Personal trainerisi saattaa tehdä riistotyötä

Tehotreeni ihanan, energisen ohjaajan kanssa saa hyvälle tuulelle. Liikuntaohjaajat ja personal trainerit tekevät innostavaa työtä ja hienoa niin, mutta innostuksen varjolla varsinkin nuoria on helppo riistää.

Yrittäjänä toimiva personal trainer laskuttaa kuten haluaa, mutta kuntokeskuksissa työskentelee myös tuntipalkkaisia ohjaajia vaihtelevilla työehdoilla.

Tuntipalkkainen personal trainer voi tehdä monia oheistöitä ilman korvausta. Kun sinulle mainostetaan ilmaista kehonkoostumusmittausta tai ilmaista ensimmäistä treeniä, se saattaa olla ilmainen myös personal trainerille.

Kun hän tulee kuntokeskuksen ystävänpäiväspesiaaliin luennoimaan sydänystävällisestä ravinnosta, hän on ehkä valmistellut esityksensä omalla ajallaan ilman palkkaa.

Hän saattaa tulla kipeänä töihin, tai soitella kipeänä itselleen sijaista.

Kun saliohjaaja myy sinulle 30 tunnin paketin ja jätät kuntokuurin kesken, kuntokeskus pitää rahasi mutta ohjaajalta jäävät korvaukset saamatta.

Hänellä saattaa olla jatkuvasti niin vähän tunteja, ettei palkka riitä elämiseen, mutta kuntokeskus kieltää häntä tekemästä töitä muille tai yrittäjänä.

Personal trainer Pihla Konttinen kertoo, että on itse kokenut tai nähnyt kollegoiden kokevan kaikkea edellä mainittua. Monissa kuntokeskuksissa on varmasti asiat kunnossa. Sen verran paljon alan ihmisiä Konttinen kuitenkin tuntee, että yksittäistapauksista ei ole kyse.

Hänelle pomo soitteli sairauslomalle perään: tule töihin, et sä nyt niin sairas ole. Uusia velvoitteita tuli ilmoittamatta. Ohjaajat huomasivat asiakkaan sopimuslomakkeesta kohdan, josta ei ollut heille kerrottu mitään: jos personal trainer myöhästyy 5 minuuttia, hän on velvollinen järjestämään uuden, ilmaisen tapaamisen.

Liikunta-alalla ei ole työehtosopimusta, mikä mahdollistaa villit käytännöt. Suullisesti saatetaan sopia lisätöistä, jotka olisi selvyyden vuoksi parempi sopia kirjallisesti. Moni alalle tuleva on nuori ja tietämätön. Tai jos ei ole, hän ei uskalla kapinoida, koska muuten uudet asiakkaat ohjataan muille.

Sitä paitsi riistotyöstäkin saa mainetta ja kontakteja, joiden turvin voi myöhemmin työllistää itsensä parempaan hintaan.

Konttinen sai burnoutin ja irtisanoutui. Hän ei aio enää palata suuren ketjun palvelukseen vaan aikoo yrittäjäksi. Hän toivoo, että olisi alun perin luetuttanut nollatuntisopimuksensa asiantuntijalla.

Tosin työehdot muuttuivat ilman varoitusta. Ensimmäiset kaksi kuukautta myös oheistöistä sai tuntipalkkaa, mutta sitten uusi pomo ilmoitti, että ei näistä mitään makseta.

Ilmoitti vain. Kukaan ei sanonut vastaan.

Viime aikoina kalliiden kuntosaliketjujen rinnalle on tullut halvempia. Hintaa selittää se, että spinningin ohjaus tulee videoscreeniltä eikä vastaanotossa istu ketään. Mutta jos jäsenyys maksaa alle puolet entisestä ja palvelu pelaa yhtä hyvin, voi miettiä, kenen selkänahasta kate revitään.

Kun Konttisen kollegan työ vaihtui konsernin halvemman ketjun palvelukseen, palkkatyö muuttui samalla yrittäjyydeksi. Oikeita yrittäjiä personal trainereista ei kuitenkaan tullut, sillä heitä on kielletty tekemästä töitä muille.

Kuntoilija haluaa treenata kohtuuhintaan, tietysti. Työolot ovat kuntokeskuksen vastuulla, eikä kallis kuukausijäsenyys asiakkaalle takaa reiluutta työntekijöille.

Toki asiakas voisi kysäistä kuntosalilla, onko teillä työntekijöille kunnon työehdot.

Mitä jos jokin kuntokeskus mainostaisi ilmaisen kehonkoostumusmittauksen sijaan sitä, että se maksaa ihanille, energisille ohjaajilleen kaikesta työstä?

 

Haluatko ilmoittautua Ajolähtö-hankkeen tutkimushaastateltavaksi? Ohjeet täällä.

Lue lisää: Viisi vuotta ja 200 työhakemusta – Silpputyö tuo elannon mutta jättää epävarmuuden