Elokuva- ja tv-alalle uutta rahaa

Elokuva-ala löysi ikävän yllätyksen valtiovarainministeriön uudesta säästöehdotusten listasta. Ministeriö väläytti, että elokuvatuotannon tukia vähennettäisiin vuosittain 8 miljoonalla eurolla. Summa olisi runsas kolmannes tukipotista ja vastaisi viime vuonna kumottuja Suomen elokuvasäätiön (SES) säästöjä.

Ministeriö perustelee ideaan­sa lakihankkeella, joka on parhaillaan valiokuntakierroksella. Laki velvoittaisi tilausohjelmapalveluita sijoittamaan viisi prosenttia Suomen liikevaihdostaan suomalaisiin audiovisuaalisiin tuotantoihin.

Laki on käytännössä vero, jolla suoratoistojätit kuten Netflix, Disney+ ja Amazon Prime velvoitetaan tukemaan kansallisia elokuva- ja tv-markkinoita.

Laki pohjautuu Euroopan unionin AVMS-direktiiviin ja sen on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Direktiivin perusajatus on tukea globaalien katselupalveluiden paineessa näivettyvää kansallista kulttuuria.

Lain arvioidaan tuottavan vuosittain kotimaiselle elokuva- ja tv-alalle 8–10 miljoonaa euroa uutta rahaa.

Netflix ja kumppanit voivat täyttää investointivelvoitteen hankkimalla sisältöä, josta yli puolet on suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä. Sisällön täytyy myös liittyä kiinteästi Suomen historiaan, kulttuuriin tai yhteiskuntaan.

Vaihtoehtoisesti ne voivat maksaa saman summan rahassa, jonka elokuvasäätiö jakaa elokuva-, dokumentti- ja draamatuotannoille. Rahaa saadakseen sisällön ja tuotannon tulee täyttää tietty määrä kansallisia ominaisuuksia korostavia kriteereitä.

Kyseessä olisi uudenlainen tukimuoto, joka jaettaisiin erillään elokuvasäätiön muista tuista. SES:n tuet painottuvat elokuville ja niitä jaettaessa huomioidaan taiteellisia, kaupallisia ja tuotantojen monipuolisuuteen liittyviä seikkoja.

AVMS-rahaa voidaan kohdistaa selvemmin tv-sarjoille. Taiteellisen laadun sijaan voidaan korostaa yleisöpoten­tiaalia. Lakiin ollaan rakentamassa palomuuria, joka estää samaa hanketta saamasta sekä AVMS-rahaa että SES:n tuotantotukea.

VM:n ajatus vastaavan suuruisista leikkauksista on kirvoittanut elokuva-alalla pettyneitä reaktioita.

SES:n tuore toimitusjohtaja Stuba Nikula ihmettelee ministeriön ajatusta leikkausten ja uuden rahan vertailukelpoisuudesta.

”Vaikka SES jakaa sekä tuotantotuet että AVMS-rahat, niitä jaetaan erilaisin perustein”, Nikula sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Oletus AVMS-lain vuosittain tuottamasta 8–10 miljoonasta eurosta on lakiesityksen mukaan ”karkea arvio”, joka on laskettu katselupalveluiden liikevaihdosta.

Todelliset tuotot ja niiden vuosittainen vaihtelu selviävät aikanaan. Samoin se, kuinka suuren osan viiden prosentin velvoitteesta suoratoistojätit käyttävät tv-sarjojen hankintaan ja kuinka paljon päätyy SES:n jaettavaksi.

”En kehtaa esittää arvioita siitä, kuinka paljon uutta jaettavaa ylipäätään tulee. VM on jakamassa rahaa, jota ei vielä ole edes”, Nikula sanoo.

Lamavuosia elänyt suomalainen audiovisuaalinen ala on odottanut AVMS-rahoista piristysruisketta.

”Ilman uuden lain tuomaa velvoitetta Netflixin strate­giaan ei kuulu tilata suomalaisia sarjoja. Heidän katsojamääränsä ovat täällä tapissa muutenkin”, Riina Hyytiä sanoo.

Hän on kokenut elokuva- ja tv-sarjatuottaja ja Dionysos Films -tuotantoyhtiön toimitusjohtaja.

Hyytiä toivoo AVMS-rahojen kasvattavan tuotantojen mitta­kaavaa tasolle, jolla voidaan tavoitella kansainvälisen tason laatua ja maailmalle leviäviä hittejä. Kymmenisen vuotta­ sitten Suomessa tuotettiin kourallinen sarjoja, jotka levisivät katselupalveluissa ympäri maailmaa. Sellaisia olivat esimerkiksi Sorjonen, Bullets ja Karppi, jonka päätuottajana oli Dionysos Films.

”Karpin kanssa ajattelimme, että avaamme latua, että muutkin pääsevät hiihtämään. Kansainvälisen tason onnistumiset ovat kuitenkin jääneet vähiin”, Hyytiä sanoo.

Hän toivoo, että AVMS-rahat ohjautuvat kotimaisille tuotantoyhtiöille.

Lakiehdotus ei nimittäin velvoita suoratoistojättejä tilaamaan sarjoja tai elokuvia suomalaisilta tuotantoyhtiöiltä. Riittää, että tuottamiseen osallistuneista yhtiöistä yksi on rekisteröity EU-maahan.