SK:n kansia esillä Kansalaismuseossa

Siviiliasuun pukeutunut marsalkka Mannerheim nostaa huopahattuaan ja tervehtii suomalaisia junavaunun edessä. Suomen Kuvalehden kansi jälleenrakennusvuodelta 1947 juhlistaa entistä valtionpäämiestä.

Vuoteen 1969 mennessä Suomen kehitys oli ottanut jo monia harppauksia eteenpäin. Silloin ilmestyneen kannen kuvassa on tekstin mukaan ensimmäinen suomalainen sähköjuna Helsingin asemalla. Kyytiin nousevat ihmiset ovat ehkä matkalla kotiinsa työpäivän jälkeen.

Suomen Kuvalehden kansiin on tallennettu suomalaista elämänmenoa jo vuodesta 1916. Hyvin usein kansikuvissa on oltu liikkeellä ja silmiinpistävän usein näyttämönä on Helsingin päärautatieasema.

Asema ja lehti ovat lähes ikätovereita. Kun Suomen Kuvalehti aloitti ilmestymisensä 110 vuotta sitten, rautatieasema oli jo rakenteilla.

Molemmat olivat esimerkkejä maailman muutoksesta. Raiteet olivat jo yhdistäneet Suomen eri osat, ja nyt entistä useampi pääsi matkustamaan. Lehti taas keräsi suomalaisia samojen tekstien ja kuvien ääreen ja kertoi ihmisistä, paikoista ja ilmiöistä oman lähipiirin ulkopuolelta.

Kuvat olivat Suomen Kuvalehden valtti alusta pitäen. Lehden nimi ei ollut sattuman tulosta, vaan sillä haluttiin erottautua.

Jo ensimmäisissä suunnitelmissa oli tavoitteena, että uudessa aikakauslehdessä olisi vuodessa yli 5 000 kuvaa. Tärkein niistä oli heti kannessa.

Ero muihin viestimiin oli suuri. Kirjoissa ja sanomalehdissä teksti hallitsi, elokuvia näkivät vielä harvat eikä televisiota ollut olemassa. Suomen Kuvalehden kansi puhutteli lukijaa aivan uudella tavalla.

Tällaisessa maailmassa yhteen kuvaan keskittyvän aikakauslehden kannen voima oli väkevä. Kuvat olivat paitsi dokumentteja omasta ajastaan myös pieniä viikoittaisia taideteoksia kotien pöydillä. Yli vuosisadan aikana lehtiä ja siten myös kansia on ilmestynyt jo tuhansia.

Päärautatieaseman ja Suomen Kuvalehden tiet risteävät jälleen, kun lehden 110-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävä kansinäyttely saapuu Kansalaismuseoksi nimettyyn tilaan aseman länsisiivessä. Tilaan pääsee Elielinaukion puoleisesta sisäänkäynnistä siiven keskiosasta.

Näyttelyn teema on Liikkuvan Suomen kuva. Kansiin on tallennettu asemarakennusten ja junien lisäksi matkakohteita eri puolilta Suomea. Kansiin ovat päätyneet myös matkustajat, vallanpitäjät, kuninkaalliset ja tavalliset suomalaiset.

Suomalaisten liikkuminen on muuttunut vuosikymmenten mittaan paljon. Junien rinnalle tulivat ensin linja-autot ja sitten henkilöautot. Kauemmas on menty laivalla tai lentäen.

Yhä useammin liikkeelle lähdetään vapaa-ajan, matkailun ja harrastusten vuoksi, mutta myös päivittäisistä työmatkoista kertyy mittava määrä kilometrejä.

Kansikuvien maailma on muuttunut. Mustavalkoinen aika on vaihtunut väreihin, junat ovat nopeutuneet ja maisemat ja rakennukset muuttuneet. Silti jokin on säilynyt samana.

Ihmisen katse ottaa edelleen kontaktin, ja maisema saa pohtimaan, millaista jossain toisessa paikassa olisi. Uutiset, ilmiöt ja tunnelmat vaihtuvat ajasta toiseen, mutta kannen lupaus pysyy samana: se kutsuu katsomaan hieman omaa arkea kauemmas. Viikosta toiseen.

Suomen Kuvalehden kansista koottu näyttely Liikkuvan Suomen kuva on esillä Helsingin päärautatieaseman Kansalaismuseo-tilassa 18. syyskuuta alkaen 18. lokakuuta asti. Pääsy on vapaa klo 6–24. Sisäänkäynti länsisiipeen on Elielinaukion puolelta.