Mitä muutoksen jälkeen?

Donald Trumpista tuli näiden vaalien Joe Biden: sekavia horiseva vanhus ylisti taloutta, mutta enemmistö kansalaisista ei kokenut hyötyvänsä kasvun hedelmistä

Näin summaa Marko Maunula Yhdysvaltain tiistain välivaaleista kirjoittamassaan analyysissä. Kyseessä olivat protestivaalit, ja se näkyi uurnilla. Murskavoiton myötä demokraatit saivat enemmistön sekä senaatissa että edustajainhuoneessa.

Lehteemme säännöllisesti kolumneja ja analyysejä kirjoittava Maunula on Yhdysvaltain historian professorina Claytonin osavaltionyliopistossa Atlantassa.

Poliittisesti hän on tunnustautunut joissain asioissa maltilliseksi republikaaniksi. Yhdysvaltoihin syvällisesti perehtyneenä asiantuntijana hän kommentoi terävästi maan poliittisia ilmiöitä aatesuunnista riippumatta.

Viime vuosina Maunulan asiantuntemukselle on totisesti ollut käyttöä niin meillä Suomen Kuvalehdessä kuin asiaohjelmien pyörötuoleilla. Tämän viikon SK:hon hän on kirjoittanut myös Näkökulma-kirjoituksen. Aiheena on amerikkalaisen puoluekentän hajaannus.

Vaalien jälkeen demokraatit juhlivat, mutta krapulaa (vai: magakrapulaa?) potevat republikaanit. Mitä puolueesta jää jäljelle, jos ja kun se joutuu ottamaan etäisyyttä istuvaan presidenttiin?

Toisaalta myös demokraattipuoluetta vaivaa identiteettiongelma. Sitä tuntuu yhdistäneen ennen kaikkea Trumpin vastustus. Tietääkö puolue, miten se voi vaalivoittonsa hyödyntää – ja pystyykö se edes siihen?

”Trumpismin osoittautuessa korruptoituneeksi amatöörishowksi demokraateilla olisi historiallinen tilaisuus luoda vetoava ohjelma amerikkalaisen yhteiskunnan remontoimiseksi”, Maunula kirjoittaa.

”Tämä vaatisi toimivan vision, kyvyn aitoon itsekritiikkiin, kurssin korjaamiseen ja valmiuteen kysyä, miksi useammat amerikkalaiset eivät osta, mitä demokraatit myyvät.”

Suomen Kuvalehti täyttää tällä viikolla pyöreitä: 5. marraskuuta 1916 Otavan johtokunta päätti perustaa lehden. Näytenumero ilmestyi joulukuussa, ja viikoittain lehti alkoi ilmestyä vuoden 1917 alusta.

Tämän viikon lehti on siis 110-vuotisjuhlanumero, mikä tietysti näkyy myös sisällössä. Teimme vähän erikoisemman historiajutun.

Maaliskuussa 1949 Suomen Kuvalehdessä oli poikkeuksellinen lukijakilpailu. Lehden kustantaja Yhtyneet Kuvalehdet, sittemmin Otavamedia, järjesti arvonnan, jonka pääpalkinto oli talo. Oli palkintoja muitakin, kuten kattolamppu, laiskanlinna ja Arabian astiasto. Ja radio, minkä takia 17-vuotias Pirkko lähetti kisaan monta kuponkia, yhden pikkusiskonsa Raijan nimellä.

Radiota ei tullut. Mutta sen sijaan Raija Nurmi voitti talon, puolitoistavuotiaana.

Toimituspäällikkömme Vappu Kaarenoja kävi Säkylässä tutustumassa taloon, jonka olohuoneen seinä oli tapetoitu Suomen Kuvalehden sivuilla.

Kahvipöydässä oli tarjolla SK-kakkua.

Myös kymmenen vuotta sitten juhlittiin. 100-vuotisnumeron suurin ponnistus oli Villi vuosisata. SK kuvitti vuosikymmenten tunnelmia sadan vuoden ajalta näyttävässä kuvapainotteisessa jutussa, jonka esikuvana oli yhdysvaltalaisen Vanity Fair -aikakauslehden visuaalisuus.

Kuvissa malleina oli 21 suomalaista julkisuuden henkilöä taiteilijoista poliitikkoihin ja huippu-urheilijoihin. Kuvissa esiintyivät muun muassa Li Andersson, Saku Koivu, Renny Harlin, Ilkka Kanerva, Nasima Razmyar ja Antti Holma.

Kaikki mainitut jutut löytyvät SK Viikosta. SK:n verkkosivuilla ja sovelluksessa joka perjantai kello 6.00 ilmestyvä SK Viikko kokoaa yhteen viikon kiinnostavimmat sisällöt.

Syventävien artikkelien lisäksi sinne on koottu tuoreimmat ajankohtaisjutut, Politiikan viikko -podcast, kulttuuripoiminnat sekä valikoituja helmiä SK:n arkistosta.