Sähköautoilijat hermostuivat
Kansalaisaloite vaatii, että sähköautojen akkuja voi korjata myös pienillä korjaamoilla eikä vain merkkiliikkeissä.
Sähköautojen akkujen korjaaminen on käymässä kuluttajille yhä kalliimmaksi, koska suomalaiset viranomaiset tulkitsevat EU:n akkuasetusta liian tiukasti.
Näin väittää kansalaisaloite, joka keräsi muutamassa päivässä yli 50 000 allekirjoitusta.
Aloite etenee eduskuntaan. Sen tekijät vaativat, että Petteri Orpon (kok) hallitus aloittaa lainvalmistelun, jolla sähkö- ja hybridiautojen akkujen ja korkeajännitejärjestelmien korjaaminen on mahdollista myös riippumattomille korjaamoille. Vaatimus koskee myös akkumoduulien uudelleenkäyttöä.
EU-asetuksen tiukka tulkinta voi aloitteen tekijöiden mukaan johtaa tilanteeseen, jossa tavallisia korjauksia ei voi tehdä enää pienillä korjaamoilla, vaan ne pitää hoitaa sähköautojen valmistajien merkkiketjuissa.
Aloitteen tekijät toimivat sähköautojen korjausalalla ja opetusalalla.
”Sähköauton ajovoima-akun vika on useimmiten pieni ja paikallinen: yksi heikentynyt moduuli tai kenno satojen joukossa. Tekninen korjaus on täysin mahdollinen ja sitä tehdään maailmalla rutiininomaisesti. Suomessa viranomaistulkinta on kuitenkin tehnyt korjaamisesta hallinnollisesti lähes mahdotonta”, aloitteen kirjoittajat väittävät.
Tiukka laintulkinta voi aloitteen tekijöiden mukaan johtaa siihen, että korjauksen sijaan vaihdetaan koko akkupaketti, joka maksaa tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja. Se puolestaan voi ylittää jopa auton koko arvon.
Aloitteen laatijat syyttävät asiasta Lupa- ja valvontavirastoa, Tukesia ja Traficomin virkamiehiä.
Kyseiset viranomaiset julkaisivat heinäkuun alussa 2026 ohjeen akkujen käsittelystä ja uudelleenkäytöstä.
Ohjeen mukaan akun kunnostus on korjausta vain, jos siinä noudatetaan valmistajan ohjeita. Jos ohjeita ei noudata, katsotaan korjaustyö uudelleenvalmistukseksi. Tällöin korjaamosta tulee akun valmistaja kaikkine vastuineen.
Aloitteen kirjoittajien mukaan kyse on tulkintavirheestä.
Aloitteen tekijät kritisoivat viranomaisia myös ristiriitaisen ohjeen laatimisesta.
Ohjeen omien esimerkkien mukaan akkuja voi korjata vaihtamalla vioittuneen kennon tilalle alkuperäistä vastaavan kennon, ilman mainintaa valmistajan ohjeista, aloitteessa kirjoitetaan.
”Mutta toisissa esimerkeissä valmistajan ohjeiden puuttuminen tekee samasta työstä uudelleenvalmistusta.”
Jos poliitikot eivät puutu viranomaisten tulkintoihin, korjauskustannusten lisäksi sähköautojen vakuutusmaksut nousevat, käytettyjen sähköautojen arvot laskevat ja liikenteen sähköistyminen hidastuu. Vakavin seuraus liittyy kuitenkin turvallisuuteen, aloitteessa väitetään.
”Sääntely, joka estää laillisen korjaamisen, ei lopeta korjaamista vaan siirtää sen harmaaseen talouteen, jossa akkuja korjataan ilman dokumentaatiota, valvontaa ja vastuita. Siinä ei voita valmistaja, viranomainen eikä kuluttaja.”
Lupa- ja valvontaviraston mukaan viranomaisohjeen tarkoituksena on tiedottaa mahdollisimman selkeästi voimassa olevan EU:n akkuasetuksen vaatimuksista.
Ohjeella on pyritty selventämään, milloin kyseessä on käytetty akku ja milloin jäteakku. Lainsäädäntö ei estä käytettyjen akkujen korjausta tai uudelleenkäyttöä, virasto kertoo tiedotteessaan.
LVV:n mukaan ohje ei sisällä uusia kansallisia linjauksia tai viranomaispäätöksiä.
Suomen Kuvalehti kysyi LVV:ltä, ovatko kansalaisaloitteen laatineet henkilöt ymmärtäneet ohjeen väärin.
Virasto ei vastaa suoraan kysymykseen.
”Ymmärrämme, että aihe on herättänyt kysymyksiä, sillä akkujen korjaukseen, uudelleenkäyttöön ja käsittelyyn liittyy useita eri lainsäädännön vaatimuksia ja termejä, joita voi olla vaikea hahmottaa”, viraston asiantuntijat vastaavat SK:lle sähköpostitse.