Historiallinen tv-puhe: Sipilä yrittää tasoittaa kiistoja – ja pitää hallituksen rivit ojennuksessa

Uutisanalyysi: Televisio ja radio ovat olleet presidentin kanavia.

historia
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) pitää tänään illalla historiallisen puheen televisiossa. Historiallinen se on siksi, että pääministeri harvoin turvautuu tv-puheeseen, joka on kuulunut valtionpäämiesten keinovalikoimaan.

Perinteistä poiketen Sipilän puhe nauhoitetaan. Se on turvallinen tapa, koska oppositio ei pääse televisiostudioon huutelemaan väliin. Nauhoitettu puhe on erityisen varma keino lähettää viesti, koska suorassa lähetyksessä voi sattua kömmähdyksiä, joita ei voi korjata.

Sipilän puheen syy on kärjistynyt työmarkkinatilanne. Palkansaajien keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen suurlakko on perjantaina. Lakkoilijat vastustavat hallituksen aikeita pidentää työaikaa, leikata lomakorvauksia ja ylityökorvauksia sekä lyhentää lomia.

Pääministeri perustellee illalla, miksi hallitus on turvautumassa epätavalliseen yritykseen. Sipilä halunnee rauhoitella tilannetta. Uusia uhkauksia palkansaajille pääministeri tuskin esittää.

Hallitus ei halua katkaista lopullisesti keskusteluyhteyttä palkansaajajärjestöihin. Järjestöjen ja hallituksen on viimeistään ensi vuonna istuttava samaan neuvottelupöytään. Ensimmäiset palkkaneuvottelut alkavat ensi vuoden syksyllä.

 

Sipilä halunnee varmistaa, että hallituksen rivit pysyvät suorina. Erityisesti perussuomalaisissa, mutta hieman myös kokoomuksessa ja keskustassa, on arvosteltu hallituksen jyrkkää linjaa.

Hallituksen ensimmäinen koe on torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Todellinen testi on lakon jälkeen keskiviikkona, jos hallitus antaa eduskunnalle lupaamansa tiedonannon leikkauksista.

Tiedonannolla hallitus hakee eduskunnalta valtakirjan ryhtyä valmistelemaan lakipakettia. Tiedonanto on oiva keino pitää hallituspuolueiden kansanedustajat ojennuksessa, koska tiedonannon käsittelyn lopuksi eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.

 

Sipilän televisiopuhe on poikkeuksellinen. Presidenttien ja pääministereiden poliittiseen tilanteeseen liittyvät tv-puheet ovat harvinaisuuksia.

Yksi tunnetuimmista on presidentti Urho Kekkosen raivostuminen puhemies Johannes Virolaiselle (kesk). Virolainen arveli Suomen Kuvalehdessä kesäkuussa 1979, että ”yleiset syyt” eli Neuvostoliiton tahto esti kokoomuksen ottamisen keväällä muodostettuun hallitukseen.

Presidentti Kekkonen, joka halusi kitkeä kansainvälisestä politiikasta sanan suomettuminen, raivostui Virolaiselle. Presidentti julkaisi tiedotteen, jonka hän luki sekä televisiossa että radiossa.

Kekkonen käytti usein televisiota tai radiota hyväkseen. Vuonna 1961 hän piti noottikriisin lauettua televisiopuheen. Syksyllä 1975 Kekkonen televisiokameroiden edessä määräsi viiden puolueen johtajat muodostamaan pääministeri Martti Miettusen (kesk) hätätilahallituksen.

Miettusen hallituksen aloittaessa työttömiä oli 63 000. Tämän vuoden heinäkuun lopussa työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 381 000.

Kenties merkittävimmän rauhan ajan puheen piti presidentti Pehr Evind Svinhufvud 2. maaliskuuta 1932. Presidentti ja puolustusvoimain ylipäällikkö vetosi radiossa Mäntsälän kapinallisiin, että nämä noudattaisivat suojeluskuntavalaa ja laskisivat aseensa.