Sota ilman voittajia

MV-lehti oli yhteiskunnan ja median happotesti, Aurora Rämö kirjoittaa Maan vaiva -kirjan arviossaan.

tietokirja
Teksti
Aurora Rämö
2 MIN

Lähtökohta on poikkeuksellinen. Kymmenen vuotta sitten kansallismielisiä tutkinut Karin Creutz otti yhteyttä MV-lehden päätoimittajan Ilja Janitskiniin. Janitskin oli tuolloin Mitä vittua??!! -nimisen järjestyshäiriön keskushenkilö ja sivistyneen maailman loppuvastus.

Kun Janitskin sairastui parantumattomaan syöpään, hän pyysi Creutzia tukihenkilökseen saattohoitoon. Taloustoimittaja Mikael Vehkaojan kanssa kirjoitettu Maan vaiva ei kerro epätodennäköisestä ystävyydestä vaan MV-lehden noususta ja tuhosta, mikä on hyvä ratkaisu.

Asetelma luo kuitenkin epäilyksen. Kuinka etäältä voi tarkastella ihmistä, jonka on saattanut hautaan? Myötäsukaisuusolettama tuntuu vaivaavan kirjoittajiakin–se näkyy hienoisena selittelynä ja varsinkin alkupuolen korostettuna neutraaliutena–vaikka syytä ei olisi.

Kirja on perusteellista journalismia. Kun Janitskin kuoli vuonna 2020, omaiset antoivat tämän muistikirjat Creutzille. Sellaista pääsyä Janitskinin ajatusmaailmaan ei ole kellään. Haastatteluun on saatu keskeisiä hahmoja, jotka eivät mielellään puhuisi toimittajille. On kaiveltu tilinpäätökset, ulkomaiset yritysrekisterit ja perattu 62 000 artikkelin juttuarkisto.

MV:n toiminta näyttäytyy niin kertakaikkisen sekavana, että sen perustamisen kutsuminen ideologiseksi tai järjestäytyneeksi antaa sille ansaitsematonta arvoa. Lehteä pyörittivät osa-aikaiset päihdekuntoutujat sen minkä ryyppämiseltään kerkesivät, eikä Janitskin aluksi edes tiennyt, mitä puolueita Suomessa toimi.

Kirjan johtopäätökset ovat tavanomaisia polarisaatioselityksiä, mutta sen vahvuus on siinä, mitä tekijät kutsuvat happotestiksi. MV oli heidän mukaansa sellainen suomalaiselle yhteiskunnalle.

Tulokset eivät ole kummoisia. Poliisit vuosivat salaisia asiakirjoja ja oikeusprosessissa oli erikoisuuksia.

Moraalihysteerinen media hylkäsi osin periaatteensa, samat, joilla ylpeili erottuvansa MV:stä. Kirjoittajat jäljittävät pieteetillä eri väitteiden alkuperää ja sitä, miten heppoiselta pohjalta niitä ryhdyttiin toistelemaan.

Erityisen ansiokasta on selvitys siitä, saiko MV rahaa Venäjältä.

Rahoille löydettiin alkuperä, ja yleensä voisi sanoa, että se on arkisempi kuin vieraan vallan kätyröinti, mutta ei se ole.

Rahoituksen turvaamiseksi MV:läiset joutuivat palvelemaan Putinin sijaan lohikäärmekultin johtajaa palvontamenoissa Lapland-hotellin sviitissä. 

Mikael Vehkaoja ja Karin Creutz: Maan vaiva – miten MV-lehti repi Suomen kahtia. 310 sivua. Johnny Kniga, 2026.