Aseapua ahdinkoon

Turkki ja Egypti harkitsevat parhaillaan sotilaallisen tuen lisäämistä Saudi-Arabialle.

Persianlahden rannalla sijaitsevaan öljyvaltioon ovat kesän jälkeen hyökänneet Jemenissä toimivat huthikapinalliset sekä muut Iranin liittolaiset.

18 ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui huthien lokakuisissa iskuissa Riadin lentokentälle. Iskut Saudi-Arabian pääkaupunkiin olivat tappavimpia Persianlahden maihin tehtyjä sen jälkeen, kun sota Yhdysvaltojen ja Iranin välillä puhkesi helmikuussa.

Hyökkäyksiä on kohdistettu myös useisiin muihin kohteisiin, kuten satamiin ja öljynjalostamoihin.

Useita lentoja Riadiin on edelleen peruttu. Saudi-Arabia joutui myös perumaan merkittävän ”aavikon Davosiksikin” kutsutun Future Investment Initiative -konferenssinsa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Egyptin parlamentin on määrä äänestää 26. lokakuuta asevoimien tuesta Saudi-Arabialle. Turkin parlamentin taas on Reutersin lähteiden mukaan määrä ratifioida mahdollisimman pian jo elokuussa solmittu Mekan sopimus. Tämä voisi mahdollistaa nykyistä järeämmän tuen.

Saudi-Arabian, Turkin ja Pakistanin välinen sopimus korostaa hyökkäyksen yhtä osapuolta olevan hyökkäys kaikkia kohtaan.

Mekan sopimus saattaakin olla aiemmin arvioitua painavampi asiakirja, pohtii ohjelmajohtaja Fredrik Meiton Ruotsin ulkopoliittisesta instituutista.

Meiton arvioi elokuussa Suomen Kuvalehdelle, että pikemminkin kuin varsinainen puolustussopimus, kyseessä olisi poliittinen ele Lähi-idän valtioiden keskinäisessä kilpailussa.

Tässä kamppailussa yhdellä puolella ovat esimerkiksi Israel ja Arabiemiraatit, toisella taas muun muassa Saudi-Arabia ja Turkki. Israel ja Arabiemiraatit solmivat vuonna 2020 Abraham-sopimuksen, jonka myötä niillä on diplomaattiset suhteet.

”Ajattelin aiemmin, että sopimus olisi lähinnä symbolinen. Ehkä nämä valtiot nyt sitten osoittavat, että sillä on tällaista puolustuksellistakin painoarvoa”, Meiton sanoo.

Saudi-Arabia näytti hetken jääneen melko yksin taistelussaan hutheja ja muita Iranin tukemia joukkoja vastaan. Nyt sekä Pakistan että Turkki ovat luvanneet ja osin jo toimittaneetkin apua, erityisesti puolustusmateriaalia.

”Pakistan on lähettänyt joukkojakin, mutta en usko pakistanilaisten sotilaiden menevän etulinjaan taistelemaan huthikapinallisia vastaan. Myös Turkki on ollut tässä suhteessa aika varautunut.”

Huthikapinalliset ovat taistelleet vuodesta 2014 alkaen Jemenin sisällissodassa Saudi-Arabian tukemia hallituksen joukkoja vastaan. Jemen on Saudi-Arabian naapurivaltio.

Huthien on katsottu kuuluvan Iranin johtamaan ”vastarinnan akseliin”, johon kuuluvat myös esimerkiksi äärijärjestöt Hizbollah ja Hamas.

Meiton huomauttaa, että Iranin vaikutusvalta huthikapinallisiin on kuitenkin rajallinen.

”Iran toimittaa hutheille aseita, logistista tukea ja rahaa, eli totta kai heillä on jossakin määrin valtaa. Mutta ei ole niinkään, että Iran voisi vain aktivoida huthikapinalliset silloin, kun se heitä tarvitsee. Eli huthien on oltava sitä mieltä, että myös he hyötyvät näistä iskuista.”

Tässä suhteessa huthit toimivat Meitonin mukaan eri tavalla kuin vaikkapa Libanonin Hizbollah, joka on toiminut Iranin vaatimuksesta myös omia etujaan vastaan.

Meiton näkee, että Iranin ja huthien intressit ovat tällä hetkellä monella tapaa yhteneväiset. Yhtäältä Saudi-Arabia on iskenyt hutheja vastaan kesällä, ja nämä iskut halutaan kostaa.

Kapinalliset ovat myös onnistuneet ottamaan laajempia osia Jemenistä haltuunsa, ja he ovat edenneet erityisesti maan rannikolla. Samaan aikaan rannikolla sijaitsevan Bab el Mandebin salmen merkitys öljykuljetuksissa on muuttunut entistä tärkeämmäksi.

Helmikuusta alkaen öljyn kuljettaminen Persianlahdelta Hormuzinsalmen kautta on ollut vuorotellen joko mahdotonta tai äärimmäisen vaikeaa. Saudi-Arabia on pyrkinyt siirtämään öljyä maan toiselle puolelle, eli kuljettamaan sitä Bab el Mandebin kautta Punaiseltamereltä eteenpäin.

”Nyt on ollut oikea aika hutheille toimia, koska Bab el Mandeb ei ole ollut ehkä koskaan niin tärkeä kuin nyt”, Meiton sanoo.

Kun öljyn ja erilaisten jalosteiden saatavuus sekä hinta edelleen nousevat, tilanne on tukala myös Yhdysvalloille. Näin huthien iskut ovat Iranillekin hyödyksi, kun se pyrkii nostamaan sodan hintaa amerikkalaisille.

Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian suhde on pitkään ollut läheinen.

”Saudi-Arabia on ollut pitkään amerikkalaisten aseiden merkittävin ostaja. Ja he eivät ole näillä ostoilla hankkineet vain aseita, vaan myös suojaa”, Meiton kuvailee.

Tällä kertaa suoja on kuitenkin jäänyt saamatta.

Esimerkiksi The New York Times kertoi aiemmin, kuinka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehti jo kehottaa puolustusministeriötä tukemaan Saudi-Arabiaa ja valmistautumaan ilmaiskuihin hutheja vastaan. Lopulta niistä päätettiin kuitenkin pidättäytyä.

Yhdysvallat teki jo ennen Iranin-sotaa keväällä 2025 iskuja huthikapinallisia vastaan. Ne eivät kuitenkaan tuottaneet tuolloin amerikkalaisille tyydyttävää tulosta.

”Yhdysvalloilla on aika paljon lautasellaan Iranin kanssa. He tuskin haluavat avata toista rintamaa alueella varsinkaan ennen [marraskuun] vaaleja, kun aiemmat kokemukset ovat tällaiset.”