Yle ja mediamaksu: Mitä ihmiset todella haluavat?

Profiilikuva
media-ala
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sanomalehtien liitto tilasi Taloustutkimukselta tutkimuksen (pdf), jonka uutinen on, että kansa ei halua mediamaksua – tarkemmin sanottuna 62 prosenttia ei halua. Se ei kai ole suuri uutinen.

Suuri uutinen ei ole sekään, että suomalaisten mielestä tärkeimpiä sisältöjä Ylellä ovat olympialaiset, yleisurheilun arvokisat sekä kotimaiset draamat ja sarjat.

Mielenkiintoista on sen sijaan se, kuinka ihmisten mielestä Ylen pitäisi saada rahansa.

Tv-lupa on nykyisin 224 euroa. Ehdotettu mediamaksu on 175 euroa. Kyselyyn vastanneiden 1002 ihmisen mielestä sopiva summa olisi keskimäärin 144 euroa. Halutaan siis maksaa nykyistä vähemmän.

Mutta kun ihmisiltä kysyttiin, millä tasolla Ylen rahoitus pitäisi olla, vastaus on “euromäärä tulee pitää samana”. Ja mainittua 144 euroa ei haluta nyhtää kaikilta, vaan “kansan” mielestä parhaat tavat olisivat verotus tai nykyinen tv-maksu. Nopealla laskutoimituksella tästä päästään siihen johtopäätökseen, että jos vastaajien todellinen maksutahto menisi läpi, Ylen tulot laskisivat.

Sekään ei kai ole uutinen, että ihmiset haluavat kaikkea mukavaa, mutta halu maksaa on toinen asia.

Ihmettelen tutkimuksen tuloksia siitä, miten maakunnissa uutisia pitäisi toimittaa. Yle kaipaa lisää rahaa alueellisiin verkkopalveluihin, ja sekös sapettaa sanomalehtiä, joiden liitto muuten tilasi kyseisen tutkimuksen.

Niukka enemmistö ihmisistä olisi valmis avaamaan maakunnalliset uutiset kilpailutukselle. Se voisi tarkoittaa sitä, että maakuntalehdet tekisivät julkisen palvelun alueelliset uutiset.

Verrataanpa. Tässä ovat tuoreimmat Kanta-Hämeen Ylen uutiset ja tässä maakuntalehti Hämeen Sanomien.

Keskikokoisesta maakuntakaupungista riittää jutun juurta molemmille. Jos paikallisuutisointi olisi harvempien hallussa, se olisi viime kädessä lukijan eli kuluttajan tappio. Ja journalismin.

Maksan mielelläni molemmista, Ylestä ja alueen valtalehdestä. Kertokaa epätietoiselle, että onko niiden yhteiselo ja kehitys verkossa todella mahdotonta?