Sodanlietsonta johti välirikkoon
Kirkko jäädytti välinsä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. ”Kun väkivaltaa perustellaan Jumalan tahdolla, ollaan menty peruuttamattomasti rajan yli”, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.
4
MIN
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitkään vaalitut suhteet Venäjän ortodoksikirkkoon on laitettu jäihin. Sanomalehti Kaleva uutisoi asiasta sunnuntaina 6. maaliskuuta.
”Kun väkivaltaa perustellaan Jumalan tahdolla, ollaan peruuttamattomasti menty jonkun rajan yli”, arkkipiispa Tapio Luoma perustelee päätöstä SK:lle.
Luoman mukaan Moskovan patriarkka Kirill on nyt tehnyt kristinuskosta aseen Putinin hyökkäyssodassa. Kirkko esittää Venäjän sotavoimien olevan Jumalan puolella ja tekevän Jumalan töitä.
”Tämä on diktaattorien tyyli. Se taisi olla Hitler, joka sanoi sen jopa ääneen: valtion väkivaltaa on mahdotonta perustella kansalle, ellei sitä voida perustella uskonnollisesti.”
Käytännössä suhteiden jäädyttäminen tarkoittaa kaiken matkustelun ja kanssakäymisen loppua, arkkipiispa sanoo. Tämä koskee myös patriarkka Kirillin vuosia valmistellun Suomen vierailun perumista.
Myös kirkkojen yhteiset oppineuvottelut ovat nyt jäähyllä.
Patriarkka Kirillin ja Venäjän kirkon tuki Itä-Ukrainan miehitykselle on kuitenkin ollut tiedossa jo vuosia. Aiemmin se ei näytä olleen este Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hyville idänsuhteille. Mikä nyt muuttui?
”Se muuttui, että patriarkka perustelee Putinin hyökkäyssotaa kristinuskolla. Itä-Ukrainan miehitystä hän on perustellut oman kirkkonsa varjelemisella. Itä-Ukrainassahan on Moskovan patriarkaatin alaisia seurakuntia.”
Viime päivinä Kirillin puheet ovat entisestään koventuneet ja saaneet suorastaan eriskummallisia sävyjä. Luoma kertoo lukeneensa patriarkan sunnuntaina pitämästä saarnasta. Saarnassa Kirill perusteli Ukraina-operaatiota myös länsimaiselle rappiolla ja homokulkueilla.
”Onhan tämä nyt aivan käsittämätöntä. Se on ensimmäinen tuntemus. Ja järkyttävää. Että Donbassin pride-kulkueet asetetaan syyksi sille, että sota on syttynyt.”
Luoma muistuttaa, että Venäjällä ja myös ortodoksisessa kirkossa on jo pitkään puhuttu lännen moraalisesta rappiosta.
”On syytetty demokratiaa ja liberalismia, demonisoitu sitä vapautta, mitä länsi edustaa eli niinsanottuja länsimaisia arvoja. Tämä kovuus iskee silmille, kun patriarkka koittaa löytää kansalle ymmärrettäviä syitä siihen, miksi sota on perusteltu.”
Luoman mukaan Venäjän ortodoksisella kirkolla on valtava tarve löytää perusteluja sille, miksi se tukee Putinin sotaa, jota patriarkka kuitenki mieluummin kutsuu sotilasteknilliseksi operaatioksi.
Uskonnolla on Luomankin mukaan silti jopa sodassa paikkansa.
”Uskonto voi olla, ainakin kärsivälle osapuolelle, voiman ja toivon lähde. Kirillin toiminta edustaa aivan muuta.”
Kun kirkkojen suhteiden katkeaminen tuli julkisuuteen, asiasta kertoi kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna.
Luoma kertoo, ettei piispoilla ollut aikaa tehdä asiasta muodollista päätöstä.
Maaliskuun alussa piispat julkaisivat yhteisen paastovetoomuksen, jossa Venäjän hyökkäys tuomittiin rikoksena kansainvälistä oikeutta ja syntinä Jumalaa vastaan.
Samana päivänä Luoma lähetti Kirillille Moskovaan kirjeen, jossa pyysi, että tämä tekisi kaiken voitavansa, jotta Venäjä vetäisi joukkonsa pois Ukrainasta.
Onko Moskovasta tullut vastausta?
”Ei ole tullut, enkä sellaista tässä nyt kauheasti sähköpostin äärellä odottelekaan.”
Arkkipiispan mukaan luterilaisen kirkon johto ei aikaisemmin ole julkisesti kritisoinut Venäjän ortodoksikirkkoa. Hän itse kertoo tavanneensa Kirillin Moskovassa kirkkojen yhteisten oppikeskustelujen valmistelun yhteydessä kolme vuotta sitten.
”Isännät halusivat silloin kertoa näkemyksensä Ukrainan tilanteesta, mutta meillä ei ollut suurempaa halua tarttua asiaan.”
Onko näiden keskustelujen yhteydessä koskaan puhuttu venäläisille miehityksestä tai sodan valmistelusta? Onko Suomesta viestitetty sotaan valmistautuvalle venäläiselle kirkkokansalle, että älkää menkö?
”Ei näistä asioista ole suoraan keskusteltu.”
Kirkossa idänsuhteista ei juuri ole käyty kriittistä keskustelua. Yksi poikkeus oli vuonna 2018, kun kirkolliskokousedustaja, entinen Vihreiden kansanedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto vaati kirkolliskokouksessa patriarkka Kirillin Suomen-vierailun peruuttamista.
Jo silloin Kirill oli näkyvästi tukenut Itä-Ukrainen sotaa ja Krimin miehitystä. Ojansuu-Kauniston esitystä moitittiin vastuuttomaksi ja sen pelättiin turmelevan hyvin kehittyneet suhteet Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.
Kokous tyrmäsi esityksen 94–7. Kaikki piispat halusivat jatkaa vierailun valmistelua.
Arkkipiispa Luoma ei allekirjoita tulkintaa kirkon suomettuneisuudesta.
”Tämä varmasti liittyy siihen meidän pitkään yhteiseen historiaamme Venäjän ortodoksikirkon kanssa.”
Hän muistuttaa myös, ettei kutsua patriarkalle ollut esittänyt Suomen evankelis-luterilainen kirkko yksin vaan myös Suomen ortodoksinen kirkko ja katolinen kirkon Suomessa.
Luoma ei jälkikäteenkään kadu sitä, ettei vierailua jo aikanaan peruutettu.
”Kirkkojemme välisillä oppikeskusteluilla on ollut iso merkitys meidän itseymmärryksellemme. Ne osaltaan kertovat meille, mitä me luterilaisina olemme. Suomalainen, maailmallakin arvostusta saanut Luther-tutkimus sekin on saanut paljon näistä 70-luvulla alkaneista oppikeskusteluista.”
Luoma kertoo, että kutsusta oli keskusteltu myös ulkoministeriön ja Suomen valtiojohdon kanssa.
”Halusimme selvittää, mitä mieltä siellä oltaisiin korkea-arvoisesta kirkollisesta vierailusta tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Siellä nähtiin, että ilman muuta suhteita täytyy hoitaa ja kutsua pidettiin myönteisenä asiana.”
Nyt tilanne on selvästi toinen. Sota ja patriarkan varaukseton tuki sille asettavat koko asian myös Luoman mielestä ”ihan uuteen valoon”.
”Nationalismi on kaapannut uskonnon omaksi käsikassarakseen ja valtiovalta kirkon. Isovenäläisyys haluaa sulkea ukrainalaiset ja valkovenäläiset tummaan syleilyynsä.”