He löysivät toisensa

Sdp:n Joona Räsänen ja keskustan Markus Lohi olisivat valmiit korottamaan yhteisöveron takaisin vuoden 2026 tasolle, mikäli saisivat päättää seuraavan hallituksen ensimmäisestä budjettiesityksestä.

Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt laskea muun muassa yrityksien tuloksistaan maksamaa veroa 20 prosentista 18 prosenttiin. Veronalennus astuu voimaan ensi vuoden alussa. Ensi vuoden alkupuolella käydään myös eduskuntavaalit, joiden jälkeen muodostettava hallitus neuvottelee ensi töikseen paitsi ohjelmastaan myös vuoden 2028 talousarviosta.

”Kun [Orpon] hallitus tietää julkisen talouden konkurssikypsän tilan, on täysin vastuutonta, että viimeisessä budjetissa sitä rapautetaan 840 miljoonalla eurolla joka vuosi tästä eteenpäin”, Lohi sanoi Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän paneelikeskustelussa.

”Kaikkien kannattaisi nyt varautua siihen, että tämä alempi kanta saattaa jäädä yhden vuoden mittaiseksi.”

Lohi myös arvioi, että jos yhteisövero jääkin alemmalle tasolle, syntyy päättäjille painetta korottaa osinkoverotusta. Kyse on tasapainon hakemisesta.

”Jostakinhan valtionkin on niitä tuloja saatava. Ei voi olla niin, että pannaan verot valtion maksettaviksi.”

Paneelikeskusteluun osallistuivat Räsäsen ja Lohen lisäksi perussuomalaisten Ville Vähämäki ja kokoomuksen Janne Heikkinen. Heikkistä lukuun ottamatta kansanedustajat ovat myös finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän jäseniä ja puolueidensa keskeisiä talouslinjaajia.

Parlamentaarinen työryhmä asetettiin viime syksynä ja siihen on viitattu julkisuudessa usein velkajarrutyöryhmänä. Sen tehtävänä on muun muassa seurata julkisen talouden kehitystä ja vahvistaa finanssipoliittisesta laista sekä myös EU:n taloussäännöistä juontuvat rahoitusasematavoitteet. Näistä tavoitteista voidaan käytännössä laskea, kuinka paljon julkista taloutta tulisi seuraavina vuosina sopeuttaa.

Ryhmä arvioi alkuvuodesta, että seuraavan hallituksen tulisi tehdä säästöjä tai veronkorotuksia 8–11 miljardin euron edestä. Summa kuitenkin tarkentuu vielä.

Sdp:n Joona Räsänen huomautti paneelissa, että yksin EU:n taloussäännöt edellyttävät seuraavalta hallitukselta noin 2,7 miljardin euron sopeutusta heti ensimmäisessä budjetissaan.

”Ei kannata varmaan odottaa, että muutamassa kuukaudessa voitaisiin valmistella suuria reformeja ja viedä niitä budjettilainsäädännöksi”, Räsänen sanoi.

Hänen mukaansa seuraava hallitus joutuisi siis ensin korottamaan sellaisia veroja, jotka ovat jo olemassa ja joita kerätään euromääräisesti paljon.

”Tätä ei ole vielä kukaan uskaltanut kertoa kansalaisille, mutta näinhän se tulee olemaan.”

Keskustan Lohi oli Räsäsen kanssa samaa mieltä. Edustajat nyökyttelivätkin paneelissa usein toistensa puheenvuoroille.

Lohi huomautti, että tuleva hallitus joutuu sopeuttamaan ensimmäisenä budjettivuotenaan yhtä paljon kuin nykyinen hallitus neljän vuoden aikana. Silloin kaikki keinot tuskin ovat optimaalisia.

”Joudutaan ottamaan [käyttöön] sellaisia keinoja, jotka ovat nopeasti käytettävissä.”

Puolueet ovat lupailleet julkistavansa erilaisia sopeutuslistoja ja talousvaihtoehtoja syksyllä.

Veropaneelissa neljän suurimman eduskuntapuolueen edustajalta kyseltiin erityisesti, kuinka suuri osa sopeutuksesta pitäisi hoitaa veronkorotuksin ja mitä veroja korottamalla.

Pääministeripuolue kokoomus on aiemmin pitänyt esillä tavoitetta, että koko vaadittu urakka toteutettaisiin menoleikkauksin.

Kokoomuksen Heikkinen sanoi paneelissa, ettei puolueiden pitäisi ennen vaaleja kaivautua liian syvälle poteroihin, koska se vaikeuttaisi hallitusneuvotteluita. Hänen mukaansa puolueelle selvä kynnyskysymys on kuitenkin se, ettei työn verotus kiristy.

Heikkinen halusi huomauttaa, että leikattavia menoja on edelleen mahdollista löytää.

”En väitä, että se tulee olemaan helppoa. 10 miljardia euroa nykyisestä budjetista on valtavan kokoinen summa. Pidän vastuuttomana sitä, että on annettu ymmärtää, että nyt jo olisi laarinpohjia myöten käyty budjetti läpi. Ei ole”, hän sanoi.

Juuri pääministeri Orpo totesi keväällä 2024 kehysriihen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että hallitus olisi ”käynyt läpi laarien pohjatkin”.

Sdp on puhunut tavoitteesta, jossa puolet sopeutuksista tehtäisiin menoleikkauksin ja puolet veronkorotuksin. Keskustan Lohi taas arvioi, että ”noin 30 prosenttia” voitaisiin tehdä veroja korottamalla.

Perussuomalaisten Vähämäki ei ottanut kantaa jakaumaan, mutta huomautti, että molempia keinoja on käytettävä.

”Olen tunnistanut suunnilleen satakunta toimenpidettä, joita voisimme tehdä. Keskeinen havaintoni on se, että meidän täytyy tehdä kumpaakin. Pelkästään menoleikkauksin emme pääse kuin ehkä jonnekin seitsemään [miljardiin euroon].”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps) on aiemmin arvioinut, ettei puolue esitä työn tai yrittämisen verotuksen kiristystä. Puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä hän totesi, että joitakin yksittäisiä tai pienehköjä veronkiristyksiä lukuun ottamatta sopeutusurakka tulisi tehdä menoleikkauksin.

Vähämäki arvioi paneelikeskustelussa, että joitakin verovähennyksiä voisi olla mahdollista poistaa. Samalla hän piti esillä myös valtion mahdollisuutta kerätä muunlaisia tuloja. Niitä voisi saada merellä talousvyöhykkeellä sijaitsevien tuulivoimaloiden lisensseistä ja 5g- ja 6g-taajuushuutokaupoista.

Räsänen ja Lohi pitivät molemmat esillä liikenteen verotusta, minkä Lohi nosti esiin myös Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa viikonloppuna.

”Meidän on pakko tehdä rakenteellinen uudistus liikenteen verotukseen, jossa estetään se, etteivät tulevan viiden vuoden verotuotot sula miljardilla eurolla”, hän sanoi paneelissa.

Sulaminen johtuu liikenteen sähköistymisestä. Käytännössä uudistus tarkoittaisi siis keinoja, joilla myös sähköisestä liikkumisesta saataisiin kerättyä enemmän verotuloja valtiolle.