Home kiristi vanhempien ja virkamiesten välit Espoossa – Aloittava valtuusto antoi suuria vaalilupauksia
Vaalien alla puolueet vaativat näkyvästi sisäilmaongelmaisten koulujen välitöntä korjaamista.
Homekoulut kiristävät vanhempien ja virkamiesten välejä Espoossa.
Koululaisten vanhemmat kokevat, että heidän vastuulleen on kaatunut sekä sisäilmaongelmista tiedottaminen kunnallispoliitikoille että käytännön työ saada lapset pois homeisista koulutiloista.
Vuoden 2017 alussa homekoululistalle nousseessa Karamzinin koulussa vanhemmat jopa teettivät epävirallisen oirekyselyn, jotta ongelmiin kiinnitettäisiin huomiota. Lisäksi vanhemmat laativat yli tuhat allekirjoitusta keränneen adressin vedotakseen kuntapäättäjiin.
Uusi valtuusto, joka aloittaa työnsä 5. kesäkuuta, saa kireän tilanteen hoidettavakseen.
Espoon suurimmasta puolueesta kokoomuksesta aina vihreisiin saakka koulujen sisäilmaongelmat olivat näkyvänä teemana kevään kuntavaaleissa, ja sisäilmaongelmaisten koulujen välitöntä korjaamista vaadittiin kovin äänenpainoin.
Homekoulujen osalta Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa.
Espoon tilapalveluiden mukaan kaupungin 103 koulusta kahdeksan on käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia ja joka viidettä koulua pidetään silmällä aktiivisesti sisäilmaoireiden takia.
Karamzinin koulun Koti ja koulu -yhdistys uhkasi toukokuussa koululakolla, mikäli lapset eivät pääse väistötiloihin syyslukukauden alussa.
Yhdistyksen hallituksen jäsenen Kirsi Hakkilan mielestä on kohtuutonta, että koulun sisäilmaongelmista tiedottaminen esimerkiksi kunnallispoliitikkojen suuntaan on jäänyt pääosin vanhempien harteille.
”Tarvitaan orkesterinjohtaja, joka voisi olla esimerkiksi rehtori. Nyt kokonaisvastuu ei ole ollut kenelläkään. Jos vanhemmat eivät ota kokonaisvastuuta, niin lapset käyvät homekoulussa. Tämä asia ei mene Espoossa millään lailla automaattisesti eteenpäin.”
”Työntekijöillä on työterveyslaki, mutta lapset ovat eräällä tavalla lainsuojattomia koulussa. Heitä tai heidän vanhempiaan ei automaattisesti kuulla eikä juuri tiedoteta. Vanhempien pitää vaatia.”
Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Mia Laiho näkee myös, että tiedotus kaupungin virkamiehien suunalta kaupunginvaltuustolle on ollut kuluneen valtuustokauden ajan takkuisaa.
Viime aikoina viestintä on hänen mielestään hieman parantunut, kun tiedottamisen tehostamista on selkeästi vaadittu.
Laihon mielestä tieto esimerkiksi koululaisten ja opettajien oireista ja terveydentilasta on ollut levällään.
”Koko Espoon homekoulutilanteesta pitää tehdä kunnollinen kartoitus ja parannussuunnitelmat, kun uusi valtuustokausi alkaa. Lisäksi kouluterveydenhuolto pitäisi ottaa vahvasti mukaan sisäilmaprosessiin, jotta koulujen osalta saataisiin kokonaistilanteesta arvio.”
Toukokuussa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti viimein ottaa käyttöön sisäilmaongelmien kartoittamiseen tarkoitetun oirekyselyn. Sellaista ei ole ollut kaupungilla käytössä, vaikka sisäilmaongelmia on ollut kouluissa jo pitkään.
Selvityksen alla on edelleen, otetaanko käyttöön kouluterveydenhoidon kautta toteutettava vai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämä oirekysely.
Kaupunginvaltuutettujen mielestä kaupungin valmistelevilta virkamiehiltä on kuitenkin puuttunut tahtoa yhtenäisten oirekyselyjen teettämiseen. Oireiden selvittämisen sijaan vaakakupissa ovat painaneet kustannus- ja työaikaresurssikysymykset.
Kaupunginvaltuutettu Ulla Palomäki (kok) uskoo, että sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja tulee esiin lisää.
Ympäristöterveys, työsuojelu tai tilapalvelut voivat määrätä rakennuksen käyttökieltoon. Palomäen mukaan tilakeskuksella on kuitenkin käytännössä viimeinen sana, jotta väistöön voi siirtyä.
”Tilakeskuksella on tilojen hallinta, joten kukaan ei voi ehdottaa väistöä sellaisessa tilanteessa, jossa yksinkertaisesti mitään tiloja ei ole. On monia kouluja, joille pitää löytää väistötilat, joten siellä varmasti saatetaan miettiä pitkään ja hartaasti niitä päätöksiä.”
Espoon homeongelman taustalla on huono rakentaminen ja rakennusvalvonnan pettäminen samoin kuin monissa muissa kunnissa.
Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan Tiina Elon (vihr) mukaan yksi ensisijassa ratkaisua vaativa kysymys on, miten väistötilojen määrä saadaan riittämään ja miten väistöön päästään mahdollisimman nopeasti, kun sellainen tarve tulee.
Tämän lisäksi sisäilmaongelmaisten koulujen ja myös päiväkotien peruskorjausta pitää nopeuttaa ja löytää riittävät rahat.
”Viime kädessä on kuitenkin kyse rahasta. Ensi syksyn budjettineuvottelut ovat erittäin kriittiset sen suhteen, minkälaisin keinoin me otamme seuraavan askeleen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien uskottavassa ratkaisemisessa.”
Toukokuussa päätettiin, että Karamzinin koulun vanhalla puolella ei käydä koulua ensi syksynä. Koulun uusi puoli on vielä tutkimatta, ja niissä tiloissa opetus jatkuu.
Juttua varten tavoiteltiin myös Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtajaa Maija Lehtistä, mutta hänellä ei ollut aikaa haastattelulle.