Entä jos terroristit iskevät matkustajalaivaan Suomen vesillä?

Itämeri
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Terrori-isku Itämerellä laittaisi viranomaiset tiukalle. Tuore raportti kertoo, miten kriisinhallinta toimisi parhaiten.

Viking Line Gabriella
Viking Linen Gabriella-alus toimi harjoituksessa terroristien kaappaamana Poseidon-laivana. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva.

Syksy Suomenlahdella. Matkustajalaiva Poseidon risteilee Helsingistä kohti Tukholmaa kyydissään yli 2000 matkustajaa. Joukossa on myös Yhdysvaltain ja Venäjän kansalaisia.

Kaikki ei mene kuten tavanomaisella risteilyllä. Laivassa on terroristeja, jotka ovat saaneet ujutettua kyytiin aseita ja räjähteitä.

He kaappaavat laivan ja vaativat, että Venäjä poistuu Tšetšeniasta. He myös vaativat, että EU painostaa Venäjää tekemään niin.

Tilanne on äärimmäisen räjähdysherkkä. Laiva on juuri ja juuri Suomen aluevesillä, mutta koska mukana on muiden maiden kansalaisia ja koska Suomella ei ole voimia ratkaista kriisiä yksin, tilanteesta tulee nopeasti kansainvälisen tason selkkaus. Se myös kiinnostaa kansainvälistä mediaa reilusti enemmän kuin vaikkapa Kauhajoen kouluampuminen.

Tutkijat: Suomeen turvallisuusneuvosto

Tällainen tilanne on tietenkin kuvitteellinen eikä edes ennuste. Siitä myös kehitettiin tarkoituksella äärimmäisen hankala.

“Vaikea tilanne tuo aina kritiikkiä järjestelmää kohtaan, ja kritiikki kehittää”, sanoo projektin tutkija, VTT Pekka Visuri.

Kyseinen skenaario on ollut taustalla, kun Aleksanteri-instituutin vetämä Poseidon-projekti on pohtinut, kuinka Itämerellä sattuvassa terrori-iskussa toimitaan ja kuinka sellaisia ehkäistään.

Raportti Preventing Terrorism in Maritime Regions – Case Analysis of the Project Poseidon julkistettiin Helsingissä tiistaina. Se on luettavissa pdf-tiedostona täällä.

Raportissa tutkijat Timo Hellenberg ja Pekka Visuri ehdottavat, että Suomeen pitäisi perustaa “turvallisuusneuvosto” tiukkojen tilanteiden varalle.

Neuvosto koostuisi ministereistä ja johtavista virkamiehistä, ja se voisi toimia sekä kriiseissä operatiivisena johtajana että valtioneuvostoa avustavana valmistelijana.

Tutkijat ehdottavat myös harkittavaksi Ruotsin mallin mukaista turvallisuusvirastoa. Se korvaisi nykyisen valtioneuvoston tilannekeskuksen ja toisi tutkijoiden mukaan selkeyttä ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen.

Kun Poseidon-harjoitus järjestettiin, sen tärkeä oppi oli, että eri viranomaisten yhteistyössä on yhä viilaamisen varaa.

Mukana monta viranomaista

Näin viranomaiset olisivat toimineet matkustajalaiva Poseidonin kaappauksessa:

Poseidonilta tulee ensimmäinen hätäviesti aamukuudelta. Se on hyvin niukka. Selviää vain, että jotain on vialla.

Koska hätä on merialueella, hätäviesti menee Rajavartiolaitoksen Turun meripelastuskeskukseen. Se alkaa selvittää tilannetta ja valmistella pelastustoimia.

Sitten tulee tieto, että kyseessä on terrori-isku. Tällöin johtovastuu siirtyy poliisille, tässä tapauksessa Helsingin poliisilaitokselle.

Jo kahden tunnin päästä kokoontuu turvallisuuden johtoryhmä sisäasiainministeriössä, ja ministeriö perustaa tilannekeskuksen.

Koko koneisto on muutenkin liikkeellä. Eri ministeriöiden valmiuspäälliköt sekä kansliapäälliköt kokoontuvat tahoillaan.

Harjoitusskenaariossa tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää kokouksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kanssa.

Normaaliolojen kriisit vaikeimpia johtaa

Kun tapahtuu paljon ja monella tasolla, moni asia voi mennä vikaan. Näin tässäkin tapauksessa.

Johtovastuun siirto Rajavartiolaitokselta poliisille oli potentiaalinen paikka asioiden ja tietojen sekoittumiseen.

Harjoituksessa sisäasiainministeriö perusti oman tilannekeskuksen, jota ei normaalioloissa ole olemassa. Tämä aiheutti tiedonkululle haittaa.

Timo Hellenberg ja Pekka Visuri kirjoittavat raportissa, että kokonaisuudessaan suomalainen kriisihallintajärjestelmä on toimiva. Kehitettävää on kuitenkin tilanteissa, jotka tapahtuvat normaalioloissa, ovat monisyisiä ja vaativat monen viranomaisen yhteistyötä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Thaimaan tsunami 2004. Vaarana on se, että vastuut hämärtyvät: kuka johtaa, kuka tiedottaa, kuka tekee mitäkin.

Timo Hellenberg kertoo kuvaavana esimerkkinä, että raporttia tehdessä viisi eri viranomaistahoa kertoi hänelle olevansa viestintävastuussa.

Valtioneuvoston turvallisuusjohtajan Timo Härkösen mukaan raportin ehdotukset ovat rakentavia ja hyviä, ja niiden mahdollisuudet tutkitaan. Selvitystä tekemään on perusteilla työryhmä.

Hienoista kritiikkiä tutkijoiden ehdotukset saavat turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean pääsihteeriltä Aapo Cederbergiltä, joka kysyy, että miksi muuttaa hyvin toimivaa järjestelmää.

Cederbergkin on silti sitä mieltä, että idea turvallisuusvirastosta kannattaisi tutkia.

Terrori-isku mahdollinen mutta epätodennäköinen

Miksi tällaisia harjoituksia ja raportteja tehdään? Onko moinen tilanne todellinen uhka?

“Harjoituksia on siksi, että mahdolliset iskut voitaisiin ehkäistä. Ei saa syntyä kuvaa, että Suomessa terroristeilla olisi helppo toimia”, Pekka Visuri selvittää.

Hänen mukaansa harjoitusesimerkin tapainen uhka on olemassa. Mutta:
Ei ole edelleenkään syytä olettaa, että erityisesti Suomi olisi terrori-iskun kohde.

Aiheesta lisää
Lue, miten Suomen viranomaiskoneisto toimi, kun tsunamin uhrit piti auttaa kotiin: Operaatio kotiinpaluu (SK 3/2008, pdf) sekä Mihin katosi tsunami-muistio?