Koulu-uhkaukset: tekijä on useimmiten teinipoika
Grafiikka Hannu Kyyriäinen.
Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli satakunta koulu-uhkausta. Määrä ei ole tarkka, sillä eri poliisilaitokset kirjaavat tiedot eri tavoin poliisin järjestelmään. Lisäksi on voinut olla uhkaepäilyjä, joita ei ole kirjattu lainkaan.
Poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta on selvittänyt vuoden 2010 uhkaustapauksia. Hänen mukaansa Suomessa oli 81 sellaista koulu-uhkausta, joissa poliisi ryhtyi toimiin. Niistä alle kolmannesta, 26:ta tapausta, tutkittiin rikoksena.
Loput on kirjattu poliisin rekisteriin niin sanottuina S- eli sekalaisilmoituksina. Niissä rikoksen tunnusmerkit eivät ole täyttyneet tai tekijä ei ole ollut rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta tapaus on silti haluttu kirjata ylös – esimerkiksi vastaisuuden varalle.
Ilmoituksen aiheuttaa usein uhkaus suusanallisesti (yleensä kavereille) tai netissä, nykyään useimmin Facebookissa. Puuttumiskynnyksen ylittävät myös esimerkiksi epäillyn julkaisema kuvamateriaali, kuten aseen kanssa poseeraaminen kommandopipo päässä koulun lähellä, ja uhkakirjoitukset vessan seinällä, pulpetin pinnalla tai tekstiviestein.
Noin puolessa uhkatapauksissa taustalla on ongelmia joko kodin, koulun tai mielenterveyden kanssa. Monissa tapauksissa on kyse näistä kaikista.
Sitten on niitä uhkauksia, joita poliisi pitää ilkivaltaisina. On haluttu koepäivänä tyhjentää koulu, on haluttu perjantai ”vapaaksi”, on haettu kovan jätkän mainetta. Suurin osa uhkausten tekijöistä on poikia.
Savolainen kertoo, että viime vuonna kahdessatoista tapauksessa oli piirteitä vakavasta uhasta. Silloin kyse on ollut väkivallan ja koulusurmaajien ihannoinnista tai jopa valmiista suunnitelmista ja tappolistoista.
Viime vuonna yhdeksän ihmistä oli kiinniotettuna koulu-uhkauksen takia. Lisäksi poliisi ohjasi yhdeksän henkilöä terveydenhuollon pariin eli käytännössä psykiatriseen hoitoon.
Suurin osa uhkaajista palaa kouluun opiskelemaan, mutta on myös niitä, jotka päätyvät pitkään pakkohoitoon.
Uhkauksilla on tapana tulla ryppäinä. Uhkaajia kiihdyttävät toiset kouluampumiset, uutiset uhkauksista ja joskus myös muut väkivaltaiset tapahtumat. Tuore esimerkki tällaisesta on Tukholman terrori-isku joulukuussa 2010.
Erikseen ovat vielä ne tapaukset, joissa ei ollut uhkausta, joissa joku on esimerkiksi tavattu kuljeksimasta koulun pihalta aseen kanssa.
Savolaisen mukaan koulu-uhkaukset työllistävät poliisia edelleen kovasti, vaikka 81 uhkausta Suomen monituhatpäisessä koululaisjoukossa ei olekaan numeroiden valossa paljon. Lisäksi uhkaukset aiheuttavat aina pelkoa ja levottomuutta kyseisessä koulussa.
Lue lisää koulu-uhkauksista ja oppilaitosten pelosta Suomen Kuvalehden numerosta 8/2011, joka ilmestyy perjantaina 25.helmikuuta. Etsi lähin myyntipiste täältä.