Hyppy yksityiselle

Virkamiesten ja poliittisten avustajien karensseista on tehty vähän sopimuksia.

politiikka 25.01.2019 06:00
Mikko Niemelä
© JANNE TERVAMÄKI

Viime vuosina useat poliitikot ja heidän erityisavustajansa ovat siirtyneet yhteisten asioiden hoitamisesta etujärjestöjen lobbareiksi ja terveysyhtiöiden johtoon.

Uusin tapaus on työministeri Jari Lindströmin (sin) erityisavustajan Juha Halttusen siirtyminen politiikan ytimestä viestintätoimisto Bliciin, jota johtaa entinen kokoomusvaikuttaja Niilo Mustonen. Halttunen toimi myös sinisten ministeriryhmän avustajien vetäjänä. Hänellä oli keskeinen rooli poliittisena neuvottelijana.

 

politiikasta yksityisen sektorin piiriin loikkasi myös valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) erityisavustaja Joonas Turunen. Hän siirtyi 2016 Mehiläisen kehityspäälliköksi myymään ulkoistuksia julkiselle sektorille.

Kokoomuspoliitikko Lasse Männistö aloitti Mehiläisen terveydenhuollon ulkoistuspalveluista vastaavana johtajana keväällä 2015.

Terveystalon julkisten palvelujen liiketoimintajohtajana on entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok).

Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) puolestaan kävi Perheyritysten liitossa toimitusjohtajana vuosina 2011–2014. Vanhanen palasi politiikkaan, kun hänet valittiin eduskuntaan 2015.

Poliitikkojen, avustajien ja valtion korkeiden virkamiesten siirtymisistä yritysmaailman lobbareiksi tai johtajiksi on käyty julkista keskustelua säännöllisin väliajoin.

Turusen siirtymisestä Mehiläiseen syntyi kuitenkin niin suuri kohu, että valtion virkamieslakiin tehtiin vuoden 2017 alussa uusi säännös: arkaluonteisten tietojen kanssa työskennelleen virkamiehen siirtymistä yksityisen työnantajan palkkalistoille voidaan rajoittaa karenssilla. Karenssin pituus on puoli vuotta, ja ajalta maksetaan palkkaa.

Arkaluonteista tietoa ovat kaikki salassa pidettävät tiedot, joihin liittyy mahdollisuus hyötyä esimerkiksi taloudellisesti.

Ennen lainmuutosta karenssisopimuksen tekeminen oli vapaaehtoista: juuri kukaan ei niitä allekirjoittanut.

Nykyinen uusi karenssisopimus ei kuitenkaan kosketa esimerkiksi erityisavustaja Halttusta. Hän aloitti ministeri Lindströmin avustajana 2015, eikä karenssisäännös ollut vielä tuolloin voimassa.

 

Valtioneuvoston kanslian mukaan uusille erityisavustajille ja valtiosihteereille on tehty karenssisopimuksia vasta elokuusta 2018 alkaen, vaikka uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2017 alussa.

Montako uutta karenssisopimusta valtio on tehnyt? Valtiovarainministeriön hallintopolitiikkaosaston päällikkö Juha Sarkio ei tiedä tarkkaa lukua. Syksyllä 2018 tehdyn virastokyselyn mukaan sopimuksia oli tehty parikymmentä. Valtiolla työskentelee noin 73 000 virkamiestä, pienelle osalle heistä on pääsy arkaluontoisen tiedon pariin.

”Käsityksemme oli lakia säädettäessä, että tehtäviä olisi merkittävästi enemmän kuin nyt arvioitu 20 sopimusta”, Sarkio sanoo.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole tehty yhtään karenssisopimusta. Uuden valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan kohdalla karenssisopimuksen juridiset edellytykset tutkittiin, mutta ministeriön johto tuli siihen tulokseen, ettei sopimusta tarvitse tehdä.

Valtiovarainministeriön tiedossa ei ole, että kenellekään olisi maksettu puolen vuoden palkkaa uuden karenssilain puitteissa.

Sisältö