Pisara meressä

Suomalaislasten Pisa-tulokset julkistettiin jälleen, ja ne olivat huonommat kuin koskaan ennen. Niin huonot, että kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi totesi X:ssä, että ”tämä kehitys on pahinta mitä Suomelle on toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut”.

Se kuulosti ikävältä, joten syyllisiä oli löydettävä. Ja koska maahanmuuton ongelmista ei ikinä saa puhua, oli jälleen kerran puhuttava maahanmuuton ongelmista. Pian kerrottiinkin Riikka Purran tylyttävän Pisa-tuloksia. Purra ”jyrähti” Talouselämässä kantaväestön lasten siirtelystä maahanmuuttaja-alueille. Opetusministeri Anders Adlercreutz puolestaan oli sitä mieltä, ettei Pisa-tulosten lasku ei ole seurausta maahanmuutosta vaan kyseessä on ”yleismaailmallinen ilmiö”.

Tässä oli herkullisen riidan ainekset, joten lehdet lähtivät innolla mukaan. Taloussanomat otsikoi: ”Mikä on maahanmuuttajien rooli Pisa-romahduksessa? Nyt puhuvat asiantuntijat.” Iltalehti kysyi: ”Mitä tutkija sanoi Pisasta ja maahanmuuttajista?” ja Ilta-Sanomat teki ehkä hienoimman otsikon: ”Tilastot kertovat karua kieltä maahan­muuton roolista Suomen Pisa-katastrofissa – ’Jos maahan­muuttaja­oppilaita ei olisi ollenkaan…’”

Ilta-Sanomien maksullisen Extra-jutun cliffhanger-otsikon takaa löytyi Pisa-tutkimuksen kansallisen tutkimusjohtajan Arto Ahosen toteamus: jos maahanmuuttajaoppilaita ei olisi lainkaan, osaamisen keskiarvo olisi luonnollisesti korkeampi. Ahonen itsekin myönsi, että ajatus nollasta maahanmuuttajasta on epärealistinen, mutta ainahan sitä saa unelmoida.

Maahanmuuttajat todella menestyivät Pisa-testissä muita huonommin, mutta heitä oli osallistujista vain seitsemän prosenttia. On siis löydettävä muitakin syyllisiä.

Alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvat eli suomeksi sanottuna kouluttamattomien köy­hien lapset pärjäsivät huonosti. Heidät olisi saatava karsittua poolista. Korkeimman pistemäärän saavuttivat isojen kaupunkien koulut. Maalaisia ei siis myöskään tarvita koetta tekemään.

Pojat menestyivät paljon tyttöjä huonommin, mutta ehkä kokonaista sukupuolta ei sentään voi sulkea pois. Varsinkaan, kun keskustan Petri Honkonen kertoi lääkkeeksi sen, että ”Kouluihin on saatava poikapedagogiikkaa…” Kukaan ei tiedä, mitä poikapedagogiikka on, mutta varmaan siihen liittyy ritsoja ja Call of Duty.

Luonnontieteistä saatujen pisteiden perusteella myös ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevista olisi hyvä päästä eroon.

Valitettavasti Suomi ei voi vapaasti valita Pisa-tutkimukseen pelkkiä huippuyksilöitä. Parasta olisi, että heikkotasoisiin ryhmiin kuuluvat lapset saataisiin ymmärtämään oma huonoutensa, jotta he tajuaisivat itse olla osallistumatta. Ainakin maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla tällaista mielen muok­kausta on julkisuudessa harjoitettu jo kauan ja ahkerasti.

Tai ehkä voisimme vain olla fantasioimatta sillä, kuinka monta lisäpistettä saataisiin ilman jotakin ryhmää, ja keskittyä sen sijaan pohtimaan, miten jokainen lapsi oppisi entistä paremmin.