huumepaketeista, joiden tilaamisen kanssa minulla ei ollut mitään tekemistä”, Garedev kertoo.

Viiden lapsen lähihoitajaäidillä on takanaan rankka huumemenneisyys. Nykyään huumeidenvastaista työtä tekevä Garedev käytti nuorena suonensisäisiä huumeita, kunnes hän raitistui ja tuli uskoon.

Tekijää ei löydetty, poliisi lopetti huumerikos- ja identiteettivarkaustutkinnan. Garedev oli tapauksessa asianomistaja, ei epäilty.

 

© Jussi Kaakinen

Vuoden 2019 eduskuntavaalit jäivät Teemu Torssoselta haaveeksi, mutta kunnanvaltuutettu ei lannistunut.

Helmikuussa hän ilmoitti tavoittelevansa puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon paikkaa. Tämäkään kampanja ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. Pian Torssonen nousi otsikoihin pilkkikisoissa sattuneen välikohtauksen takia.

Kalojen hyvinvointi on hänelle tärkeä aihe. Torssonen on toiminut kalastuksenvalvojana ja kiertänyt Jyväskylän seudun satamia kiinnittäen veneisiin vastuullisesta kalastuksesta kertovia ohjeita.

”Myös kalat kärsivät ja tuntevat kipua, mutta kalat eivät pysty ääntelemällä ilmaisemaan tunnetilaansa”, lapuissa kerrottiin.

Torssonen johti myös Kansallismieliset eläin- ja luonnonsuojelijat ry:tä. Maaliskuussa 2019 hän vei yhdistyksensä jäseniä Säynätsalon Eläkkeensaajien pilkkikisoihin tarkistamaan, että saaliit lopetettiin saman tien. Demarihenkisen senioriyhdistyksen pilkkijöille tarkastus ei ollut mieleen.

Seurasi käsirysy, jota poliisikin kävi selvittelemässä. Sen jälkeen eläkeyhdistyksen edustajat soittelivat perussuomalaisten paikallisaktiiveille ja ihmettelivät kutsumattomien vieraiden käytöstä.

Toukokuussa Torssonen sai Slunga-Poutsalolta sähköpostin: puoluehallitus oli päättänyt erottaa hänet perussuomalaisista.

”Olen todella yllättynyt päätöksestä ja fiilis on uskomattoman huono”, Torssonen kommentoi tuoreeltaan Keskisuomalaiselle.

Päätöksen sulattelu vaikuttaa ottaneen koville. Paikallisaktiivien mukaan Torssonen saattoi vielä erottamisen jälkeen toimia kuin olisi puolueen jäsen. ”Hän tuli välillä seisoskelemaan perussuomalaisten teltan liepeille”, yksi kertoo.

Murhayrityksen kohteeksi joutuneella Pekka Katajalla, Keski-Suomen piirin vaalipäälliköllä, oli Torssoseen liittyvien kahnausten selvittelyssä keskeinen rooli. Myös ennen erottamispäätöstä puoluehallitus oli kysynyt Katajan kantaa asiaan.

Mies alkoi huutaa ja tulla uhkaavasti kohti puoluesihteeri Slunga-Poutsaloa.

Suomi on maa, jossa radikaaleimmatkin järjestäytyvät.

”Skinheadeilla, anarkisteilla, sekä uusnatsien Odinin sotureilla ja Pohjoismaisella vastarintaliikkeellä on kaikilla omat yhdistyksensä”, tutkija Tommi Kotonen sanoo.

YYA-vuosina naantalilainen uusnatsi Pekka Siitoin heilutti lähes yksinään ulkoparlamentaaristen voimien lippua. Hänen Isänmaallinen Kansanrintama -järjestönsä lopetettiin sen ydinjoukon poltettua kommunistien kirjapainon marraskuussa 1977. Tuhopoltto oli poikkeus. Terrori-iskujen sijaan äärioikeistolaiset järjestöt ovat pyrkineet aktiivisesti puoluekentälle.

Vuonna 2008 Suomeen tullut Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) katkaisi perinteen ja julistautui kumoukselliseksi järjestöksi. Sittemmin oikeusasteet ovat määritelleet PVL:n toiminnan lainvastaiseksi ja sen tavoitteet perustuslain sekä demokraattisten perusarvojen vastaisiksi. Laitimmainen oikeisto on joutunut etsimään uutta aatteellista kotia.

”Vuoden 2015 nousukauden jälkeen äärioikeisto on liikkeenä sirpaloitunut ja aktiivien joukko on vähentynyt. Jäljelle jääneet ovat radikalisoituneet ja esimerkiksi retoriikka on koventunut.”

Myös parlamentarismi kiinnostaa. Nyt puoluekentälle voi päästä ilman, että tarvitsee värjötellä toreilla kannatuskorttipino kourassa. Perussuomalaisiin päässeitä odottaa kannatus, jollaisesta katupartion pohjalle perustettu puolue voi vain haaveilla.

”Äärioikeistolaiset toimijat ovat viime vuosina pyrkineet yhä vahvemmin linkittymään perussuomalaisiin”, Kotonen sanoo.

Myös näkyviin perussuomalaispoliitikkoihin on kohdistunut viime vuosina uhkaavia tilanteita. Maaliskuussa 2019 Soldiers of Odin -tunnuksia kantanut mies kävi vantaalaismarkkinoilla silloin jo entisen puheenjohtajan Timo Soinin kimppuun.

Syksyllä 2015 puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo pelästyi kotipihassaan. Hän oli aikaisin lauantaiaamuna lähdössä taksilla perussuomalaisten tapahtumaan. Pihalle marssi maihinnousutakkiin ja huppariin sonnustautunut mies. ”Hänen kasvonsa eivät näkyneet kunnolla hupun alta”, Slunga-Poutsalo kertoo.

Mies varmisti kysymällä, että kyseessä oli perussuomalaisten puoluesihteeri. Sitten hän alkoi huutaa ja tulla uhkaavasti kohti.

”Hyppäsin taksiin ja käskin kuskia ajamaan. Ikkunasta näin, kun hän käveli kotipihaani, vaikka näki minun lähteneen.”

Kotona nukkuivat puoliso ja lapset. Myöhemmin turvakameran kuvissa näkyi, miten mies kokeili lukittuja ovia, kunnes lähti pois. Miehen henkilöllisyyttä tai motiiveja ei saatu selville.

”Silloin mies ja lapset sanoivat, että olisiko aika lopettaa politiikkatouhut kokonaan.”

Slunga-Poutsalo toimi perussuomalaisten puoluesihteerinä kesään 2019 asti. Hän nousi eduskuntaan keväällä 2019.

 

Murhayrityksestä epäiltyjen Teemu Torssosen ja Tero Ala-Tuuhosen tuttavuuden luonteesta on vähän tietoa.

20. heinäkuuta, kaksi päivää teon jälkeen, Ala-Tuuhonen kirjoitti Twitterissä:

”Tämä Kataja hiillosti ääniharava persun pois valeiden avulla, koska ei tykännyt siitä, että tämä persu oli suoraselkäinen ja tosi kansallismielinen. Mm. Minun kaveruutta tämän pois potkitun kanssa tämä Kataja käytti valeiden saattelemana hyväksi. Kusipää äijä.”

Torssosen vangitseminen on vanhoista jännitteistä huolimatta ollut järkytys perussuomalaisten paikallisaktiiveille.

Torssosen tukijoukot taas puhuvat Keski-Suomen piiriin ”sairaasta toimintakulttuurista” ja ”mustamaalausoperaatioista”. He muistuttavat tutkinnan olevan vielä kesken.

”Vaikea kuvitella, miten Teemu olisi voinut vajota niin alas”, sanoo puolueen laukaalainen kunnanvaltuutettu Jani Oksanen.

Torssosta epäillään toisestakin väkivaltarikoksesta. Epäilty pahoinpitely sattui toukokuussa 2020 satamassa Vaajakoskella. Torssosen mukaan hänen entinen puolisonsa ja lastensa äiti oli soittanut hänet selvittämään kiistaa, joka oli alkanut kalojen käsittelyä koskevien tiedotteiden jakamisesta.

Torssonen löi miestä kivellä päähän, mutta on kuvaillut sitä itsepuolustukseksi.

 

Pekka Kataja katsoo asuntonsa ovisilmästä ja vinkkaa tekemään samoin. Näkymä rappuun on kirkas mutta kapea.

Heinäkuisen perjantain tapahtumissa on monta kylmäveristä piirrettä. Arkiaamu vaikuttaa suunnitelmalliselta ajalta veriteolle. Jos tekijät ovat toiselta paikkakunnalta, liikkeelle on lähdetty varhain. Sisäänpääsy on suunniteltu tarkasti. Raaka väkivalta on aloitettu heti.

”Teon jälkeen veriset vaatteetkin on pitänyt vaihtaa ja piilottaa johonkin”, Kataja sanoo.

Hänen ohimossaan erottuu peukalonpään kokoinen kuoppa.

Kataja aloitti politiikan Suomen maaseudun puolueessa vuonna 1984. Perussuomalaisiin hän liittyi vuonna 2008. Puolueen kannatus pyöri silloin viiden prosentin tuntumassa.

Perussuomalaiset on kasvanut nopeasti, mutta kasvun hinta on ollut kova. Eikä lasku ole jakautunut tasaisesti.

Saat, mitä tilaat.

Murhayritystä on houkuttelevaa lukea seurauksena poliittisen keskustelun kärjistymisestä ja polarisaatiosta, joka saa näkemään poliittiset vastustajat vihollisina. Rikostutkinta on kuitenkin yhä kesken, ja motiivit todennäköisesti tarkentuvat sen edetessä.

Lokakuun alkupuolella poliisi vapautti Tero Ala-Tuuhosen, jota epäillään edelleen murhayrityksestä. MTV uutisoi, että tutkinnan aikana on ollut kiinniotettuna myös kolmas mies.

Epäiltyjen lopullista määrää ei vielä edes tiedetä.

SK julkaisee epäiltyjen nimet rikosepäilyn poikkeuksellisuuden ja heidän yhteiskunnallisen toimintansa takia. Poliisi on tutkinnan takia rajoittanut heidän ilmaisuvapauttaan. SK tarjosi epäillyille mahdollisuutta kommentoida väitteitä, jotka eivät liity tutkintaan. Torssonen kiisti väitteet uhkaavasta käytöksestä. Ala-Tuuhonen ei vastannut kommenttipyyntöön.

 

Torstaina 22. lokakuuta 2020 keskusrikospoliisi tiedotti, että Tero Ala-Tuuhosta ei enää epäillä murhayritykseen liittyen mistään. 

 

Oikaisu: Juttua muutettu 16.10.2020 klo 11.11. Muutettu otsikosta virheellinen rikosnimike murhasta murhayritykseksi.

Juttua täydennetty 16.10.2020 klo 12.03. Täsmennetty muotoilua perussuomalaisten vuoden 2017 puheenjohtajakilpailusta. Juttua korjattu 19.3.2021: Torssonen ilmoitti Soinin haastamisesta marraskuussa 2016, ei tammikuussa 2017. 

Sisältö