Paluu 1920-luvun säihin - maapallosta ei ehkä tulekaan kasvihuonetta
Kun puhutaan päästökaupasta, on muistettava, mitä aiheuttaa päästöjen ilmoittaminen valtioiden asukaslukuun sidottuna. Tästä syystä Suomikin lukeutuu pahimpiin saastuttajiin, vaikka ilmanlaatu täällä on Euroopan parhaita. Sitä tulevat tänne ihastelemaan tiheästi asuttujen maiden turistit.
Esitystapa on jotenkin harhainen, sillä yksityisen ihmisen päästöt ovat mitättömän pienet. Esitystavan omituisuus näkyy parhaiten siinä, että Kiina ja Intia lukeutuvat ”vähäpäästöisten” kastiin. Teollisuus ja etenkin energiantuotanto ovat kuitenkin suurimmat hiilidioksidin tupruttelijat.
Ilmakehän lämpötilan muuttuminen on aina vaihdellut ja se jatkuu edelleen. Vaihtelun syklejä on vuodenajoista jääkausiin. Vuotuisten lämpötilojen nousu aiheutti niin sanotun Keskiajan lämpömaksimin ja niiden laskeminen taas pienen jääkauden.
Tarkoilla mittareilla tapahtuva lämpötilan tutkiminen aloitettiin juuri pienen jääkauden lopulla. Siitä lähtien ilmakehä on lämmennyt 0,8°C. Maapallo ei ole muuttunut ennustetuksi kasvihuoneeksi.
Pieni lämmin jakso elettiin viimeksi maailmansotien välillä, 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Sitä seurasivat tunnetusti kylmät sotavuodet. Nyt 30 vuoden ajaksi on ennustettu nopeaa lämpenemistä. Mittauksissa on todettu olevan tulkinnanvaraisuutta, sillä kylmillä alueilla sijaitsevien mittauspisteiden alueille on syntynyt paikallisesti ilmaa lämmittävää teollisuutta. Lämpötilan nousun on todettu laantuneen viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana, vaikka hiilidioksipäästöissä ei ole ollut merkittävää alenemista.
Nykyinen ilmastotyyppi Suomessa muistuttaa sitä, jota elettiin 1950-luvulla. Itäinen korkeapaine ulottui Suomen ylle kesällä sekä talvella. Seurauksena olivat kylmät talvet ja kuumat kesät. Matalapaine täyttyy vastapäivään kiertävällä tuulella, korkeapaine taas päinvastoin. Tästä johtuu se, että kun matalapaine lähestyy lännestä, käy tuuli idästä tai kaakosta. Siitä tuli sanonta: idästä ikuiset sateet.
Vuotuisia lämpötiloja vertaillaan 15 tai jopa 30 vuoden keskiarvoina. Tällöin yksittäiset tapaukset eivät saa suurta painoa, vaan vallitseva trendi paljastuu. Siten viime vuosien vanhanaikainen säätyyppi ei vielä näy tilastoissa. Vaikka viime vuosien tilanne ei näy tilastoissa, se voi olla merkkinä siitä, että maapallosta ei tulekaan kasvihuonetta.
Voi olla, että ilmastossa ollaan nyt samantapaisessa vaiheessa kuin maailmansotien välillä. Jos näin on, voidaan todeta, että maapallon tuhoutuminen ei tapahdukaan ilmaston lämpenemisen kautta. Uhkakuva osoittautuu vääräksi.