Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Pitäkää ruusunne

Hanna Ylöstalo
Blogit Ajolähtö 8.3.2016 09:00

Tänään, maaliskuun kahdeksantena päivänä, vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Suomen ja monessa muussa maassa miehet ostavat äideille, tyttöystäville, vaimoille ja muille tärkeille naisille kukkia ja suklaata.

Yhdistyneet Kansakunnat on vuodesta 1996 lähtien on omistanut naistenpäivän tietyn teeman ympärille. Tänä vuonna teemana on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite on kunnianhimoinen jopa Suomessa, joka on Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn selvityksen mukaan EU:n toiseksi tasa-arvoisin maa ja jossa sukupuolten tasa-arvon kehittämistyötä on tehty vuosikymmenien ajan nais- ja tasa-arvojärjestöjen, valtion ja yksittäisten kansalaisten voimin. Pitkäjänteisen työn saavutukset ovat saaneet monen tuudittautumaan siihen uskoon, että tasa-arvo on jo valmis.

Suomen työelämässä on käynnissä murros, joka uhkaa viedä tasa-arvokehitystä taaksepäin. Eilen Juha Sipilän hallituksen tärkein tavoite, yhteiskuntasopimus, nytkähti eteenpäin SAK:n näytettyä sille vihreää valoa, joskin ehdollisesti. Sopimusta vastaan äänestäneiden joukossa oli SAK:n suurin liitto, naisvaltainen Palvelualojen ammattiliitto Pam.

Edellisellä viikolla muut keskeiset neuvottelijaosapuolet, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat, Akava ja STTK ehtivät jo päästä yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Lopullinen sopimus syntyy vasta, kun liitot ovat neuvotelleet sovitut linjaukset työehtosopimuksiin. Sopimus korvaa hallituksen ajamat pakkolait.

Yhteiskuntasopimuksen tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa työllisyyttä pienentämällä yritysten kuluja. Työntekijöille tämä merkitsee enemmän töitä ja vähemmän palkkaa.

Muutokset näkyvät etenkin julkisella sektorilla, jossa esimerkiksi lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Tällä tavoin rahoitetaan yritysten sosiaaliturvamaksujen alennukset.

Yhteiskuntasopimusta on luonnehdittu suurimmaksi muutokseksi työmarkkinoilla yli sataan vuoteen, sillä siinä alennetaan reaalipalkkoja ja pidennetään työaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Siksi sopimuksesta saattaa tulla vedenjakaja työelämän sukupolvien välille.

Yhteiskuntasopimus tulee jättämään ruman jäljen myös kansalliseen kertomukseen sukupuolten tasa-arvosta.

Sopimus tuntuu etenkin julkisella sektorilla työskentelevien kukkarossa. Kuntasektorin työntekijöistä 79 prosenttia on naisia. Usein he työskentelevät matalapalkka-aloilla, kuten hoito- ja kasvatusaloilla, joten palkanalennuksilla on merkittävä vaikutus heidän talouteensa.

Yhteiskuntasopimus tulee hyvin todennäköisesti kasvattamaan naisten ja miesten palkkaeroja ja lisäämään etenkin naisten köyhyyttä. Myös erot naisten ja miesten työhyvinvoinnissa ovat vaarassa kasvaa.

Mikäli yhteiskuntasopimuksen valmisteluvaiheessa olisi arvioitu sen sukupuoli- ja tasa-arvovaikutukset, olisi lopputulos voinut olla toisennäköinen. Sukupuolivaikutusten arviointi olisi ollut myös Suomen tasa-arvopolitiikan strategian mukaista.

Istuvalta hallitukselta puuttuu kuitenkin poliittinen tahto sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Tämä kävi ilmi jo hallitusohjelmasta, jossa todetaan, että ”Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”. Ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun hallitus ei sitoudu ohjelmassaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Se näkyy myös yhteiskuntasopimuksessa.

Yhteiskuntasopimuksesta oli neuvottelemassa joukko miehiä. Tässäpä heille ilmainen vinkki, miten muistaa naisia naistenpäivänä: ruusujen sijaan meillä olisi käyttöä oikeudenmukaiselle yhteiskuntasopimukselle.

 

 

Haluatko ilmoittautua Ajolähtö-hankkeen tutkimushaastateltavaksi? Ohjeet täällä.

Lue lisää: Viisi vuotta ja 200 työhakemusta – Silpputyö tuo elannon mutta jättää epävarmuuden

Hanna Ylöstalo

Kirjoittaja on tamperelainen sukupuolentutkimuksen dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.1.-30.9.2016.

Keskustelu

Argumentit eivät näköjään koskaan lopu niiltä, jotka vastustavat kaikkea. Ei kelpaa ruusut, ei käy yhteiskuntasopimus. ”Meille ei käy mikään.”

Miksi ihmeessä naiset valittavat jos ovat itse alun perin hakeutuneet matalapalkka-alalle? Eikö älli riitä mennä korkeammalle? Lukekaa matikkaa ja fysiikkaa ja menkää teknilliseen korkeakouluun, jos teistä on siihen. Saa sitä fyrkkaa. Tai jos ei ole kiinnostusta ja kykyä niin lopettakaa valittaminen.

Naiset ovat ihan itse valinneet sen helpon tien missä mies elättää. Mitä valittamista siinä on?

Näitä luetaan juuri nyt