Somalitaustainen koomikko luopui islamista – nyt Fathi Ahmed pelkää seurauksia

Ahmed on mielestään paljon suomalaisempi kuin moni suomalainen.
Hän 31.7.2015 10:00
”En koe olevani iloinen koomikko.” © Mirva Kakko

Helmikuussa 2012 järvenpääläinen viestialiupseerioppilas oli saanut varusmiespalveluksestaan lomaa. Oli tapahtunut kauheita: hänen pikkuveljensä oli kuollut. Veli oli vaikeasti vammainen, eikä hän enää selvinnyt epilepsiakohtauksesta.

Surijat seisoskelivat Järvenpään hautausmaalla arkivaatteissa. Paikalle sai tulla vain miehiä. Routaista maata peitti hento lumikerros.

Varusmies ajatteli kuollutta veljeään eikä voinut pidätellä itkuaan. Silloin eräs hautajaisvieras kehotti häntä hillitsemään itsensä ja torui: ”Älä käyttäydy kuin länsimaalainen!”

Aliupseerioppilas Fathi Ahmed loukkaantui verisesti. Hän ajatteli, ettei pitänyt kunnioitetusta somaliherrasta lainkaan.

Hänen kaksi siskoaan ja äitinsä olivat uskonnon vaatimusten takia joutuneet jäämään kotiin. Fathi ei voinut hyväksyä sitä.

Hän ei kokenut loukkaavansa uskontoaan. Sen sijaan hänestä tuntui, että uskonto loukkasi häntä.

Hautajaisten jälkeen Fathi palasi pian armeijan rutiineihin. Ne auttoivat pääsemään pahimman surun yli.

Mutta välikohtaus hautajaisissa muutti Fathin elämän toisenlaisille urille kuin muslimikasvatuksen saanut nuorukainen osasi kuvitella. Sitä, miten muutos vaikuttaa hänen perheeseensä, Fathi ei vielä tiedä.

 

”Äiti haluaa, että menen naimisiin, äiti järjestäisi avioliiton. Se näyttää mulle naisten kuvia. Yhden kulmakarvat eivät ole yhdessä, kuinka kiva! Pinkki huivi, todella jännittävää!”

Tämä on vitsi, joka Fathilla on tapana kertoa lavalla mikrofoniin.

Helsinkiläistynyt stand up -koomikko Fathi pilailee sen kustannuksella, että islamilaisille seurustelu ennen avioliittoa ei oikein tule kyseeseen. Fathi ei halua naimisiin. Hän sanoo, ettei edes osaa lähestyä musliminaisia millään tavalla.

Pikkuveljen kuolemasta alkanut pohdinta johtikin siihen, että Fathi Ahmedista tuli ateisti.

 

Fathi syntyi Järvenpäässä somalialaisen lääkäri-isän ja opettajaäidin perheeseen. Hänestä tuli seitsenlapsisen perheen kolmanneksi nuorin.

Isä matkusteli paljon. Nykyään hän johtaa sairaalaa Somalimaan pääkaupungissa Pohjois-Somalian Hargeisassa.

Mutta oli isä pitkähköjä aikoja Suomessakin, esimerkiksi tehdessään väitöskirjaa Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Perhe asui vuokratalovaltaisessa Jampan lähiössä. Fathi viihtyi hyvin. Hän vietti Järvenpäässä 20 vuotta.

”Mä oon Jäkestä”, Fathi sanoo ikään kuin tunnustuksena kaupungille. Jäke on Järvenpään slanginimi.

Fathi muistelee nuoruuttaan kahvikupin äärellä Juttutupa-ravintolassa Helsingin Siltasaaressa. Tapaaminen siirtyi useilla tunneilla: edellisenä iltana hän oli ollut katsomassa komiikkaa kalliolaisessa baarissa, ja nyt päivällä vaivasi krapula.

Fathi on alkanut saada nimeä komiikkapiireissä. Toukokuussa hän voitti Hämeenlinnan Tomaatteja! Tomaatteja -festivaalissa aloittelijoiden kong show’n, eräänlaisen pudotuskilpailun, ja pääsi esiintymään loppugaalaan.

Suomen johtaviin stand up -koomikoihin kuuluva näyttelijä Heli Sutela näki Fathin esiintymisen. Hän pitää tätä erittäin kovana tulokkaana.

Juuri ennen juhannusta Sutela pyysi Fathin esiintymään Suomen suurimpaan ammattilaisten stand up -tapahtumaan, Helsinki Comedy Festivaliin.

Fathi pystyy jo elättämään itsensä koomikkona. Syksyllä hänet nähdään Ylen TV2:n Naurun tasapaino -sarjassa, jossa uudet kyvyt kilpailevat.

 

Koululaisena Fathi oli tyypillinen luokan pelle. Toveripiirissä viljeltiin huumoria ja pilkattiin toinen toista.

”Kaikista kiinnostavimpia ihmisiä olivat ne, jotka heittivät vitsiä. Joskus 17–18-vuotiaana havaitsin, että pystyn manipuloimaan keskustelua niin, että saadaan hauska lopputulos”, Fathi kertoo.

Vasta myöhemmin hän tajusi valjastaa kykynsä stand up -komiikan palvelukseen. Taiteenlaji oli hänelle kuitenkin tuttu jo lapsuudesta.

Vaikkei stand upia juuri näe Suomen televisiosta, Fathin veli näytti hänelle Youtubesta klassikoita: Dave Chappellea, George Carlinia, Eddie Murphya.

Ehkä 14-vuotiaana Fathi näki kanadalaisen Russell Petersin numeron, jossa tämä kertoi, miten sai isältään lapsena aina selkäsaunan. Intialaistaustainen Peters muisteli, kuinka hänen valkoinen ystävänsä yritti neuvoa, miten välttyä kuritukselta. Kulttuurierojen takia neuvot johtivat kuitenkin ojasta allikkoon.

”Ymmärsin vitsin täysin”, Fathi sanoo. ”Minäkään en ole ikinä väittänyt isälleni vastaan.”

Peruskoulun jälkeen Fathi opiskeli kokiksi ja työskenteli ammatissa joitakin vuosia.

Marraskuussa 2013 Fathi oli ystävineen katsomassa komiikkaa On the Rocks -baarissa Helsingissä. Hänen ystävänsä kävivät vetämässä hihasta suosittua koomikkoa Ali Jahangiria ja kertoivat, että Fathilla on lahjoja alalle.

Jahangiri pyysi Fathia valmistelemaan viiden minuutin esityksen ja nousemaan kuukauden kuluttua On the Rocksin lavalle. Fathi teki niin.

Ensiesiintyminen jännitti niin, että Fathi oli vähällä oksentaa. Hän ei muista keikasta kuin sen, että se meni hyvin.

”Yleisö nauroi tosi paljon kaikille jutuille.”

 

Stand up -komiikassaan Fathi hyödyntää paljon lapsuutensa Järvenpäätä. Hänellä on kymmenen minuuttia materiaalia kaupungista. Järvenpäähän yhdistyvät alkoholi ja väkivalta.

”Siellä sai paljon turpiin. Turpiin saanti nuoruusiässä on parasta: paranee nopeasti, ei traumatisoidu. Ja kaikki muutkin saivat turpaan ympärillä”, Fathi kertoo.

Maahanmuuttajataustaisia kaupungissa asui vähän.

”Järvenpääläiset ovat landeuden ja kaupunkilaisuuden puolivälissä. Minulla on vitsi siitä, että kaverit pitivät minua frendiporukassa, koska olen maahanmuuttajataustainen. Kun kaverit sitten löysivät porukkaan avoimesti homon, minä sain jäädä.”

Tarina on tietenkin sepitetty.

Fathi kehuu lapsuutensa ystäväpiiriä vuolaasti.

”Meillä oli yläasteesta asti tiivis frendiporukka. Vanhimmat olen tuntenut kymmenen vuotta ja loppuihin tutustuin ammattikoulussa. Kun täytettiin 18, käytiin festareilla, ihastuttiin, itkettiin, naurettiin. Elämä ei tule enää ikinä olemaan niin hauskaa kuin silloin.”

 

Fathi on nyt 24-vuotias. Hän näyttää surumieliseltä ja hymyilee vain selostaessaan kirjoittamiaan vitsejä.

”En koe olevani iloinen koomikko; nauru on päässä. Mutta ainakin minulle on hyötyä siitä, että koomikko on vähän rikki.”

Fathi pohtii, mitä hänen ateismistaan seuraa. Islaminuskosta luopuminen merkitsee myös yhteisön ja kulttuurin jättämistä. Fathi kutsuu sitä sosiaaliseksi itsemurhaksi.

Hän ei ole kertonut ratkaisusta vanhemmilleen.

”En tiedä, miten sukulaiset reagoivat. Pelottaa. Kun tämä juttu ilmestyy, seuraa iso prosessi ja saatan vähän masentua. Mutta jos en tee tätä nyt, en tee tätä ikinä.”

Fathi uskoo, että hänen lähipiirissään on muitakin, jotka pohtivat samoja kysymyksiä.

”Mutta he ajattelevat, että pystyvät silti jatkamaan elämäntapaansa – käymään moskeijassa ja rukoilemaan. Minulle elämäntapa ei sovi: en saa sellaisesta elämästä hyvää mieltä. Enkä usko jumalaan. En halua valehdella, että olen uskovainen.”

Uskosta luopuminen ei tapahtunut hetkessä vaan oli pitkä, heittelehtivä prosessi. Kaksikymppisenä Fathi jäi vanhemmilleen kiinni alkoholin juomisesta ja hänestä tuntui, että kaikki vahtivat häntä.

Fathi muutti isoveljensä luo asumaan.

”Meillekin tuli lopulta vähän kränää, ja muutin parhaan ystäväni kanssa kimppakämppään”, Fathi kertoo.

Hän muistaa tuon ajan pysähtyneenä. Hän ei tehnyt silloin kokin töitä vaan lähinnä makasi sängyssä ja kirjoitti. Täysin hyödytöntä aika ei ollut. Osa tuolloin syntyneistä vitseistä on hänen ohjelmistossaan.

 

Ristiriidat ovat Fathin komiikan rakennuspalikoita. Hän itse ei ole sitä, mitä häneltä odotetaan.

Fathin vanhemmat ja sisarukset ovat koulutettuja ja noudattavat islamin määräyksiä.

Tuiki tuntemattomien hämmästys on suuri, kun Fathi vaikkapa hoitaa asioita puhelimitse. Hän puhuu kuten kuka tahansa parikymppinen eteläsuomalainen. Kun hän sitten sanoo koko nimensä Fathi Ahmed Haji Omar, puhelun toinen osapuoli hiljenee pohtimaan, missä vaiheessa on käsittänyt jotain väärin.

”Vaikken kuulosta siltä, miltä näytän, olen tosiasiassa paljon suomalaisempi kuin moni suomalainen: olen Eppu Normaalia kuunteleva, Koskenkorvaa juova Järvenpäästä kotoisin oleva kokki, joka on käynyt intin.”

Toisinaan Fathille naljaillaan, että hän on päässyt eteenpäin juuri siksi, että on maahanmuuttajataustainen. Niin puhuvat toisinaan myös maahanmuuttajat keskenään, mutta Fathi ei voi moista puhetta sietää.

”Moni saattaa alkaa ajatella, että on saanut esimerkiksi töitä jonkin kiintiön takia. Sellainen tuhoaa itsetuntoa. Minä haluan ajatella, että olen siellä, koska olen hyvä ja taitava.”

Somalina joutuu Fathin mielestä koko ajan todistelemaan kunnollisuuttaan.

”Minulla on iso kynnys tehdä hyvä ensivaikutelma: se stressaa uusissa tuttavuuksissa ja häiritsee henkistä tasapainoa. Ei ole helppoa miellyttää, vaikkei ole mitään väärin tehnytkään.”

Fathi arvelee, että ehkä hän on turhan neuroottinen.

”Oikeasti elämäni menee aika hyvin – se täytyy kuitenkin muistaa. On niin paljon ihmisiä, jotka pitävät minusta.”

Koomikon työstään Fathi puhuu itsevarmasti ja ylpeästi. Keikat eivät enää tavallisesti jännitä. Ne sujuvat hyvin, kunhan oma asenne on kunnossa.

”Pidän mahdottomana mokaamista hyvällä klubilla. Kaikki on hallussa, kun menee lavalle”, Fathi sanoo.

Uusia sketsejä syntyy raitiovaunussa. Fathi ajelee seiskalla ja katselee ihmisiä vitsin kirjoittaminen mielessään.

Joskus Fathi kävelee ympyrää Helsingin puistoissa. Hän elehtii vimmatusti käsillään sanellessaan uutta materiaalia puhelimensa nauhuriin.

Vaikka Fathin perheenjäsenet välillä vinoilevat, että hänen pitäisi hankkia oikea työ, pikkusisko ja eno ovat käyneet hänen keikoillaan. Erityisen kannustava on ollut eno, joka on useammallakin keikalla nauranut paljon.

Tärkeintä on, että yleisö viihtyy.

”Sanotaan, että kukaan muu ei käytä tällaisia aiheita. Harva koomikko kertoo, millaista on kasvaa muslimiperheessä.”