Ilmavoimissa paljastui jo kolmas vakava sotku – Voiko syytteessä oleva komentaja Sampo Eskelinen ratkaista hävittäjähankintaa?

Uutisanalyysi: Eskelinen kuuluu kolmikkoon, jolla on hävittäjähankinnasta enemmän tietoa kuin kellään muulla. Se tekee hänen asemansa arvioinnista kinkkisen tehtävän.

HX
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mikä Suomen ilmavoimia oikein vaivaa?

Monien mielestä ei mikään, pikemminkin päinvastoin. Hornetien sanotaan siivittäneen ilmavoimat kaikkien aikojen mahtavimpaan iskuun.

Samaan aikaan ilmavoimissa on kuitenkin sattunut sarja tapahtumia, joille ei löydy vertaa aselajin kunniakkaassa historiassa. Esitutkintaa suorittavista viranomaisista on tullut tai tulossa tuttuja vieraita ilmavoimien tiloissa, komentajan virkahuonetta myöten.

Karjalan lennosto järjesti ”vapaaehtoisen kertausharjoituksen” Lemmenjoella syyskuussa 2017. Sen toistaiseksi tuntemattomat tapahtumat johtivat jo aiemmin lennoston komentajan, eversti Markus Päiviön siirtämiseen erikoistehtäviin ilmavoimien esikuntaan. Nyt Päiviötä syytetään esimiesaseman väärinkäytöstä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta.

Hänen esimiestään, ilmavoimien komentajaa, kenraalimajuri Sampo Eskelistä syytetään palvelusrikoksesta tai vaihtoehtoisesti tuottamuksellisesta palvelurikoksesta, koska hän ei ollut huolehtinut siitä, että Päiviön rikosepäilyistä olisi käynnistetty välittömästi esitutkinta. Se aloitettiin vasta kolme kuukautta tapahtumien jälkeen.

Sekä Eskelinen että Päiviö kiistävät syyllistyneensä syytteissä mainittuihin rikoksiin. Syytteitä ajaa valtakunnansyyttäjän virasto ja niiden ensimmäinen käsittelyaste on syytettyjen korkean aseman vuoksi hovioikeus.

 

Poliisi tutkii myös ilmasotakoulun oppilasvalintoja. Koulun johtajan, eversti Mikko Punnalan kaksi läheistä pääsi kurssille täydennysvalinnassa. Se poikkesi normaalikäytännöstä, koska psykologisia testejä koskeva kahden vuoden karenssi oli poistettu. Normaalisti psykologisen testin voi uusia vasta kahden vuoden kuluttua, jos sitä ei ole läpäissyt ensiyrittämällä.

Punnala kertoi Helsingin Sanomille, että karenssi oli poistettu komentaja Eskelisen aloitteesta.

Keskusrikospoliisi kertoi suosimisepäilyn tutkinnasta marraskuussa 2018. Epäilyistä huolimatta Punnala toimii yhä koulun johtajana. Hän on sanonut jäävänneensä itsensä epäilyksenalaisesta valinnasta.

Vuoden 2018 lopulla käynnistettiin esitutkinta ilmasotakoulun loppusotaharjoituksen tapahtumista Jämsän Hallissa. Pariakymmentä varusmiestä ja ammattisotilasta epäillään toiseen sotilaaseen kohdistuneesta pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta. Nyt ei tarvittu poliisia vaan esitutkinnan suorittaa pääesikunta.

Ja kuin pisteenä surullisen i:n päälle ilmavoimat mokasi pahan kerran yhden tärkeimmistä julkisista esiintymisistään, itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ylilennon Mikkelissä. Hornet-osaston johtajan inhimillisen virheen vuoksi koneet lensivät kaukana paraatin vastaanottopaikalta. Ilmavoimat myönsi virheen julkaisemassaan tiedotteessa.

 

Ilmavoimien komentaja ei tietenkään suoraan vastaa paraatiosaston suunnistusvirheistä eikä loppusodan ylilyönneistä. Epäsuorasti hän kuitenkin vasta kaikesta, mitä ilmavoimissa tapahtuu, ennen kaikkea tietenkin omista toimistaan.

Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen kertoi Helsingin Sanomille puolustusvoimien aikovan nyt arvioida, vaikuttaako Eskelisen saama syyte hänen mahdollisuuksiinsa toimia ilmavoimien komentajana.

Siinä arvioinnissa erittäin painava seikka on Eskelisen asema Suomen suurimmassa asehankinnassa, jopa kymmenen miljardia euroa maksavassa Hornet-hävittäjien korvaamisessa. Ainakin ilmavoimissa HX:ksi ristitty projekti mielletään ilmavoimien omaksi hankkeeksi, jossa valintapäätöksen tekee ilmavoimien komentaja.

Tämä suhtautumistapa oli voimassa jo Hornet-hankinnassa. Sitä valmisteli erityinen korkean tason työryhmä. Hornetin valinta vahvistettiin tasavallan presidentti Mauno Koiviston siunauksella pääministeri Esko Ahon (kesk) johtamassa valtioneuvostossa, ja sen julkisti puolustusministeri Elisabeth Rehn (r).

Tosiasiassa valinnan teki ainakin oman kertomansa mukaan ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

Hän kirjoittaa kevään 1992 tapahtumista Ilmavoimien Kiltaliiton Pilven Veikko -nimisessä julkaisussa (numero 1/2018) näin: ”Hornet voitti laskennallisen vertailun, mutta lisäksi suoritin vielä operaatioanalyysistä tutun herkkyysanalyysin, jolla arvioin ratkaisua hyvinkin erilaisissa turvallisuustilanteissa. Niissäkin Hornet oli vahvin, joten valitsin sen ilmavoimiemme uudeksi hävittäjäksi.”

Normaalioloissa Eskelinen voisi hyvinkin jatkaa loppuvuoteen 2021, jolloin hävittäjäpäätös tehdään.

HX-hankinta on vuosien jättiurakka, jonka valmistelussa avainasemassa ovat ohjelmajohtaja ja ilmavoimien entinen komentaja Lauri Puranen, puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko – ja  ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen.

Tällä triolla on enemmän tietoa HX-hankkeesta kuin kenelläkään muulla. Eskelinen tuli komentajaksi kesäkuun alussa 2017, joten normaalioloissa hän voisi hyvinkin jatkaa loppuvuoteen 2021, jolloin valintapäätös tehdään.

Suomi odottaa näinä viikkoina viiden hävittäjävalmistajan vastauksia viime huhtikuussa lähetettyyn tarjouspyyntöön. Nyt eletään ilmavoimien komentajan vaihtamisen kannalta mahdollisimman kinkkisiä aikoja. Se ei välttämättä pelasta Eskelisen työpaikkaa, mutta ei toisaalta ole omiaan helpottamaankaan päätöstä komentajan vaihtamisesta.