Anne Berner viittaa kintaalla karenssimenettelylle, johon hallitus sitoutui kautensa aluksi
Pääministeri Sipilän johdolla valmisteltu ministerien karenssilaki on myöhässä. Ministeri Berner ei ole noudattanut hallituksessa sovittua ilmoitusmenettelyä.
Juha Sipilän (kesk) hallitus sitoutui kautensa aluksi vapaaehtoiseen menettelyyn, jossa ministerit ilmoittavat valtion virkamieseettiselle neuvottelukunnalle, mikäli ovat mahdollisesti aikeissa siirtyä ministerin tehtävistä toisiin tehtäviin.
Neuvottelukunta puolestaan voi suositella enintään puolen vuoden karenssia ennen uuteen tehtävään siirtymistä. Päätös menettelyyn sitoutumisesta tehtiin neuvottelukunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaisesti.
Ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen ehdolla oleva ministeri Anne Berner (kesk) ei ollut tehnyt tällaista ilmoitusta torstai-iltapäivään 21. helmikuuta mennessä, kertoo valtion virkamieseettisen toimikunnan sihteeri Anna Gau.
Ministeri Berner kommentoi puuttuvaa ilmoitusta sähköpostilla Suomen Kuvalehdelle.
“Olen sopinut tekeväni sidonnaisuusilmoituksen sekä muut asianmukaiset ilmoitukset tultuani mahdollisesti valituksi. Nyt olen siis vasta ehdolla hallitustehtävään. Yhtiökokous tekee asiassa päätöksen 26.3.”.
Bernerin selitys on nurinkurinen.
Ilmoitusmenettely kuvataan valtioneuvoston kanslian Ministerin käsikirjassa, jonka mukaan ilmoitus tehdään “tilanteessa, jossa ministeri mahdollisesti on siirtymässä toisiin tehtäviin”.
Ilmoituksen teon tarkoituksena on antaa neuvottelukunnalle mahdollisuus suositella karenssia eli sitä, että ministerin tehtävien ja uusien tehtävien väliin jäisi enintään kuusi kuukautta aikaa.
Suosituksen noudattaminen on ministereille vapaaehtoista.
Virkamieseettisen neuvottelukunnan suositukset eivät siis näytä kiinnostavan ministeri Berneriä, joka on jo antanut suostumuksensa tulla valituksi pankin hallitukseen jo ministerikautensa aikana.
Vastoin ministerin antamaa kuvaa, hänen valituksi tulemistaan voi pitää varmana, sillä häntä esittäneessä SEB:n nimitysvaliokunnassa istuu niin pankin suurimman omistajan Wallenbergien suvun päämies Marcus Wallenberg kuin heidän sijoitusyhtiönsä Investor AB:n johtaja.
Karenssit mahdollistettiin lakimuutoksella vuoden 2017 alusta, mutta pykälä on jäänyt vähälle käytölle.
Vapaaehtoinen karenssimenettely oli Sipilän hallitukselle tilapäisratkaisu, jonka on tarkoitus parantaa hallinnon luotettavuutta, kunnes ministerien karensseista säädetään lailla.
Asiaa koskevan lakiesityksen valmistelu on ollut pääministeri Juha Sipilän vastuulla, ja se piti esitellä eduskunnalle jo viime vuonna.
Lakihanke ei kuitenkaan valtioneuvoston kanslian hankerekisterin tietojen mukaan ole edennyt.
Valtion virkamiehille – mukaanlukien ministerien erityisavustajille – määrättävät karenssit mahdollistettiin lakimuutoksella vuoden 2017 alusta, mutta käytännössä pykälä on jäänyt vähälle käytölle.