Finnair odottaa valtion päätöstä uudesta omistusrakenteesta – Pekka Vauramo: Tietoa luvassa ensi viikolla
Lentoyhtiön enemmistöomistus on joka tapauksessa pidettävä suomalaisissa käsissä.
Tiistai 17. toukokuuta on ympyröity Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon kalenterissa. Silloin yhtiön pääomistajan, Suomen valtion, on hänen mukaansa määrä kertoa mahdollisista muutoksista lentoyhtiönsä omistusrakenteessa.
Omistajaohjauksessa nykyhallituksessa vastaa pääministeri Juha Sipilä (kesk). Hän kertoi valtion omistajapolitiikan linjauksista jo torstaina 12. toukokuuta. Finnair ei noussut esille, joten Vauramon odotus jatkuu.
Vauramo esitteli myös torstaina yhtiönsä ensimmäisen vuosineljänneksen viimevuotisesta parantunutta, mutta yhä tappiollista tulosta. Palkkajohtajan kutyymin mukaisesti hän ei ottanut suoraa kantaa omistajille kuuluviin asioihin.
Finnair on hänen mukaansa kuitenkin jo kauan valmistautunut alan yhdentymiskehityksen eli konsolidoinnin edellyttämiin päätöksiin – suomen kielellä siihen, että jokin toinen lentoyhtiö ostaa osan Finnairista.
”Liikkeet voivat olla nopeitakin, joten meidän pitää varmistaa, että olemme siinä tilanteessa vahvoja”, Vauramo sanoi.
Ja onhan Finnair vahvistunut. Tulos parantui nyt kuudetta vuosineljännestä peräkkäin. Yhtiön konelaivasto on modernisoitunut, kiitos uusien A350-kaukoliikennekoneiden. Finnair on avaamassa uusia reittejä päämarkkinalleen Aasiaan ja yhtiöllä on valmius avata niitä lisääkin.
Yksi tärkeä omistusmuutosten edellytys on osakekurssin vahvistuminen. Valtion ei olisi kannattanut myydä osakkeitaan siihen rapahintaan, jolla kauppaa käytiin vuosien ajan.
Finnairin osake on kuitenkin vuodessa noussut 84 prosenttia. Yhtiön markkina-arvo eli kaikkien osakkeiden yhteenlaskettu hinta on jo selvästi yli 700 miljoonaa euroa.
Osavuosikatsaus tosin ei tyydyttänyt sijoittajia. Osake oli alkuiltapäivästä yli viiden prosentin laskussa.
Finnair ei ole tyytynyt vain valmistautumaan ulkomaiseen osakemyyntiin. Yhtiö on aktiivisesti toivonut sitä.
Hallituksen saksalainen puheenjohtaja Klaus Heinemann on kahdessa edellisessä yhtiökokouksessa patistellut omistajaa osallistumaan alan konsolidointikehitykseen, mikä edellyttää valtion omistuksen leikkaamista.
Toimialan sisällä ei ole kotimaista ostajavaihtoehtoa, koska Suomessa ei ole muita merkittäviä alan yrityksiä. Osakemyynnissä ulkomaille on kaksi merkittävää rajoitusta.
EU-säädökset kieltävät lentoyhtiön yli 50 prosentin omistuksen myynnin tai tosiasiallisen määräysvallan siirtämisen EU:n ulkopuolelle.
Ja Suomen valtion EU-alueen ulkopuolisten maiden kanssa tekemät kahdenväliset lentoliikennesopimukset edellyttävät, että Finnairin enemmistöomistuksen on oltava suomalaisissa käsissä.
Yhtiön toiminta on täysin kiinni näistä sopimuksista, joista yksi tärkeimmistä koskee Venäjän ylilentoja Aasian reiteillä. Sekin edellyttää, että yli puolet Finnairista on suomalaisessa omistuksessa.
Tällä hetkellä rapiat 10 prosenttia Finnairin osakkeista on ulkomaisissa käsissä.
Valtio voisi siis myydä ulkomaiselle lentoyhtiölle korkeintaan vajaan 40 prosentin potin, mikä laskisi valtion osuuden noin 15 prosenttiin. Valtio saisi tällaisesta kaupasta noin 300 miljoonaa euroa.
Pääministeri Sipilän tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että eräiden valtionyhtiöiden uusi strateginen omistusraja voisi olla 33,4 prosenttia, mikä takaisi muun muassa veto-oikeuden yhtiöjärjestyksen muuttamisessa.
Tälle rajalle päästäkseen valtion pitäisi siis myydä 22,4 prosentin potti Finnairista. Sen arvo olisi vähän yli 150 miljoonaa euroa eli valtion mittapuussa kovin vähäinen.
Valtion osuuden laskeminen alle puoleen edellyttää eduskunnan päätöstä. Vauramo odottaa ensi tiistaita nähdäkseen, lähteekö nykyhallitus hakemaan sellaista päätöstä.
Finnairin kannalta kiinnostava on toinenkin valtion omistajapoliittinen ratkaisu.
Valtion lentokenttäyhtiö Finavia on lentoyhtiön olennaisen tärkeä yhteistyökumppani.
Hallituksen puheenjohtaja Heinemann korosti tätä kohtalonyhteyttä voimakkaasti puheessaan viime yhtiökokouksessa.
Finavia on erittäin kannattava yritys. Se teki toimialan perinteisesti heikoimmalla ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihdosta mitattuna lähes kymmenen prosentin liikevoiton, kun Finnair siis jäi tappiolle. Finavian liikevaihto oli lähes kymmenen prosentin kasvussa.
Finavia tai ainakin sen kultamuna Helsinki-Vantaan kenttä menisivät kaupaksi kuin häkää vain eikä tässä asiassa tunneta ulkomaalaisrajoituksia.
Vauramo asetti sanansa varoen.
”Koko Finavian lentokenttäverkosto on Finnairille ensiarvoisen tärkeä. Totta kai kenttäyhtiön omistuksella on merkitystä, koska me toimimme niin läheisessä yhteistyössä.”
Vauramo ei lähtenyt arvioimaan Finavian omistusvaihtoehtoja.
Finnairin alkuvuoden liiketappio oli 15,3 miljoonaa euroa miinuksella, kun tappio vuotta aiemmin oli 28,4 miljoonaa. Yhtiön ja koko liikenneilmailun taivaanrannalla möllöttää kuitenkin kaksi mustaa pilveä.
Toinen liittyy lentorahtiin. Finnairilla sen määrä kasvoi alkuvuodesta noin 10 prosenttia mutta rahtituotot romahtivat yli 11 prosenttia.
Jokainen rahtikilo siis kuljetettiin selvästi entistä halvemmalla – ilmeisesti ihan liian halvalla. Rahtipuolella kysynnän ja tarjonnan väliin on revennyt aukko, jonka vuoksi tätä palvelua joudutaan myymään pahasti alihintaan.
Finnairille rahti on erittäin tärkeää. Sen osuus kaikista tuotoista oli alkuvuonna noin 7 prosenttia, mutta yhtiölle elintärkeiden kaukolentojen tuotosta 15–20 prosenttia tulee rahdista.
”Toivottavasti se markkina elpyy”, Vauramo huokaisi.
Siitä ei ole merkkejä näkyvissä. Sen sijaan on näkyvissä erittäin uhkaavia merkkejä ylitarjonnan ja siitä johtuvien alhaisten hintojen leviämisestä myös matkustajaliikenteeseen.
YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n tuoreen tilaston mukaan maailman lentoyhtiöt lisäsivät viime helmikuussa tarjontaansa kokonaista kymmenen prosenttia.
Kysyntäkin kasvoi yli 8 prosenttia, mutta alan helmasynti, uusien koneiden mukanaan tuoma ylitarjonta ja sen aiheuttamat halvat hinnat on selvästi nostamassa jälleen päätään. Useimmat muutkin lentoyhtiöt raportoivat nyt Finnairin tavoin alentuneista yksikkötuotoista.
Finnairia tämä ei toistaiseksi ole pelästyttänyt.
Vauramon mukaan yhtiön hallitus teki keskiviikkona 11. toukokuuta päätöksen ”suurimmasta kasvuhyppäyksestä yhtiön historiassa”.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Finnair aikaisempien päätöstensä vastaisesti luovukaan kahdesta A330-koneesta ensi vuonna eikä ehkä myöskään kahdesta muusta samanlaisesta leveärunkokoneesta vuosina 2020 tai 2021.
Ainakin kaksi niistä siis pidetään, vaikka uusien A350-koneiden laivasto kasvaa lopulta 19 koneeseen. Samalla yhtiö palkkaa kovasti lisää väkeä.
Viime vuoden aikana on rekrytoitu 600 uutta työntekijää. Vuoteen 2018 määrän pitäisi nousta 900 uuteen finnairilaiseen.