Apotti-sotku pakotti vanhushaastatteluihin
Vantaa palkkasi farmasian ammattilaisia haastattelemaan kymmeniätuhansia paljon lääkkeitä käyttäviä kaupunkilaisia. Näin korjataan tietojärjestelmän sotkemat tiedot.
Terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmästä on koitunut mittava lisälasku Vantaalle, joka on ensimmäinen järjestelmää käyttävä kaupunki. Apotti on tulossa myös Helsinkiin ja useaan muuhun Uudenmaan kuntaan.
Apotin vaatimiin jälkitöihin on jouduttu palkkaamaan avuksi farmasia-alan ja tietotekniikan ammattilaisia. Sijaistyövoiman kulut ovat tänä vuonna noin miljoona euroa. Jälkityöt jatkuvat vielä ensi vuonna, joten käyttöönoton lopullinen hintalappu on arvoitus.
Amerikkalaisen Epicin toteuttama asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa Vantaalla marraskuussa 2018. Vantaan kaupungin terveys-, vanhus- ja perhepalvelut siirtyivät Apottiin tämän vuoden toukokuussa.
Peijaksen sairaalassa ja kaupungin terveysasemilla havaittiin käyttöönottojen jälkeen, että potilaiden sairaus- ja lääkehistoriatietojen selvittely vei kohtuuttomasti aikaa vastaanottotyötä tekeviltä lääkäreiltä.
Lääkitystiedot eivät siirtyneet sujuvasti uuteen Apotti-järjestelmään, vaan lääkärien piti siirtää niitä käsityönä.
Lääkärit kuormittuivat, vastaanottokäynnit venyivät ja hoitojonot kasvoivat. Kun lääketiedoista ei muuten saatu selvyyttä, Vantaan kaupunki joutui kääntymään suoraan monisairaiden, paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden puoleen.
Vantaa ryhtyi purkamaan Apotin aiheuttamaa ruuhkaa palkkaamalla terveysasemilleen farmasia-alan asiantuntijoita haastattelemaan potilaita näiden lääkityksestä.
Farmasisti-nimikkeellä työskentelevät kiireapulaiset ovat sekä kandidaattitason farmaseutteja että maisteritason proviisoreita. Farmasistit tarkistavat ja ajantasaistavat potilaiden lääketiedot ennen niiden siirtämistä Apotti-järjestelmään. Farmasisteja on työskennellyt Vantaalla kuusi, yksi kullakin terveysasemalla.
”Farmasisteja tarvittiin, koska monisairaiden ja paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden sairaus- ja lääkehistorian selvittelyyn saattoi kulua jopa tunti lääkärin työaikaa, kertoo Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela.
Vuorela on tyytyväinen farmasistien työpanokseen.
”Heistä on ollut merkittävää hyötyä meille. Farmasistien ansiosta lääkäreiden työpanos on vapautunut varsinaiseen potilastyöhön.”
Vantaalaiset ovat käyneet farmasistien vastaanotolla lääkärikäyntiensä yhteydessä.
Farmasistit ovat varanneet potilaille käyntiaikoja valmiiksi lääkäreiden vastaanottovarausten perusteella.
”Potilaille varattiin aluksi puolen tunnin käyntiaikoja. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei aika riitä. Lääkitystietojen ajantasaistamiseen kuluu 45–60 minuuttia per asiakas, kertoo terveyspalvelupäällikkö Merja Kristersson Pohjois-Vantaan terveyspalveluista.
Elokuun loppuun mennessä farmasistit ovat ajantasaistaneet 1 648 lääkelistaa. Paljon lääkkeitä käyttäviä vantaalaisia on arviolta 50 000. Kaikkien lääkelistat tulisi saada ajan tasalle.
Osa potilaista on ihmetellyt keskusteluja ja kokenut lääkkeiden muistelun työläänä.
Jatkossa potilaiden on mahdollista hakeutua farmasistien vastaanotolle myös itse oman ajanvarausohjelman avulla.
”Aikoja voi varata myös terveyspalvelujen puhelinpalvelusta tai suoraan terveysasemilta. Syys-marraskuussa farmasistipalvelut keskitetään Myyrmäen ja Tikkurilan terveysasemille, sanoo terveyspalvelupäällikkö Eila Koivunen Keski-Vantaan terveyspalveluista.
Koivusen mukaan tavoitteena on, että jokainen potilas olisi käynyt farmasistin vastaanotolla jo ennen lääkärin vastaanotolle menemistä. Näin lääkelistat olisivat heti ajan tasalla.
”Emme voi olla täysin tyytyväisiä hankintaamme.”
Sairaus- ja lääkehistoriatietojen siirtämisen lisäksi Apotti on teettänyt Vantaalla runsaasti muitakin jälkitöitä.
Apotissa on havaittu korjausta vaatineita puutteita myös tietoturvaan vaikuttavissa suojausratkaisuissa sekä järjestelmän raportointiosiossa. Ongelmia on ilmennyt myös Apotin laskutuksessa ja maksatuksessa.
”Apotti on vaatinut runsaasti jälkityötä ja useita optimointiprojekteja. Odottamattomien lisäkustannusten osalta emme voi olla täysin tyytyväisiä hankintaamme”, sanoo Vantaan kaupungin talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva.
Toiva huomauttaa kuitenkin, että suuressa hankkeessa odottamattomat kustannukset ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus.
Apotin käyttöönoton toinen vaihe käynnistyy Vantaalla marraskuussa.
”Normaaliorganisaation toiminta tulee hidastumaan myös toisessa vaiheessa ja joudumme tästä syystä palkkaamaan lisää sijaisia”, Vantaan talous- ja hallintojohtaja ennakoi.
Vuosien 2019–2020 aikana Apottiin liittyy Peijaksen sairaalan lisäksi muita Hus-alueen sairaaloita sekä kaupunkien omia sote-yksikköjä Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Keravalla ja Tuusulassa.
Toisin kuin Vantaa ja Helsinki, Espoon kaupunki ei ole mukana Apotissa.
Espoon sosiaalijohtaja Juha Metso kertoo, ettei Espoo ole halunnut sitoutua yhden toimittajan varassa olevaan sote-tietojärjestelmään.
Espoon kaupunki on mukana Apotin kanssa kilpailevassa, valtakunnallisessa UNA-tietojärjestelmähankkeessa, jota se kehittelee yhdessä yhdeksäntoista sairaanhoitopiirin ja Ahvenanmaan kanssa.
Apotin ja UNAn yhteistyön arvioidaan tuottavan tulevaisuudessa vaikeuksia Uudellamaalla.