Suleimanin tappaminen pisti Yhdysvaltojen presidentinvaalien ulkopolitiikan uusiksi
En valuta kyyneleitä Suleimanin kuolemasta.
Presidentti Donald Trumpin päätös tappaa kenraali Qassim Suleimani osoittaa Trumpin lähestyneen – ainakin jossain määrin – amerikkalaisen turvallisuuspolitiikan jatkumoa.
Yhdysvaltain toimet alueella ovat kokeneet 2000-luvulla radikaaleja muodonmuutoksia. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen presidentti George W. Bush, neokonservatiivisine hallituksineen, päätti käyttää tragediaa puskeakseen idealistista visiota Lähi-Idän pakottamiseksi demokratiaan ja aloitti sodan Irakia vastaan.
Neokonservatiivien trotskilainen projekti osoittautui Yhdysvaltojen ulkopolitiikan pahimmaksi katastrofiksi sitten Vietnamin sodan – tai mahdollisesti vieläkin suuremmaksi virheeksi. Sekä Lähi-Itä että läntinen maailma painivat edelleen Irakin sodan seuraamusten kanssa.
Sisäpoliittisesti sota johti republikaanien massivisiin vaalitappioihin vuosina 2006 ja 2008 ja nosti demokraatit ja Barack Obaman valtaan. Obama lupasi irtautua sodasta mahdollisimman nopeasti, ja amerikkalaiset äänestäjät taputtivat lupaukselle.