Saksan vaalit: Merkelin porvarihallitus uhkaa hajota
Kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit pohtivat kaikessa hiljaisuudessa suuren koalition mahdollisuutta, kirjoittaa Suomen Kuvalehden toimittaja Teppo Tiilikainen raportissaan Berliinistä.
”Ja sieltä tulee Saksan liittokansleri Angela Merkel”, juontaja Jan Stecker huutaa mikrofoniin Tempodromin täpötäydessä konserttisalissa Berliinissä.
Merkel purjehtii yleisön läpi turvamiesten saattelemana, kättelee joitakin tuttaviaan ja kiipeää lavalle. Yleisö taputtaa ja heiluttaa Angie-kylttejä, jotka ovat kuuluneet jo vuosia kristillisdemokraattien vaalirekvisittaan.
Merkel esiintyy vapautuneesti, hän on kehittynyt puhujana kymmenen viime vuoden aikana. Sitä paitsi hän on pitänyt suurin piirtein saman puheen 65 paikkakunnalla eri puolilla Saksaa yli kuukauden kestäneen vaalikiertueen aikana.
Tällä kertaa puheella on erityistä painoarvoa.
Kyseessä on CDU:n kampanjan loppuhuipennus ennen sunnuntaisia liittopäivävaaleja. Puolueessa tiedetään, että joka kolmas äänestäjä tekee ratkaisunsa vasta viime hetkellä.
Merkel vakuuttaa, että hän haluaa jatkaa liittokanslerina nykyisellä, kristillisdemokraattien ja liberaalipuolue FDP:n hallituspohjalla.
”Hallitus on tehnyt hyvää työtä”, hän sanoo. ”Pyydän, että käytte äänestämässä ja takaatte meille vahvan mandaatin seuraaviksi vuosiksi.”
Merkel vakuuttaa, että Saksa tukee edelleen kriisiin ajautuneita euromaita, kunhan ne hoitavat oman osuutensa uudistamalla yhteiskuntaansa. Hän varoitti samalla äänestäjiä tukemasta uutta eurokriittistä Vaihtoehto Saksalle -puoluetta eli AfD:tä.
”Euron vakauttaminen ei ole tärkeää pelkästään Eueoopalle”, hän sanoi. ”Se on tärkeää myös Saksan etujen kannalta, sillä se turvaa meidän hyvinvointimme ja työpaikkamme.”
Merkel suosituin poliitikko
Saksan vaalikampanja alkoi vaisusti, mutta se on kiihtynyt loppua kohden. CDU:n puoluesihteerin Hermann Gröhen mukaan kristillisdemokraatit ovat varmoja voitostaan, vaikka sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokas Peer Steinbrück on kohentanut asemiaan vaalikampanjan loppusuoralla.
”Punavihreällä koalitiolla ei ole mahdollisuuksia”, Gröhe sanoo. ”Steinbrück on maanantaina vapaa mies.”
Angela Merkel on johtanut Saksaa kahdeksan vuotta ja on tällä hetkellä maan suosituin poliitikko. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 52 prosenttia saksalaisista antaisi hänelle jatkokauden. Sosiaalidemokraattien Steinbrück sai samassa kyselyssä 31 prosentin kannatuksen.
Liittopäivävaaleissa ei kuitenkaan valita suoraan liittokansleria, vaan sen tekee vaalien jälkeen muodostettava uusi parlamentti eli Bundestag lokakuun lopulla.
Mielipidemittaukset lupaavat Merkelin johtamalle CDU:lle ja sen baijerilaiselle sisarpuolueelle CSU:lle yhteensä noin 40 prosentin kannatuksen, mutta hallituskumppani FDP on romahtanut viiden prosentin äänikynnyksen tuntumaan.
Jos FDP putoaa liittopäiviltä, Merkel joutuu etsimään uuden hallituskumppanin.
Vihreiden kannatus laskenut
Opposition eli SPD:n, vihreiden ja vasemmistopuolue Linken yhteinen kannatus yltää suurin piirtein samalle tasolle hallitusrintaman kanssa. SPD ja vihreät eivät suostu kuitenkaan hallitusyhteistyöhön Linken kanssa.
”Linke ei ole luotettava yhteistyökumppani”, SPD:n Berliinin osaston varapuheenjohtaja Philipp Steinberg perustelee.
”Linken sisällä on kaksi puoluetta. Idässä puolue on pragmaattinen, mutta lännessä siihen kuuluu vanhoja kommunisteja ja outoja kansanliikkeitä, joihin ei voi luotaa.”
Steinbergin mukaan SPD tähtää edelleen punavihreään hallitukseen vihreiden kanssa. Käytännössä tilanne on kuitenkin toivoton.
SPD:lle ennustetaan noin 27 prosentin kannatusta, mutta vihreiden kannatus on romahtanut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisestä 25 prosentin suosiopiikistä kymmeneen prosenttiin ja jopa sen alle. Vihreät kärsivät kirvelevän tappion myös viikko sitten Baijerin maapäivävaaleissa.
Vihreiden heikkoihin kannatuslukuihin on monia syitä. Saksalaisia ärsyttää puolueen holhoava asenne. Se tuli esiin jälleen kesällä, kun puolueen johtohahmoihin kuuluva Katrin Göring-Eckardt ehdotti, että koulu- ja työpaikkaruokalat tarjoaisivat yhtenä päivänä viikossa ainoastaan kasvisruokaa.
Myös paljastukset puolueen alkuaikojen pedofiliamyönteisyydestä ovat rokottaneet suosiota. Osa vihreistä radikaaleista ajoi 1980-luvulla rikoslakiin muutosta, jonka mukaan seksuaalinen kanssakäyminen lasten kanssa ei olisi rangaistava teko.
Vihreiden harmiksi vaalien alla tuli ilmi, että puolueen pääehdokas Jürgen Trittin oli 1981 mukana laatimassa kunnallisvaaliohjelmaa, jossa vaadittiin aikuisten ja lasten välisen seksin vapauttamista, mikäli seksi tapahtuisi ilman painostusta ja väkivaltaa.
Vihreät ja Trittin ovat tuominneet 30 vuoden takaiset lapsiseksipuheet virheiksi ja pyytäneet niitä anteeksi. Siitä huolimatta keskustelu velloo edelleen lehdistössä.
Myös eurovastainen AfD saattaa sotkea hallituskuvioita. Jos AfD nousee parlamenttiin, kriistillisdemokraatit eivät todennäköisesti pysty muodostamaan FDP:n kanssa enemmistöhallitusta, vaikka FDP ylittäisikin viiden prosentin äänikynnyksen.
Taloustieteen professori Bernd Lucken johtama AfD haluaisi erottaa Kreikan ja mahdollisesti myös muut kriisimaat eurosta. Toinen vaihtoehto olisi Saksan, Suomen, Hollannin, Itävallan muodostama uusi valuuttaunioni.
AfD:tä ei pidä sekoittaa muualla Euroopassa kannatustaan kasvattaneisiin EU-kriittisiin puolueisiin, sillä AfD kannattaa Euroopan unionia. Puolueen mielestä euro on kuitenkin perin pohjin epäonnistunut hanke, koska se on romuttanut monien maiden kilpailukyvyn ja uhkaa nyt Saksalle tärkeitä yhteismarkkinoita.
Suuren koalition paluu?
Berliinin vapaan yliopiston politiikan professori ja Eurooppalaisen akatemian rehtori Eckart Stratenschulte uskoo, että tilanne on pakottanut Merkelin pohtimaan tosissaan kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien yhteishallitusta eli niin sanottua suurta koalitiota.
Suuri koalitio hallitsi Saksaa viimeksi vuosina 2005-2008. Merkel toimi tuolloin liittokanslerina ja Steinbrück valtionvarainministerinä. Steinbrück on ilmoittanut, ettei hän lähde uudelleen mukaan Merkelin hallitukseen. Puolueena SPD on kuitenkin jättänyt mahdollisuuden auki.
Stratenschulte arvelee, ettei Merkelillä olisi käytännönläheisenä poliitikkona mitään suurta koalitiota vastaan.
Hän muistuttaa, että sosiaalidemokraateilla on enemmistö liittoneuvostossa, joka edustaa Saksan osavaltioita.
Päätöksenteko helpottuisi, koska kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit voisivat päättää asioista keskenään neuvottelematta FDP:n kanssa.
SPD:lle suuri koalitio olisi hankalampi, sillä se joutuisi alistumaan pienempänä puolueena jälleen Merkelin komentoon ja tekemään epämiellyttäviä kompromisseja.
”Tärkeimmät keskustelut suuresta koalitiosta käydään sen vuoksi SPD:n sisällä”, Stratenschülte sanoo. ”Päätös on vaikea, mutta se toteutuu, jos muita vaihtoehtoja ei ole.”
Berliinissä kerrotaan, että CDU ja SPD olisivat käyneet jo kaikessa hiljaisuudessa keskusteluja tulevasta hallitusohjelmasta.
Puolueet kiistävät tämän. Niissä myönnetään kuitenkin, että suuri koalitio on todennäköinen vaihtoehto, ellei maahan saada muuten enemmistöhallitusta.
Oikeisto johtaa
Puolue ja sen kannatus prosentteina:
- CDU/CSU 39,5 %
- SPD 27 %
- Vihreät 9 %
- Linke 9 %
- FDP 5 %
- AfD 4 ,5 %
- Piraatit 2 %
Lähde: Allensbach 20.9.2013