Työttömyyshuippu paljastui viiveellä

Suomen työttömyys oli korkeimmillaan huhtikuussa. Miksi siitä saatiin tietää vasta nyt?

Hyvä selitys
Teksti
Ilkka Hemmilä
2 MIN

Työttömyysasteen trendiluku laski elokuussa 10,1 prosenttiin, Tilastokeskus kertoo.

Viranomaisen tilastoista käy ilmi, että trendi saavutti huippunsa jo huhtikuussa 10,6 prosentissa ja kääntyi sen jälkeen laskuun.

Miksi työttömyyden käänteestä uutisoitiin vasta syksyllä?

Työttömien ja työllisten määrä vaihtelee kuukausittain. Heiluntaan vaikuttaa talouden iskukunnon ohella kausityö. Esimerkiksi kesäisin työllisyysluvut paranevat, vaikka talous muuten kyntäisi.

Tämän takia työllisyyttä seurataan trendilukujen avulla. Trendistä on poistettu kausivaihtelu, jotta pitkän aikavälin suunta on helpompi havaita.

Trendisarjan luonteeseen kuuluu se, että kun kunkin kuukauden tiedot lisätään tilastoihin, myös edellisiä kuukausia koskevat luvut päivittyvät.

Uudet tiedot siis tarkentavat käsitystä trendin suunnasta ja voimasta.

Esimerkiksi heinäkuun työttömyysasteeksi Tilastokeskus kertoi alun perin 10,5 prosenttia, mutta tuorein päivitys pudotti sen 10,2:een.

Näin ollen huhtikuulle osuva piikki (10,6 %) on mahdollista havaita vasta nyt. Aiemmassa tilastossa sitä seurannutta laskua ei vielä ollut olemassa.

Koska trendisarja tarkentuu aina uusien tietojen myötä, myös tässä kirjoituksessa mainitut luvut voivat vielä muuttua tulevina kuukausina. Viimeisimpiä trendilukuja tulkitessa onkin hyvä muistaa, että ne ovat luonteeltaan ennakollisia.

Tilastokeskus kehottaa käyttämään aina tuoreinta julkaistua aikasarjaa. Se julkaisee työvoimatutkimuksen tiedot kunkin kuukauden jälkipuoliskolla.

Työttömyyden helpottamista on odotettu sen jälkeen, kun talouden kerrottiin kääntyneen kasvuun.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) uusimpaan suhdannekyselyyn heinäkuussa vastanneet yritykset ennakoivat, että niiden työntekijämäärä kääntyy pitkästä aikaa kasvuun.