Blogit

Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Pitäkää ruusunne

Blogit Ajolähtö 8.3.2016 09:00
Hanna Ylöstalo
Kirjoittaja on tamperelainen sukupuolentutkimuksen dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.1.-30.9.2016.

Tänään, maaliskuun kahdeksantena päivänä, vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Suomen ja monessa muussa maassa miehet ostavat äideille, tyttöystäville, vaimoille ja muille tärkeille naisille kukkia ja suklaata.

Yhdistyneet Kansakunnat on vuodesta 1996 lähtien on omistanut naistenpäivän tietyn teeman ympärille. Tänä vuonna teemana on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite on kunnianhimoinen jopa Suomessa, joka on Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn selvityksen mukaan EU:n toiseksi tasa-arvoisin maa ja jossa sukupuolten tasa-arvon kehittämistyötä on tehty vuosikymmenien ajan nais- ja tasa-arvojärjestöjen, valtion ja yksittäisten kansalaisten voimin. Pitkäjänteisen työn saavutukset ovat saaneet monen tuudittautumaan siihen uskoon, että tasa-arvo on jo valmis.

Suomen työelämässä on käynnissä murros, joka uhkaa viedä tasa-arvokehitystä taaksepäin. Eilen Juha Sipilän hallituksen tärkein tavoite, yhteiskuntasopimus, nytkähti eteenpäin SAK:n näytettyä sille vihreää valoa, joskin ehdollisesti. Sopimusta vastaan äänestäneiden joukossa oli SAK:n suurin liitto, naisvaltainen Palvelualojen ammattiliitto Pam.

Edellisellä viikolla muut keskeiset neuvottelijaosapuolet, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat, Akava ja STTK ehtivät jo päästä yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Lopullinen sopimus syntyy vasta, kun liitot ovat neuvotelleet sovitut linjaukset työehtosopimuksiin. Sopimus korvaa hallituksen ajamat pakkolait.

Yhteiskuntasopimuksen tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa työllisyyttä pienentämällä yritysten kuluja. Työntekijöille tämä merkitsee enemmän töitä ja vähemmän palkkaa.

Muutokset näkyvät etenkin julkisella sektorilla, jossa esimerkiksi lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Tällä tavoin rahoitetaan yritysten sosiaaliturvamaksujen alennukset.

Yhteiskuntasopimusta on luonnehdittu suurimmaksi muutokseksi työmarkkinoilla yli sataan vuoteen, sillä siinä alennetaan reaalipalkkoja ja pidennetään työaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Siksi sopimuksesta saattaa tulla vedenjakaja työelämän sukupolvien välille.

Yhteiskuntasopimus tulee jättämään ruman jäljen myös kansalliseen kertomukseen sukupuolten tasa-arvosta.

Sopimus tuntuu etenkin julkisella sektorilla työskentelevien kukkarossa. Kuntasektorin työntekijöistä 79 prosenttia on naisia. Usein he työskentelevät matalapalkka-aloilla, kuten hoito- ja kasvatusaloilla, joten palkanalennuksilla on merkittävä vaikutus heidän talouteensa.

Yhteiskuntasopimus tulee hyvin todennäköisesti kasvattamaan naisten ja miesten palkkaeroja ja lisäämään etenkin naisten köyhyyttä. Myös erot naisten ja miesten työhyvinvoinnissa ovat vaarassa kasvaa.

Mikäli yhteiskuntasopimuksen valmisteluvaiheessa olisi arvioitu sen sukupuoli- ja tasa-arvovaikutukset, olisi lopputulos voinut olla toisennäköinen. Sukupuolivaikutusten arviointi olisi ollut myös Suomen tasa-arvopolitiikan strategian mukaista.

Istuvalta hallitukselta puuttuu kuitenkin poliittinen tahto sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Tämä kävi ilmi jo hallitusohjelmasta, jossa todetaan, että ”Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”. Ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun hallitus ei sitoudu ohjelmassaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Se näkyy myös yhteiskuntasopimuksessa.

Yhteiskuntasopimuksesta oli neuvottelemassa joukko miehiä. Tässäpä heille ilmainen vinkki, miten muistaa naisia naistenpäivänä: ruusujen sijaan meillä olisi käyttöä oikeudenmukaiselle yhteiskuntasopimukselle.

 

 

Haluatko ilmoittautua Ajolähtö-hankkeen tutkimushaastateltavaksi? Ohjeet täällä.

Lue lisää: Viisi vuotta ja 200 työhakemusta – Silpputyö tuo elannon mutta jättää epävarmuuden

Ajolähtö -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Teollisuusliitto ry:n (ent. Metalliliitto) tutkimuspäällikkönä. Anttila toimii Ajolähtö-hankkeen vastuullisena johtajana.
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.9.2015-30.6.2016.
Kirjoittaja on espoolainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti. Hän työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa vanhempana tutkijana ja toimii hankkeen varajohtajana.
Kirjoittaja on kotkalainen valtiotieteiden maisteri, joka toimii tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa ja Ajolähtö-hankkeessa ja väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta.
Kirjoittaja on helsinkiläinen freelance-valokuvaaja ja taiteen maisteri, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeessa.
Kirjoittaja on tamperelainen sukupuolentutkimuksen dosentti, joka työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa Ajolähtö-hankkeen vanhempana tutkijana ajalla 1.1.-30.9.2016.