Abitärpit: SK netti kokosi työkalupakin kevään kirjoituksiin valmistautuville

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
yo-kirjoitukset

Kevään ylioppilaskirjoitukset lähestyvät, ja on aika aloittaa pänttääminen. SK netti auttaa abiturientteja valmistautumisessa kokoamalla mittavan lukupaketin vuoden tärkeimmistä uutisista, tapahtumista ja puheenaiheista.

Kevään yo-kirjoitusten ensimmäinen kirjallinen koe on äidinkieli 5. helmikuuta.

Tärpit on listattu seuraavassa aiheen mukaisesti. Aihe-alueita on kaikkiaan yksitoista, ja jokaiseen niistä liittyy lyhyt esittely, jossa kerrotaan, miksi juuri tämä teema nousi vuoden mittaan otsikoihin.

Esittelyä seuraa laaja linkkikokoelma, jota seuraamalla pääsee lukemaan aiheeseen liittyviä juttuja. Osa jutuista on teksti-, osa pdf-muodossa. Moni aihe on sellainen, että siitä on keskusteltu SK netin sivuilla, ja niinpä olemme ottaneet mukaan myös linkit näihin keskusteluihin.

Metsäteollisuuden kriisi

Massojen kapina

Suomessa syntyi suuri riita metsäteollisuuden irtisanomisista. Kemijärven massaliike valtasi Stora Enson paikallisen sellutehtaan tehostaakseen vaatimustaan tuotannon jatkamiseksi. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kritisoi hallitusta Stora Enson henkilöstövähennyksistä ja oppositio teki välikysymyksen valtion omistajapolitiikasta.

Protestit eivät auttaneet: Stora Enso sulki sellutehtaan ja luovutti tilat Arktos Groupille liimapuupalkkien valmistusta varten.

Metsäteollisuuden kriisin syitä ovat alan liikakapasiteetti, USA:n kysynnän romahdus, puun ja energian kalleus ja markkinahintojen lasku.

Vuoden mittaan hinnat kohentuivat. Saneerausta kiihdytti kuitenkin raaka-ainepulan uhka: puuntuonnin Venäjältä tiedettiin tyssäävän tullien roimaan korotukseen.

Syksyllä Stora Enso pysäytti Corenson hylsykartonkikoneen Varkaudessa. UPM sulki Kajaanin paperitehtaan ja Tervasaaren sellutehtaan.

Myös M-real sulki ja myi tehtaitaan sekä vähensi väkeään, ja Metsä-Botnia harkitsi Kaskisten tehtaan lopettamista. Pieni kartonginvalmistaja Stromsdal joutui konkurssiin.

Tehtaiden ja työvoiman karsinta parantaa yhtiöiden tulosta. Toisaalta taantuman uhka kutisti varsinkin sahatavaran myyntiä ja finanssikriisi vaikeutti viennin rahoitusta.

Asiantuntijat ennustavat, että 2009 suljetaan taas uusia tehtaita. Tappolistalla ovat etenkin yksiköt, jotka sijaitsevat kaukana satamista.

Kustaa Hulkko

Lisää aiheesta
Metsäteollisuus keskittyy rannikolle (SK netti 26.9.2008)
Anne Brunila: ”Metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa ratkaistaan tulevina viikkoina” (SK netti 22.9.2008)
Keijo Korhonen metsäteollisuuden kriisistä: ”Nauttikaamme EU:n siunauksista!” (SK netti 12.9.2008)
UPM ja Stora Enso kertoivat jättisupistuksista (SK netti 10.9.2008)
Suomen paperitehtaat uhan alla (SK netti 10.7.2008)
Tutkija: Hallituksen keinoilla metsäteollisuuden työpaikat eivät pelastu (SK netti 26.3.2008)
Metsäteollisuus hölmöili itsensä kriisiin (SK nett 17.1.2008)
Suurten ongelmien unohtaminen keljuttaa Karvista (SK netti 17.1.2008)
Jukka Härmälä: Metsän vahvimmat jäävät eloon (SK netti 25.10.2007)

Kosovo

Lopultakin itsenäinen

17. helmikuuta 2008 Kosovo repesi riemuun. Vuosien odotuksen ja tuloksettomien neuvottelujen jälkeen Kosovon johto julisti maansa yksipuolisesti itsenäiseksi.

Virallisten puheiden, äänestysten ja allekirjoitusseremonioiden jälkeen koko Kosovo juhli. Nuoret ajelivat riemurallia liput heiluen, vanhempi väki vetäytyi juhlaillallisille. Tonneittain ilotulitusräjähteitä ammuttiin taivaalle.

Itsenäisyysjulistus oli yhdeksän vuotta kestäneen prosessin huipentuma. Serbian presidentin Slobodan Miloševicin harjoittama sorto Kosovon albaaneita kohtaan päättyi Naton väliintuloon 1999. YK otti maakunnan haltuunsa, ja Naton rauhanturvaajat jäivät paikalle ehkäisemään etnistä väkivaltaa.

2006 Martti Ahtisaari ryhtyi YK:n toimeksiannosta etsimään ratkaisua Kosovon tulevaisuudelle, mutta asetelma oli vaikea: Serbia oli valmis antamaan Kosovolle kaiken muun paitsi itsenäisyyden. Kosovolaisille kelpasi ainoastaan itsenäisyys.

Neuvottelujen kariuduttua Kosovon albaanijohto ryhtyi toteuttamaan niin sanottua Ahtisaari-suunnitelmaa.

Vuoden mittaan Kosovon on tunnustanut 53 valtiota, EU:n 27 jäsenmaasta 22.

Joulukuussa vetovastuu Kosovossa siirtyi YK:lta EU:n oi­keusvaltio-operaatiolle Eu­lexille. 1 900 oikeuden-, poliisin- ja tullihallinnon asiantuntijan on määrä luotsata Kosovo vakaalle eurooppalaiselle tielle – ja jonain päivänä ehkä kohti EU-jäsenyyttä.

Katri Merikallio

Lisää aiheesta
Kosovo ottaa ensi askeleitaan EU-tiellä (51-52/2008)
Katso kuvakooste Kosovosta
Kosovon lesket: ”Miten voisimme antaa anteeksi?” (SK 43/2007)
Kosovon parlamentti antoi odotetun julistuksen itsenäisyydestä (SK netti 17.2.2008)
Kosovon pitkä tie itsenäisyyteen (SK netti 17.2.2008)

Kiina ja ihmisoikeudet

Tiibet tulessa

Mielenosoitus Tiibetin pääkaupungissa Lhasassa riistäytyi väkivaltaiseksi mellakaksi, kun Dalai-lamaa tukevat ja Kiinan miehityspolitiikkaa vastustavat mielenosoittajat sytyttivät autoja tuleen ja rikkoivat hotel­lien ja ravintoloiden ikkunoita.

Kiinan armeija nujersi mielenosoitukset kovalla kädellä. Tiibetin pakolaishallituksen mukaan 130 ihmistä kuoli ja tuhansia pidätettiin.

Mellakat levisivät nopeasti myös muihin Kiinan maakuntiin, ja armeija lähetti joukkojaan niitä tainnuttamaan.

Kiina syytti Dalai-lamaa mellakoiden suunnittelusta ja lietsomisesta, mutta väkivallattoman vastarinnan nimeen vannova, Intiassa asuva Dalai-lama kiisti osallisuutensa. Hän uhkasi erota, jollei tilanne Tiibetissä rauhoitu.

Tiibetin tapahtumat herättivät maailmalla kiivaan keskustelun siitä, pitäisikö Pekingin kesäolympialaisia boikotoida. Moni valtionpäämies ilmoittikin jättävänsä avajaisseremonian väliin. Suomen johto ei.

Olympiasoihdun kuljettaminen niin Pariisissa kuin Lontoossa aiheutti keväällä mellakoita, kun tuhannet Kiinan Tiibet-politiikkaa vastustavat ihmiset estivät sen etenemisen. Kesäkuussa olympiasoihtu kuljetettiin poliisin sulkemien katujen halki Lhasassa.

Amnesty International arvioi kesällä, että Kiinan poliisin pidättämistä noin 4 000 tiibetiläisestä noin tuhat oli edelleen kateissa.

Katri Merikallio

Lisää aiheesta
Kiina ei anna periksi toisinajattelulle (SK netti 14.5.2008)
Lue juttu ”Nopeammin, korkeammalle, julmemmin” (pdf; SK 42/2007)

Katso SK:n kuvakooste tiibetiläisten vastarinnasta.

Kisakatsomo-blogi seurasi Pekingin tapahtumia koko kisojen ajan.

Dalai-lama väläytti jälleen eroa (STT 13.4.2008)
Kiinan viestimet hurjana puhemies Pelosille (STT 13.4.2008)

Olympic Watch
Human Rights Watch
Reporters Without Borders
Amnesty International

Avaruus

Marsin merkit

Elämän edellytysten – lähinnä veden – etsiminen Marsista jatkui toukokuussa, kun vuoden päivät matkanneen Phoenix-luotaimen MRO-alus laskeutui naapuriplaneetan pinnalle ja alkoi robottikädellään tonkia marsperää. Nasan luotaimen mukana oli myös Suomessa valmistettu laite, joka tutki kaasukehää.

Marsin pohjoiselta pallonpuoliskolta löytyikin huurretta ja lumisadetta sekä mineraaleja, hiilikarbonaattia ja liuskesilikaattia, joita yleensä ei muodostu ilman vettä. Vaikka Phoenix onnistui varmistamaan vesijään olemassaolon, lopullista varmuutta planeetan kelvollisuudesta avaruusasemien tukikohdaksi tai muuhun asumiseen ei vielä saatu.

Varmuuden vuoksi paikalle jätettiin mahdollisille tuleville asukkaille erikoislasista valmistettu dvd-levyke, jonka pitäisi kestää käyttökelpoisena jopa tuhansia vuosia. Levyke sisältää monenlaista tietoa ja taidetta, muun muassa Orson Wellesin radiokuunnelman Maailmojen sota, joka sai 70 vuotta sitten yli miljoona amerikkalaista luulemaan, että marsilaiset ovat hyökänneet Maahan.

Yhteydenpidossa Mars-luotaimeen oli ongelmia jo aiemmin, mutta lopullisesti Phoenix vaikeni marraskuussa, pari kuukautta odotettua myöhemmin. Nasa jatkaa sen saaliin analysointia Arizonan yliopistossa ja Jet Propulsion laboratoriossaan Pasadenassa, Kaliforniassa.

Jukka Ukkola

Lisää aiheesta
Phoenix-luotaimen robottikäsi kerää näytteitä Marsista (SK netti 26.5.2008)

Nasan Phoenix-sivusto
Esan Phoenix-sivusto
Ilmatieteen laitoksen Phoenix-sivusto

Vallankumous tieteessä

Brittiläinen tietokoneguru Stephen Emmott näkee lähitulevaisuudessa tieteen vallankumouksen. Hänen mielestään siihen pitää valmistautua heti.

Miksi kumous on Emmottin mielestä välttämätön? Siksi, että ihmiskunnalla on kyllä jo tietoa yllin kyllin, mutta se on epäjärjestyksessä eikä sitä osata käyttää. Esimerkiksi ihmisen genomi on selvitetty, mutta sen käyttäminen hyödyksi etenee hitaasti.

Tiedämme yhtä ja toista myös hiilidioksidista ja ilmastonmuutoksesta, mutta tietomme ovat puutteellisia esimerkiksi mikroyhteisöistä. Ne muodostavat yli puolet maapallon biomassasta – yhdessä grammassa maata on 10 000 000 000 mikrobia.

Emme tiedä, miten toimimme, kun maapallolla on yhdeksän miljardia ihmistä ruokittavana ja tuottamassa jätteitä. Emme myöskään osaa hallita suuria maailmansairauksia, kuten syöpää, Alzheimerin tautia, diabetesta, aidsia, hepatiittia tai pandemioita, professori luettelee. ”Meillä on inputteja, muttei outputteja. Faktat eivät vielä ole tiedettä”, hän tiivistää.

Tietokoneguru Stephen Emmott: Edessä on tieteellisen ajattelun mullistus (SK 22/2008)

Aiheesta lisää
Tietotekniikka on yhä tärkeämpää eri tieteenaloilla (Opetusministeriön verkkolehti Etusivu 22.5.2008)
A World of Breakthroughs (Microsoft Research)

Innovaatioyliopisto

Ennen Aalto-yliopiston perustamista Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Matti Lehti, Teknillisen korkeakoulun rehtori Matti Pursula ja Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa pohtivat innovaatioyliopistohankkeen nykytilaa.

Suomalainen innovaatioyliopisto siirtyy SM-sarjasta maailmanliigaan (SK 7/2008)

Lisää aiheesta
Tupatarkastus (pdf; SK 4/2009) Aalto-yliopiston rehtori Taina Teeri tutustui uuteen opinahjoonsa.
Huippuyliopistolla on sielu (SK netti 7.9.2007)
Matti Alahuhta: Oppilaat huomion keskipisteeksi (SK netti 2.8.2007)
Bengt Holmström: Yliopisto ei ole yritys (SK netti 8.6.2007)
Juhani Iivari: Miljardin euron puhallus (SK netti 13.5.2007)
Tarvitsemme ylivertaista osaamista (SK 17/2007)
Mika Hannula: Mervetuloa reaalisosialismiin (SK netti 27. 4. 2007)

Sailaksen työryhmän muistio
Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi (pdf)

Keskustelu
Mitä mieltä Aalto-yliopistosta?

Kaukasian kriisi

Venäjän armoton vastaisku

Georgialaisnainen haavoittui venäläiskoneiden pommitettua viisikerroksista asuintaloa Gorissa elokuun 9. päivänä.

Presidentti Mihail Saakašvili saa syyttää venäläisten hyökkäyksestä itseään. Hän otti tietoisen riskin yrittäessään palauttaa Etelä-Ossetian ja Abhasian Georgian valvontaan.

Saakašvili aloitti laajamittaisen sotilasoperaation Etelä-Ossetiassa, mutta hyökkäys epäonnistui. Venäjä pani kovan kovaa vasten ja pakotti geor­gialaiset vetäytymään. Viisi päivää kestäneissä taisteluissa kuoli satoja ihmisiä.

Rauhaneuvotteluissa Venäjä halusi osoittaa olevansa suurvalta, jota pitää kunnioittaa. Pääministeri Vladimir Putin pani koko konfliktin amerikkalaisten syyksi. Hän muistutti, että Yhdysvallat on kouluttanut ja aseistanut Georgian armeijan. Sen vuoksi amerikkalaisten olisi pitänyt estää hyökkäys.

Tutkija Arto Luukkanen sanoo tuoreessa kirjassaan, että Venäjä halusi panna sodalla pisteen Naton laajentumiselle. Hänen mukaansa Venäjä uskoo dominoteoriaan: jos Etelä-Ossetiasta päästetään lopullisesti irti, itsenäisyyspyrkimykset alkavat levitä ja Venäjä hajoaa.

Käytännössä sota heikensi Venäjän vaikutusvaltaa maailmalla, sillä se yhdisti lännen rivit. Venäjään suhtaudutaan aikaisempaa kriittisemmin, eikä tukea ole herunut edes perinteisiltä liittolaismailta. Etelä-Ossetian ja Abhasian on tunnustanut Venäjän lisäksi vain Nicaragua.

Teppo Tiilikainen

Lisää aiheesta
Ahtisaari: Kaukasian tilannetta ja Kosovoa ei voi rinnastaa, kuten Venäjä väittää (SK 36/2008)
Liettuan ex-presidentti: Georgian jälkeen Venäjä kääntää huomionsa Ukrainaan, Baltiaan ja Suomeen (SK netti 26.8.2008)
Medvedevin mukaan Venäjä ei pelkää mitään, Bush syyttää vastuuttomuudesta (SK netti 27.8.2008)

Keskustelu
Millainen naapurimaa Venäjä on nyt?

Koulusurmat

Miksi taas?

Syyskuun 23. päivän uutinen Kauhajoelta lamaannutti koko Suomen. Matti Saari, 22, oli tullut omaan luokkaansa Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa ja ampunut 10 opiskelijatoveriaan ja lopuksi itsensä. Saari kuoli illalla sairaalassa Tampereella.

Muutama tunti ennen veritekoa Saari oli ladannut nettiin YouTube-sivustolle videon, jossa hän ampuu sumeilematta ja sanoo ”You will die next”.

Vain päivää aiemmin Kauhajoen poliisi oli kuulustellut Saarta edellisviikolla nettiin ladatusta ampumavideosta, mutta Saari sai pitää lupansa ja aseensa. Joulukuussa poliisin päätös eteni syyteharkintaan.

Tekijä jätti viestin, jossa hän kertoi vihaavansa ihmiskuntaa ja suunnitelleensa tekoa vuosia.

Suomi tyrmistyi, jos mahdollista, vielä pahemmin kuin vuotta aiemmin Jokelan tapahtumien jälkeen. Mikä meissä on vikana? Miksi meidän koululaisemme tappavat toisiaan? Mitä me teemme väärin?

Syitä etsittiin löysästä aselaista, kadonneesta yhteisöllisyydestä, olemattomasta kouluterveydenhuoltajien ja -kuraattoreiden verkostosta, internetin keskustelupalstoista, kiusaamisesta ja kadotetusta vanhemmuudesta.

Myös poliittinen keskustelu kävi kiivaana. Kävi ilmi, että aselupalakia oli uudistettu hitaasti ja hampaattomasti eikä Jokelan tapauksesta ollut opittu juuri mitään. Kukaan poliitikko ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi erota tehtävästään.

Sen sijaan kouluissa levisi uusi villitys. Joulukuuhun mennessä niissä oli tehty jo yli 200 nimetöntä uhkausta, joita poliisi yritti selvittää.

Katri Merikallio

Keskustelu
Jokela, Kauhajoki: Miksi taas?

Lisää aiheesta
Psykiatri Jari Sinkkonen: Kaikista kiusatuista ei tule murhaajia (SK netti 8.10.2008)
Lauri on mahdollinen joukkomurhaaja (SK netti 7.10.2008)
KHO:n presidentti Pekka Hallberg: ”Pois tyhjä retoriikka, tilalle lisää ryhtiä politiikkaan” (SK netti 6.10.2008)
Voiko pahuuden kitkeä pois ihmisestä? (SK netti 4.10.2008)
Miten ehkäistä uudet hirmuteot? (SK netti 3.10.2008)
Joka kymmenes lapsi tarvitsisi psykiatrista apua (SK netti 29.9.2008)
Kriisipsykologi Soili Poijula: Aseen helppo saatavuus keskeinen tekijä (SK netti 25.9.2008)
Olavi Sydänmaanlakka : ”Kyllä tämä oli nähtävissä” (SK netti 24.9.2008)
”Vaarallinen syrjäytymisen muoto syntynyt Suomeen” (SK netti 24.9.2008)
Miksi lapsesta kasvaa paha (SK netti 24.9.2008)
”Videoista oli soitettu jopa ulkomailta asti” (SK netti 23.9.2008)
”Hyvinvointivaltion alasajolla on seurauksensa” (SK netti 23.9.2008)
Psykiatri Jari Sinkkonen: ”Lapset on hoidettava kotona” (SK netti 20.11.2007)
Tappava ase (SK netti 7.11.2007)

Tuleeko lama?

Finanssi­taudista taantumaksi

”Huhtikuu on kuukausista julmin”, kuuluu runoilija T.S. Eliotin paljon siteerattu säe. Tänä vuonna se ei pitänyt paikkaansa.

Kuvan pariisilaismeklarin silmissä voi nähdä hämmästystä ja kauhua. Markkinat romahdutti ensin pelko siitä, pystyvätkö USA:n ja EU:n johtajat torjumaan pankkikriisin. Alamäkeä jyrkensivät pakkomyynnit, joihin hedge fundit ja muut suursijoittajat joutuivat.

Tuhon odotus vallitsi lokakuun alussa myös Helsingin osakemarkkinoilla. Nyt työeläkeyhtiöt – Suomen pörssin tukipylväät – myivät osakkeita säilyttääkseen vakavaraisuutensa. Vapaa pudotus pysähtyi vasta, kun hallitus ilmoitti helpottavansa vakavaraisuussäännöksiä.

Syksyn mittaan finanssitauti levisi Itä-Eurooppaan. Valuuttakriisi uhkasi Unkaria ja Baltian maita.

Islannin talous ajautui lähes konkurssiin hallituksen otettua niskoilleen maan velkavetoiset pankit. Suomen pankit pelastivat Kaupthingin suomalaisten tallettajien rahat.

Finanssikriisi alkoi muuttua taantumaksi. Suomen vientiyritysten tilaukset ehtyivät ja kuluttajien luottamus romahti. Suhdanne-ennusteissa taantuman tulo ei tosin näkynyt ennen kuin joulukuussa. Suomen Pankki ennusti, että Suomen bruttokansantuote supistuu 2009 puoli prosenttia.

Synkän syksyn ainoa lohtu tuli siitä, että öljy halpeni ja inflaatio hidastui. Joulukuun lopussa raakaöljyn hinta oli 40 dollaria, 100 dollaria halvempi kuin kesällä. Suomessa bensan litrahinta painui lähelle euroa.

Kustaa Hulkko

Lisää aiheesta
Takana historiallisen huono vuosi osakemarkkinoilla – näkymät usvan peitossa (SK netti 30.12.2008)
Luottamus talouteen romahti ja joka neljäs pelkää työpaikkansa puolesta (SK netti 29.12.2008)
Taantuman merkki: venevalmistajat joutuivat vaikeuksiin (SK netti 15.12.2008)
Taantuma syvenee lähivuosina: Työttömiä pian yli 200000 (SK netti 9.12.2008)
Etlan Sixten Korkman ei lykkäisi veronalennuksia (SK netti 10.11.2008)
Sauli Niinistön ”asuntojen roskapankki” saa kannatusta (SK netti 7.11.2008)
Sortuiko hallitus uusprotektionismiin? (SK netti 31.10.2008)
Onneksi Suomen valuuttu on euro (SK netti 30.10.2008)
”Eläkeyhtiöiden paniikkimyynnit vaaransivat Helsingin pörssin” (SK netti 24.10.2008)
Miksi pankkien Kaupthing-uutinen on erinomainen meille kaikille? (SK netti 21.10.2008)
Esko Seppänen: Finanssikriisi vakava uhka eläkejärjestelmälle (SK netti 20.10.2008)
Huippututkijat varoittavat Eurooppaa 1930-luvun laman kauhuista (SK netti 2.10.2008)
Sauli Niinistö finanssikriisistä: ”Optimismiin ei ole aihetta” (SK netti 30.9.2008)

Suomen Kuvalehden juttuja
Sauli Niinistön haastattelu: Luottamus horjuu (pdf;SK 17/2008)
Kuopan reunalla: SK etsi laman merkkejä (pdf; 40/2007)
Islannin talousihme kiehuu (pdf; SK 19/2006)

Keskustelu
Kerro kokemuksistasi taantuma-Suomessa

Yhdysvallat tienhaarassa

Obaman aika

Taistelu kesti lähes kaksi vuotta. Kun se oli ohi, republikaanisen puolueen valtakausi oli takana ja Yhdysvalloilla oli ensimmäinen musta presidentti.

Barack Obaman voitto vaaleissa 4. marraskuuta ei ollut samanlainen maanvyöry kuin Lyndon B. Johnsonilla vuonna 1964 tai Ronald Reaganilla vuonna 1984.

Voitto oli kuitenkin selvä. Obama sai taakseen paitsi nuoret ja mustat myös konservatiiviset demokraatit ja maltilliset republikaanit.

Republikaanit uskoivat ehdokkaansa John McCainin hävinneen surkean taloustilanteen takia. Demokraattien mielestä kansa oli saanut tarpeekseen presidentti George W. Bushin möhläyksistä maailmalla ja kotimaassa.

Obama oli kampanjansa aikana luvannut täyskäännöstä niin ilmasto- kuin ulkopolitiikassakin. Hänen ministerivalintojaan seurattiin tarkasti erityisesti puolueen vasemmalla laidalla, joka odotti hänen aloittavan joukkojen vetämisen Irakista ja sulkevan Guantánamo Bayn pidätyskeskuksen.

Vuoden loppuun mennessä tulevan presidentin ja hänen liberaalimpien kannattajiensa kuherruskuukausi oli ohi. Obamaa arvosteltiin erityisesti siitä, että hän yritti tehdä epäilyttävänä pidetystä John Brennanista CIA:n johtajan ja nostaa haukkana tunnetun Hillary Clintonin ulkoministeriksi.

Obama ja Clinton olivat käyneet säälimättömän esivaalikilvan, jonka aikana Clinton oli muun muassa syyttänyt vastustajaansa naiiviudesta turvallisuuspolitiikassa.

Jari Lindholm

Lisää aiheesta
Ensimmäinen päivä (pdf; 4/2009)
Mahdoton tehtävä (pdf; SK 3/2009)
Mies nimeltä W (pdf; SK 2/2009)
Obaman aika (pdf; SK 45/2008)
Tutkija Bushin kaudesta: Talouskriisin siemenet kylvettiin jo Clintonin aikana (SK netti 13.1.2009)
Barack Obama hakee mallia Abraham Lincolnilta (SK netti 18.11.2008)
Toisinajattelija Noam Chomsky: Obama voitti, mutta USA:ssa on yksipuoluejärjestelmä (SK netti 12.11.2008)

Marko Maunulan blogi
Tiellä Valkoiseen taloon

Puheenaihe
Pystyykö Barack Obama muuttamaan USA:n?

Lähi-itä kriisissä

Israel iski

Palestiinalaiset kokoontuivat tutkimaan Israelin ohjusiskun aiheuttamia tuhoja Hamas-järjestön tukikohdassa Rafahissa lauantaina 27. joulukuuta.

Israel käynnisti joulun jälkeen voimakkaan hyökkäyksen 1,5 miljoonan asukkaan Gazaan, joka on ollut kiihkoislamilaisen Hamas-järjestön hallinnassa vuodesta 2007. Israelin ilmavoimat pommitti Hamasin tukikohtia, moskeijoita, televisioasemia ja islamilaista yliopistoa. Iskuissa kuoli ja haavoittui satoja palestiinalaisia.

Hamas vastasi hajanaisilla raketti-iskuilla ja kehotti kannattajiaan kostamaan iskut.

Israelin hyökkäys nostatti laajaa suuttumusta kaikkialla Lähi-idässä. Tuhannet mielenosoittajat marssivat Egyptin, Jemenin, Syyrian, Iranin ja Irakin kaupunkien kaduilla ja vaativat hyökkäyksen lopettamista.

Israelin mukaan pommitukset olivat vastaus jatkuviin raketti- ja kranaatti-iskuihin, joita Hamasin kannattajat tekevät Gazasta Israelin puolelle. Viime maanantaina Israelin armeija julisti Gazan suljetuksi sotilasalueeksi. Ulkoministeri Tzipi Livni vakuutti kuitenkin, ettei Israel aio miehittää Gazaa uudelleen.

Israel käytti hyökkäyksen ajoituksessa hyväkseen Yhdysvaltain lähestyvää vallanvaihdosta, mutta kysymys on myös sisäpoliittisesta valtataistelusta. Kolme vuotta vallassa ollut Kadima-puolue halusi näyttää kovuutensa ennen lähestyviä parlamenttivaaleja, joissa se uhkaa menettää asemansa oikeistolaiselle Likudille.

Teppo Tiilikainen

Lisää aiheesta
Israelin armeija vetäytynyt Gazasta, Hamas uhkaa hankkia lisää aseita (SK netti 21.1.2009)
Israel hyväksyi tulitauon mutta jätti joukot Gazaan (SK netti 18.1.2009)
Sota Gazassa: Toimiiko Israel kuin roistovaltio? (SK netti 17.1.2009)
SK tutki: Suomalaiset tuomitsevat Israelin iskun Gazaan (SK netti 16.1.2009)
Uskonnollinen oikeisto takaa USA:n tuen Israelin sotatoimille (SK netti 14.1.2009)
Israelin joukot lähestyvät Gazan keskustaa, Stubb tapasi kriisin osapuolten edustajia (SK netti 14.1.2009)
Norjan puolustusvoimien komentaja: Israelin hyökkäys Gazaan on järjenvastainen (SK netti 13.1.2009)

Keskustelu
Mikä rauhoittaisi Lähi-idän?

Muita aiheita

Uskomattoman vaikea yhtälö (pdf; SK 18/2008)
Jorma Ollila etsii ratkaisua maailman energiaongelmiin.

Paljon on vielä tekemättä (pdf; SK 42/2008)
Nobel-palkittu presidentti Martti Ahtisaari haastattelussa.

Smedsin teesit (pdf; SK 30/2008)
Tuntemattoman sotilaan ohjaaja Kristian Smeds puhuu teatterin tekemisestä.

Bisnes-jussin markkinat (pdf; SK 28/2008)
Suomen maatalouden uudet näkymät.

Juhlat kirkossa (pdf; SK 51-52/2008)
Kirkko hoitaa kuuliaisesti kasteet ja konfirmaatiot, häät ja hautajaiset, mutta kuka kuuntelisi sen sanomaa?

Ilmastohuoli muuttui toiminnaksi (pdf; SK 25-26/2009)
Mitä suomalaiset ovat valmiit tekemään ilmastonmuutoksen estämiseksi?

Osta pala isänmaata (pdf; 40/2008)
Rikkaat venäläiset hankkivat maata ja kiinteistöjä Suomesta.

Lue lisää
Vuoden 2008 tärpit
Vuoden 2007 tärpit


Koonnut
Karri Kokko
Kuva
Heikki Saukkomaaa / Lehtikuva

Keskustelu
Mikä on paras tapa valmistautua ylioppilaskirjoituksiin?