EK:n miljonääripomo ei muista, mihin suomalainen jo suostui – Saksassa ja Ruotsissa palkat nousseet jyrkästi
Sopimuspalkat nousivat Suomessa noin 2 prosenttia vuosina 2014–2016. Kilpailijamaissa korotukset olivat jopa kolme kertaa suuremmat.
Suomessa on toteutettu maltillista palkkapolitiikkaa kolme viime vuotta. Tämä on osaltaan parantanut Suomen kilpailukykyä, jos ja kun vertailua käydään kilpailijamaihin Ruotsiin ja Saksaan.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo on koonnut tilastoja Suomen, Saksan ja Ruotsin tilastoviranomaisilta. Niiden mukaan Saksassa vuosina 2014–2016 toteutettiin yhteensä 7,3 prosentin palkankorotukset sopimuspalkoissa. Ruotsissa vastaavalla ajanjaksolla palkat nousivat 6,7 prosenttia.
Suomessa palkkamalttia on ylläpidetty muun muassa lokakuussa 2013 allekirjoitetulla työllisyys- ja kasvusopimuksella, johon sitoutui yli 90 prosenttia palkansaajista.
Suomessa palkat ovatkin nousseet kolmessa vuodessa vain kaksi prosenttia. Pelkästään vuonna 2016 Saksassa ja Ruotsissa allekirjoitettiin noin kahden prosentin palkankorotukset.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tilastot käsittävät vain sopimuspalkat, laskuissa eivät mukana ole ikä- ja kokemuslisät.
Tiedot sopimuspalkoista antavat yhden näkökulman palkkakeskusteluun. Työpaikoilla palkat määrittyvät useiden eri tekijöiden kautta ja niistä sovitaan myös paikallisesti. Erityisesti Saksassa paikallinen sopiminen on arkipäivää.
Erikoistutkija Sauramon mukaan sopimuspalkkojen kehitys kuitenkin kuvastaa työmarkkinoiden toimivuutta Suomessa.
”Sopimuspalkkatilastojen avulla voidaan luonnehtia sitä, miten suomalainen ay-liike on osallistunut kustannuskilpailukyvyn kohentamistalkoisiin”, Sauramo sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila sohaisi palkkakeskustelua viikonlopun Helsingin Sanomissa.
Mattilan mukaan kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat vielä 10–15 prosenttia liian korkeat. Tarvitaan siis edelleen palkkamalttia ja monta kilpailukykysopimusta, Mattila sanoi HS:lle.
Mattila työskentelee päivätyönään teleoperaattoriyhtiö Elisan toimitusjohtajana. Hänen vuosiansionsa olivat vuonna 2015 noin 1,66 miljoonaa euroa. Suomalaisten palkansaajien keskiansio oli 3 338 euroa kuukaudessa vuonna 2015.
Työntekijäpuoli ärsyyntyi Mattilan kommenteista. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toivoi kirjoituksessaan yrityksiltä investointeja ja työpaikkoja eikä pelkkää palkkadumppausta.
Myös poliitikot lähes kaikista puolueista ihmettelivät EK:n puheenjohtajan puheita.
Esimerkiksi vasemmistoliiton Li Andersson kirjoitti Facebookissa, että kilpailukykysopimus oli äärimmäisen epäreilu pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan. Hänen mielestään Suomen vientiteollisuus ei nouse sillä, että työaikaa lisätään 6 minuuttia päivässä.
Myös kokoomuslainen ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen otti kantaa palkkakeskusteluun sosiaalisessa mediassa. Mykkänen vaati EK:lta malttia.
”Kun yrityksiä kiertää, päähuoli osaavan työvoiman saanti ja byrokratialoukut”, Mykkänen tviittasi viestipalvelu Twitterissä.
Lapin yliopiston sosiologian emeritusprofessori Asko Suikkanen puolestaan sanoi Iltalehdelle, että jos tässä tilanteessa tulisi yleinen 10–15 prosentin lasku kaikkien palkkoihin, se ei motivoisi enää työntekoon ja ihmiset käyttäisivät sosiaaliturvaa tullakseen toimeen.
EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila ei halunnut kommentoida palkkakeskustelua Suomen Kuvalehdelle.