Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Joustavuuden hinta on epäsäännöllinen arki

Vuokko Härmä
Blogit Ajolähtö 23.3.2016 12:04

Työelämän ollessa epäsäännöllistä ja pätkittäistä, on tavallista ajatella, että työntekijältä vaaditaan koulutuksen ja kokemuksen lisäksi myös joustavuutta oman työllistymisensä parantamiseksi. Joustavuus ja mukautuminen työelämän vaatimuksiin vaikuttavat ihmisten arjen kulkuun ja kokemukseen oman ajan hallinnasta. Miltä silpputyöntekijän arki näyttää?

Ajolähtö-hankkeessa nuoret aikuiset kertovat pitkistä työpäivistä, jolloin he eivät ole ehtineet syömään tai lepäämään tarpeeksi. Sovittujen työvuorojen lisäksi on tehtävä ylimääräisiä vuoroja ja sijaisuuksia. Joissakin tilanteissa riittävä toimeentulo saadaan näiden ylimääräisten vuorojen tai jopa toisen työn ansiosta. Toisaalta, kerrotaan myös ajasta, jolloin vapaa-aikaa on liikaa ja työnantajan puhelinsoittoa odotellaan. Nykyisessä kilpailukeskeisessä ajattelussa joustavuudesta on tullut valtti työmarkkinoilla.

Arkielämän tutkimuksessa lähtökohtana on, että arkea tehdään erilaisten rutiinien ja toistojen kautta. Päivärytmin samankaltaisuus on tärkeää ja ihmiset luovat itselleen rutiineja, joiden noudattaminen antaa kokemuksen oman ajankäytön hallinnasta. Eräs haastateltava kertoi laittavansa herätyskellon soimaan samaan aikaan joka arkiaamu, riippumatta siitä oliko työvuorossa vai ei.

Perinteisesti olemme tottuneet heräämään aamulla, yleensä samaan aikaan, ja syömään aamiaisen, joka on yleensä aika samanlainen. Töihin mennään tiettyyn kellon aikaan ja siellä noudatetaan ennalta sovittua ohjelmaa. Iltapäivällä työpäivä loppuu, jolloin lähdetään kotiin, käydään kaupassa ja vietetään aikaa perheen tai ystävien kanssa.

Silpputyöntekijän arjessa työn ennakoimattomuus vaikuttaa kokemukseen oman elämän hallinnasta. Kutsuttuna työntekijänä on vaikea sitoutua säännöllisiin tapaamisiin tai harrastuksiin, lomasuunnitelmista puhumattakaan. Kyse ei ole niinkään siitä, että nuoret aikuiset toivoisivat perinteisen työelämän mallin paluuta, ennemminkin nuoret aikuiset kokevat, että he joustavat oman arjen ja vapaa-ajan kustannuksella.

Tutkijalle arkielämän kuvaus on aineistoa, jota tarkastelemalla pääsemme käsiksi yhteiskunnassa oleviin arvoihin, rakenteisiin ja tapoihin. Digitalisaatiolla, pidennetyillä kauppojen aukiolo-ajoilla sekä etätyömahdollisuuksilla tuetaan joustavuutta työelämässä. Muutokset yhteiskunnassa näkyvät selvimmin meidän kaikkien tavallisten ihmisten tavallisessa arjessa.

Silpputyöntekijän arki  poikkeaa monella tavalla perinteisestä arjesta. Arjen rutiineita ohjaavat sovitut työvuorot, jolloin oma vapaa-aika sovitetaan niiden mukaisesti, päivä kerrallaan. Arki muistuttaa palapeliä, josta ei voi poistaa osia eikä lisätä uusia paloja ilman, että siitä olisi seurauksia ihmisen toimintaan ja hyvinvointiin. Joustavuuden mukana tulee ennakoimaton ja epäsäännöllinen arki.

 

Haluatko ilmoittautua Ajolähtö-hankkeen tutkimushaastateltavaksi? Ohjeet täällä.

Lue lisää: 

Rahat loppu! Vanhemmat auttavat aikuisia lapsiaan

Viisi vuotta ja 200 työhakemusta – Silpputyö tuo elannon mutta jättää epävarmuuden

Vuokko Härmä

Kirjoittaja on kotkalainen valtiotieteiden maisteri, joka toimii tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa ja Ajolähtö-hankkeessa ja väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta.

Keskustelu

Voi hyvät lapset! Tällainenko teidä ihanne-elämänne on: samanlaisia päiviä toisen perään, kellontarkkaa suorittamista, sama aamiainen joka aamu, töissä toistetaan samoja rutiineita ja illalla tutut kuviot uudelleen ja uudelleen. Ja tämä kaikki tulevina viikkoina, kuukausina, vuosina ja vuosikymmeninä? Vielä pöhkömpää on ajatella, että työnantajan tai yhteiskunnan pitäisi tämä kaikki teille järjestää.

Olen itse tehnyt ensin palkkatyötä, jossa ei ollut kahta samanlaista päivää, työajat vaihtelivat hurjasti ja työn sisältö muuttui kaiken aikaa. Sitten ryhdyin yrittäjäksi, jossa kaikki tuo vielä moninkertaistui. Kilpailu on ollut jokapäiväistä. Olen nauttinut joka hetkestä.

Ei elämä ole varmaa, turvallista, tasaista ja ennakoitavaa. Eikä elämänhallinta ole työnantajan vastuulla. Se pitää jokaisen opetella ihan itse.

Näitä luetaan juuri nyt