Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Yksikielisyyden puolustuspuhe

Blogit Americana 30.10.2009 00:24
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Jos kieli kuolee, tarkoittaako se uuden yhteisön syntymää?

Aikaisemminkin ylistämäni kielitieteilijä John McWhorter julkaisi uudessa World Affairs -julkaisussa mielenkiintoisen ja provosoivan artikkelin. McWhorter kysyy, josko puhuttujen kielten kuolema on, loppujen lopuksi, niin valitettava ja dramaattinen tapahtuma kuin hänen kollegansa usein uskovat?

McWhorter myöntää myös tuntevansa surua kiehtovien kielten katoamisesta, mutta noin 6000 nykyisin puhutun kielen pitäminen hengissä on mahdotonta, hän sanoo. Kuolevista kielista ainoastaan heprea palasi takaisin yleisesti puhutuksi kieleksi, mutta sen nousulle löytyy vahva kulturaalis-poliittis-historiallis-uskonnollinen selitys.

Me tavanomaisesti yhdistämme kielen ja kulttuurin toisiinsa. Uskomme, että kun kieli kuolee, kulttuuri kuolee sen myötä. McWhorter kiistää tämän, käyttäen esimerkkinä afroamerikkalaista kulttuuria. Vaikka afroamerikkalaisten kieli vaihtui yorubasta englantiin, heidän kulttuurinsa säilyi elinvoimaisena ja omaperäisenä. Kielen kuolema on enemmän esteettinen kuin kulturaalinen ongelma.

Englannista on tullut uusi lingua franca. Anglo-amerikkalaisen imperialismin jäänteet saavat monet irvistämään ajatukselle, mutta sekä realiteetit että englannin kielen suhteellinen helppous tekevät siitä ihan kelvollisen maailmankielen, McWhorter uskoo.

Ironisesti, kielen kuolema on todistuskappale ihmisten tulemisesta yhteen, McWhorter sanoo. Olisiko se loppujen lopuksi niin kamala asia, jos kieliä olisi 6000 sijasta ainoastaan yksi?

Soundtrack: Jacques Brel, Le Plat Pays.