Tämä uutinen on laitattu tai varastettu kilpailijalta

Julkisen sanan neuvosto näpäytti Hesaria, joka oli uutisoinut virheellisesti Kelasta. Satikutia tuli myös Iltalehdelle, Turun Sanomille, Karjalaiselle ja Pohjalaiselle, jotka olivat lainanneet Hesarin uutista tarkistamatta asiaa.

Vaikka netin parissa työskentelenkin, väitän, että tässa asiassa internet ei ole tuonut hyvää kehitystä journalismiin. Entistä useammin verkkosivustojen uutiset perustuvat nimittäin lainaukseen muualta. Useasta medialähteestä yhdistämällä voi saada hyvän ja virheettömänkin kuvan uutistapahtumasta, mutta mitä enemmän uutisointi perustuu vain lainauksiin, sitä yksipuolisemmaksi journalismi muuttuu. Näkökulmat kiertävät, ja virheet.

Ongelma on rahasta lähtöisin. Kun sitä verkosta ei juuri tule, sitä ei myöskään ole haluttu panostaa yhtä paljon kuin paperisiin lehtiin, joista sitä tulee.

Ei sillä, lukijoille kyllä tuntuu maistuvan. Tämä on puhtaasti epätieteellinen väittämä, mutta menkööt: Suomen suurimpien uutissivustojen kävijämäärät ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana lähelle kahta miljoonaa eri viikkokävijää. Uskallan väittää, että samaan tahtiin on kasvanut myös sivustojen keskinäinen uutisten referointi.

Olen kuullut sellaistakin väitettävän, että lukijoiden olisi syytä katsoa peiliin. Jos he maksaisivat perinteisen median sivustoista edes jotain, laatu olisi parempi eli suomeksi: olisi mahdollisuus palkata enemmän väkeä töihin.

Väite, vaikka kärjistys onkin, ei toimi – lukijan niskaan tätä ei voi vyöryttää. Ensinnäkin, kuten sanottua, lukijoille tuntuu maistuvan nykyinenkin asiaintila, miksi maksaa. Toisekseen, se mullistava maksutekniikka puuttuu edelleen. Mikromaksuista on puhuttu, mutta läpimurtoa ei ole tapahtunut.

Ehkä ratkaisu onkin mobiilissa. Netin ennustetaan siirtyvän entistä enemmän taskuun, ja kun samaan aikaan puhutaan kännykän korvaavan käteisen, eikö tämä yhtälö toimisi myös mediasta maksettaessa?