Kreikan vaalit: Euromyönteisille niukka voitto , edessä hankalat hallitusneuvottelut
Ääntenlaskentaa Ateenassa sunnuntai-iltana. Kuva:Petros Giannakouris / AP / Lehtikuva.
Kreikan sunnuntaiset uusintavaalit päättyivät euromyönteisen konservatiivipuolueen Uuden demokratian niukkaan voittoon. Antonis Samarasin, 61, johtama puolue sai epävirallisten tulosten mukaan 29,7 prosenttia äänistä eli selvästi enemmän kuin toukokuun alun vaaleissa.
”Kreikan kansa äänesti sen puolesta, että Kreikka pysyy eurossa ja kunnioittaa lupauksiaan. Tämä on voitto koko Euroopalle”, Samaras sanoi lehdistötilaisuudessa sunnuntai-iltana.
Markkinat ottivat vaalituloksen vastaan varovaisen myönteisesti, mutta tosiasiassa se ei tuonut minkäänlaista ratkaisua Kreikan velkakriisiin. Päin vastoin – vaalitulos osoitti, että Kreikka on jakautunut jyrkästi kahteen eri leiriin ja että EU:n vaatiman tiukan säästökuurin toteuttaminen on jatkossakin eritäin vaikeaa.
Uusi demokratia kamppaili vaalivoitosta äärivasemmistolaisen Syrizan kanssa, jonka johtaja Alexis Tsipras, 37, lupasi romuttaa säästökuurin ja kansallistaa kreikkalaiset kriisipankit. Syriza sai 27 prosenttia äänistä, joten Samarasilla on vastassaan vahva oppositio.
Kreikan vaalijärjestelmässä prosentit eivät kuitenkaan käänny suoraan parlamenttipaikoiksi, sillä eniten kannatusta saanut puolue saa 50 lisäpaikkaa 300-jäseniseen parlamenttiin. Kreikan perinteiset valtapuolueet Uusi demokratia ja sosiaalidemokraattinen Pasok loivat järjestelmän aikoinaan turvatakseen omat asemansa.
Pasokin kannatus romahti vaaleissa reiluun 12 prosenttiin, kun puolue sai vielä vuoden 2009 vaaleissa 44 prosenttia äänistä.
”Tämä on Pasokin loppu. Puolue saattaa hajota, monet ovat jo nyt siirtyneet Syrizan riveihin”, sanoo ateenalainen tv-toimittaja Kostas Argyros, joka seuraa työkseen Kreikan politiikkaa.
Parlamentin viidenneksi suurimmaksi ryhmäksi kohosi useimpien kreikkalaisten järkytykseksi uusnatsipuolue Kultainen aamunkoitto (Chrysi Avgi), joka sai 6,9 prosenttia äänistä.
Samaras tavoittelee laajapohjaista hallitusta yhdessä Pasokin kanssa. Mukaan yritetään mahdollisesti houkutella myös Demokraattista vasemmistopuoluetta, joka on vaatinut Syrizan tavoin muutoksia Kreikan säästöohjelmaan.
Hallituksen muodostaminen näytti maanantaiaamuna hankalalta. Pasokin johtaja Evangelos Venizelos sanoi, ettei puolue lähde hallitukseen, ellei myös Syriza ole mukana. Syrizan johtaja Alexis Tsipras ilmoitti puolestaan, ettei puolue suostu yhteishallitukseen.
”Me jäämme oppositioon edustamaan kreikkalaisten enemmistöä, joka vastustaa kriisipaketin ehtoja”, hän sanoi.
Samarasin tulevalle hallitukselle ei voi ennustaa pitkää ikää, jos se saadaan ylipäätään muodostettua. Monet äänestivät Uutta demokratiaa taktisista syistä, koska he pelkäsivät, että Syrizan voitto olisi pakottanut maan ulos euroalueesta.
”Samarasin hallituksesta tulee heikko, hänen todellinen kannatuksensa on korkeintaan kymmenen prosenttia”, Argyros sanoo.
”Samarasin on erittäin vaikea toteuttaa luvattuja säästöjä. Kansalaiset protestoivat herkästi. Luvassa on lakoja ja mielenosoituksia, joten kriisi kärjistyy edelleen. ”
Saksan ulkoministeri Guido Westerwelle vihjaili heti vaalituloksen selvittyä, että Kreikalle saatetaan antaa lisää aikaa julkisen talouden saneeraamiseen. Lupaus tulkittiin tueksi Samarasin hallituspyrkimyksille. Westerwelle korosti kuitenkin, että Kreikan on jatkettava sovittua säästöohjelmaa.
Tilanteesta neuvotellaan kansainvälisellä tasolla seuraavan kerran viimeistään 28. kesäkuuta EU:n huippukokouksessa Brysselissä.
”Se on ratkaiseva päivämäärä”, sanoo riippumattoman taloustutkimuslaitoksen IOBE:n tutkimusjohtaja Aggelos Tsakanikas.
”Kreikalla on oltava silloin toimintakykyinen hallitus, joka kykenee neuvottelemaan EU-johtajien kanssa jatkosta.”