Vanhat ja ulkomaalaiset töihin

Parvekkeellemme oli ilmestynyt pistaasipähkinän kuoria. Iranista ja Afganistanista kotoisin olevat remonttimiehet olivat napsineet kotiseutunsa pähkinöitä välipalaksi.

Heidän lisäkseen meillä paiski hommissa australialainen, espanjalainen, irakilainen, liettualainen, puolalainen ja uusseelantilainen. Tanskalaisiakin oli muutama.

”Dansk eller engelsk?” kysyn lähileipomon tiskillä.

Pitää tietää, millä kielellä kaupankäynti sujuu. Kotona mainitsen pienenä uutisena, jos kieleksi valikoitui tanska.

Maahanmuuttajana ajattelen, ettei leipomon myyjä puhu minulle englantia kiusallaan tai tyhmyyttään, vaan siksi, että hankkii itselleen elantoa ja yrittää asettua Tanskaan. En olisi itsekään päässyt elämän alkuun uudessa maassa, jos en olisi saanut alussa kommunikoida englanniksi, ruotsiksi ja välillä vähän saksaksikin.

Kööpenhaminan seudulla 25 prosenttia työvoimasta on ulkomaista. Monilla aloilla osuus on paljon suurempi. Se näkyy arjessa paitsi pistaasipähkinöiden kuorina ja kielisekamelskoina myös siinä, että yhteiskunta ylipäänsä toimii ja talous pyörii.

Tanska on monien muiden maiden tavoin riippuvainen maahanmuuttajista työvoimana. Heidän osuutensa työvoimasta oli koko 1990-luvun alussa kolme prosenttia. Nyt osuus on noin 15 prosenttia.

Noin puolet heistä on asunut Tanskassa alle kymmenen vuotta, Tanskan keskuspankin Nationalbankenin selvitys kertoo.

Suomessa Tilastokeskuksen mukaan joka kymmenes 20–64-vuotiaista työllisistä oli ulkomaalaistaustainen vuonna 2024.

Tanskalaisessa supermarketissa suomalainen voi yllättyä siitä, että kassalla istuu ehta harmaahapsi. Muutenkin työpaikoilla törmää vanhempiin ihmisiin kuin Suomessa.

Sitten finanssikriisin huippuvuoden 2010 Tanskaan on syntynyt 395 000 täysipäiväistä työpaikkaa. Seniorit ja maahanmuuttajat ovat täyttäneet paikoista 315 000 eli 80 prosenttia.

Tanskalaisia työnantajia edustava Dansk Arbejds­giverforening (DA) on laskenut, että ilman tätä kasvanutta työvoiman tarjontaa muiden työssäkäyvien olisi pitänyt tehdä viikossa töitä 43 tuntia nykyisen 37 tunnin sijasta.

DA:n laskelma on tietysti teoreettinen, mutta kertoo suuresta muutoksesta työvoiman demografiassa.

Perinteisesti ulkomainen työvoima on tullut palvelualalle ja ruumiillista työtä vaativiin hommiin. Nyt ulkomaalaiset tulevat Tanskaan yhä enemmän korkeakoulutusta ja syvällistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, Nationalbanken on analysoinut.

Ulkomaisen työvoiman osuus työvoimasta ei eroa Tanskassa kummasti muista EU-maista, mutta Tanskaan töihin tulevat ovat nuorempia ja korkeammalle koulutettuja kuin muualla EU:ssa. He työskentelevät muita EU-maita enemmän vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä terveys- ja hyvinvointialoilla.

Ulkomaisessa työvoimassa EU-maista tulevien osuus on Tanskassa suurempi kuin muissa EU-maissa.

Miten Tanska on onnistunut houkuttelemaan se­niorit töihin ja viilaamaan maahanmuuttajien profiilia?

Maa on säätänyt sellaiset lait, että senioreja kiinnostaa taloudellisesti olla aiempaa pitempään töissä. Palkkaaminen on Tanskan mallin takia melko riskitöntä, sillä työntekijän voi irtisanoa helposti. Joustava osa-aikatyö houkuttaa puolin ja toisin.

Haastatteluissa seitsemänkymppiset mainitsevat työnteon syyksi rahan lisäksi usein sosiaalisuuden, merkityksellisyyden ja halun käyttää taitojaan.

Tanska on EU:ssa ykkönen siinä, että työttömäksi jääneet 55–74-vuotiaat työllistyvät uudestaan seuraavan vuosineljänneksen aikana. Tanskassa uusia töitä löytää nopeasti 29 prosenttia, Suomessa 15 prosenttia.

Tanskassa on myös vähiten iäkkäitä pitkäaikaistyöttömiä: heitä on 23 prosenttia ikäryhmän työttömistä. Suomessa vastaava osuus on Eurostatin mukaan 42 prosenttia.

Tiukan ulkomaalaispolitiikan maassa yrityksillä on nyt jo kaksitoista erilaista poikkeusohjelmaa, joiden avulla ne voivat helpottaa työntekijöidensä maahanmuuttoa.

Vuonna 2027 tulee vielä voimaan ohjelma, jonka ehdot täyttämällä vähintään kymmenen henkeä työllistävät voivat houkutella jokseenkin vapaasti ihmisiä töihin 16:sta EU:n ulkopuolisesta maasta.

Näyttää, että myös työnantajien ennakkoluulot niin iäkkäitä kuin ulkomaalaisia kohtaan hälvenevät, kun työt jäisivät ilman heitä tekemättä.