Paavo Arhinmäki ja uusi Taiteen edistämiskeskus: "En suoraan sanoen ymmärrä, mihin arvostelu perustuu"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Taiteen edistämiskeskusta koskevassa lakiesityksessä on otettu huomioon useita muutoksia, joita taiteilijajärjestöt ovat toivoneet.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoi puolueen kuntavaaliteemoista tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 10. lokakuuta. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Hallituksen esitys uudesta Taiteen edistämiskeskuksesta on saanut viime viikkoina ryöpyn arvostelua taiteilijajärjestöiltä.

Sivistysvaliokunta antoi lakiesityksestä mietintönsä muutosehdotuksineen tällä viikolla. Muutokset perustuivat järjestöjen esittämiin toiveisiin.

Sivistysvaliokunnan sisällä esitystä on kritisoitu muun muassa alueellisen taiteen edistämisen vähentymisestä.

”En suoraan sanoen ymmärrä, mihin tämä arvostelu perustuu”, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoi keskiviikkona toimittajatapaamisessa Helsingissä.

”Alueellista taidetta edistävät alueelliset taidetoimikunnat, joita on nyt edelleen 13. Myös läänintaiteilijoiden titteli ja tehtävä säilyvät. Alueellisesti ei ole tältä osin tulossa muutoksia.”

Osittain huoli alueellisesta tasa-arvosta voi perustua siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriö oli vähentämässä alueellisten toimipisteiden määrää 13:sta yhdeksään. Sivistysvaliokunta pitää mietinnössään 13 toimipisteen säilyttämistä perusteltuna. Uusi virasto saisi kuitenkin itse päättää aluetoimipisteiden sekä niiden mahdollisten sivutoimipisteiden määrän.

Taiteen edistämisestä pääasia

Taiteen edistämiskeskuksen on tarkoitus korvata Taiteen keskustoimikunta ensi vuoden alusta.

Uutta olisi se, että taidevirasto toimisi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena. Sillä olisi aluetoimipisteitä eri puolilla Suomea. Keskuksen yhteydessä toimisivat itsenäistä päätäntävaltaa käyttävä taideneuvosto, valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat.

Yksi taidejärjestöjen suurista huolenaiheista on ollut se, syökö kulttuuri taiteen tuet uudistuksen myötä.

Hallituksen esityksessä uuden taideviraston tehtäväksi määriteltiin taiteen ja kulttuurin edistäminen.

”Esitystä on nyt tarkennettu niin, että Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä on nimenomaan taiteen edistäminen. Kulttuurin edistäminen se on vain siltä osin kuin tehtävä ei kuulu muille instansseille”, Arhinmäki selventää.

Taidetoimikuntalaitoksen remontti tuskin aiheuttaisi intohimoja, jollei se jakaisi vuosittain taiteilijoille apurahoja ja avustuksia 30 miljoonalla eurolla.

Taiteilijajärjestöt ovat myös pelänneet, että taiteen tukemiseen liittyvät rahoituspäätökset siirtyvät yhä enemmän taiteilijoilta virkamiehille.

Uudistuksen myötä kaikkia taidetoimikuntien jäseniä ei enää nimettäisi järjestöjen esittämien henkilöiden joukosta.

”Olemme pyrkineet vastaamaan kritiikkiin, mutta kaikkeen ei tietenkään pysty vastaamaan”, Arhinmäki puolustaa.

”Mielipiteet jakautuvat taiteilijakentässäkin siinä, pitäisi vertaisarviointiryhmissä olla mukana vain taiteilijoita tai taiteilijajärjestöjen asettamia edustajia, vai voisiko siellä olla myös muita taiteen ja kulttuurin asiantuntijoita.”

Liikaa valtaa neuvostolla

Suomen Taiteilijaseuran hallituksen varapuheenjohtaja, valokuvataiteilija Ari Saarto sanoo, että seura on monilta osin tyytyväinen sivistysvaliokunnan muutosehdotuksiin.

”Olemme tyytyväisiä siihen, että taiteen osuus edistämisessä korostuu ja että taideneuvosto voi perustaa jaostoja, joiden kautta uudet taiteenalat nousevat paremmin esiin”, Saarto sanoo.

Kritiikkiä saa edelleen se, että uudessa virastossa valta keskittyy liikaa taideneuvostolle ja sen puheenjohtajalle.

”Vain 6-8 ihmistä päättää toimikuntien jäsenien nimittämisestä ja palkkaamisesta. Tässä on harvainvallan vaara, kun pieni joukko käyttää isoa budjettivaltaa.”

Suomen Taiteilijaseura on esittänyt ratkaisuksi sitä, että taidetoimikuntia olisi kymmenen, ei vähintään seitsemän, niin kuin lakiesityksessä luvataan.

”Jottei eri alojen asiantuntijoiden määrä laman myötä vähenisi”, Saarto perustelee.

Taiteen keskustoimikuntalaitoksen uudistuksen tavoitteena on keventää hallintoa. Ministeri Paavo Arhinmäen mukaan sillä ei kuitenkaan haeta ”talouden osalta minkäänlaisia säästöjä”.

”Järjestelmän uudistaminen on ollut pitkään Taiteen keskustoimikunnan toive.”

Mutta mitä vuosien uudistustyö lopulta uudistaa?

Arhinmäen mielestä iso muutos on se, että Taiteen edistämiskeskuksesta tulee virasto. Sen päätöksentekoon kuuluvat tulevaisuudessa päätöksen valmistelu, päätöksen esittely ja päätöksen teko.

”Ennen päätöksistä ei ole voinut tehdä oikaisuvaatimuksia. Tämä lisää taiteilijoiden oikeusturvaa”, hän sanoo.
”Läpinäkyvyys on se iso muutos.”

Suomen Taiteilijaseuran mielestä suurin muutos on se, että tulevaisuudessa yksi neuvosto ja johtaja päättävät taidetoimikuntien toimialat, niiden määrän, jäsenmäärän ja rahakäytön.

”Jättitoimikunta, johon on niputettu useita taiteen aloja ja/tai minimäärä taidetoimikunnan jäseniä, on alan edistämisen kannalta kauhuskenaario”, Ari Saarto tiivistää.