EU:n ongelmat ajavat Suomea ja Ruotsia yhteen

Pohjolan arvot kestävät tulevaisuudessa, arvioi tutkija.
Kotimaa 24.3.2016 18:30
Suomalainen, tanskalainen ja ruotsalainen alus matkalla Turkuun kesällä 2014. © Roni Lehti / LK

Suomalaiset ovat eurooppalaisia, mutta vaikeina aikoina yhteistyö on mieluisinta Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa, arvioi valtiotieteiden tohtori Elina Kestilä-Kekkonen.

Pohjoismaiden yhteistyö on Kestilä-Kekkosen mielestä tärkeää, vaikka se on jäänyt Euroopan unionin varjoon. Hän otaksuu, että seuraavien 25 vuoden aikana Suomen yhteydet muihin Pohjoismaihin tiivistyvät EU:n kustannuksella.

”Se voi olla hyvinkin mahdollista, että pohjoismainen yhteisöllinen trendi vahvistuu”, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Suomi ja Ruotsi ovat olleet EU:ssa yli 20 vuotta. Kestilä-Kekkonen arvelee, että EU:n vaikeudet edistävät Pohjoismaiden yhteistyötä.

”Meillä on eurooppalaiset arvot ja kulttuuriperintö, mutta pohjoismainen perinne on lähempänä. Erilaisuus tulee kriiseissä esiin, kun huomataan, että jokainen ajaa kansallisia etujaan.”

Viime aikoina erityisesti maiden välinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt. Kestilä-Kekkonen ei uskalla veikata, että Suomi ja Ruotsi tekisivät valtioliiton.

”Yhteistyö lisääntyy, mutta välttämättä ei mennä yhteisiin hallintoelimiin.”

 

Suomen valtiosääntö on kestänyt ajan haasteet. Kestilä-Kekkosen mukaan järjestelmä voi hyvin. Se on parlamentaarinen ja avoin, koska eduskuntavaaleissa äänestetään myös henkilöä eikä pelkästään puoluetta.

”Meillä on aito monipuoluejärjestelmä. Suomessa on monta arvoulottuvuutta. Meillä politiikkaa ei voi jäsentää pelkästään oikeisto–vasemmisto-janalla.”

Kestilä-Kekkosen mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä maan poliittiseen järjestelmään. Hän ei usko, että puoluekenttä olisi radikaalisti erilainen 25 vuoden kuluttua.

”Vanhemmat puolueet: Sdp, kokoomus ja keskusta yrittävät keskittyä talouspolitiikkaan, koska ne eivät ole vahvoja arvokysymyksissä. Talouspolitiikka on määräävä tekijä. Tämä tuskin keikahtaa päälaelleen.”

Perussuomalaisten tulevaisuutta suurena puolueena Kestilä-Kekkonen epäilee.

”Se riippuu paljon kehityksestä puolueessa, joka on muutakin kuin maahanmuuttokriittinen ryhmä. Perussuomalaisten talouspolitiikka on hyvin epämääräistä.”

 

Valta keskittyy niille, jotka osaavat käyttää sitä. Kestilä-Kekkonen arvioi, että Suomessa ryhdytään opettamaan demokratiaa.

Kansalaiset kunnioittavat poliittista päätöksentekoa. Kestilä-Kekkosen mielestä toiset ovat silti tasa-arvoisempia kuin toiset: ”Suurin vääryys on se, että koulutus ja perhetausta vaikuttavat siihen, kuinka paljon osallistutaan politiikkaan tai saadaan vaikutusvaltaa.”

Hän ei usko, että järjestelmää yksinkertaistettaisiin seuraavan 25 vuoden aikana. ”Demokratiakokeiluja on tehty. Osa niistä on kuopattu. Koululaisten demokratiakasvatukseen ryhdytään panostamaan.”

Esimerkiksi kansalaisaloitteet tai järjestöt ovat tarpeellisia, vaikka ne vääristävät kansan mielipidettä. Järjestöissä on ongelma: ”Niissä toimivat ne, jotka osallistuvat muutenkin. Se ei ole niin läpinäkyvää kuin eduskuntavaalit.”