Säästösavotta siirtyy seuraajalle

Petteri Orpon (kok) hallitus sai valmiiksi ensi vuoden budjetin, jossa valtion menot olisivat 12,4 miljardia euroa suuremmat kuin tulot.

Erotus pitää kattaa lainarahalla. Tilanne on hieman valoisampi kuin tänä vuonna, jolloin velkaa ollaan ottamassa 13,4 miljardia euroa.

Hallitus on vakuutellut, että se ei ole lyönyt rukkasia naulaan. Ensi vuonna syntyy lähes miljardin euron säästöt. Hallitus esimerkiksi jatkaa kehitysyhteistyöstä ja Stea-avustuksista leikkaamista.

”Lähes miljardi pois valtion budjetista. Se on kovaa säästämistä. Tässä ei sen suhteen jarrutella”, pääministeri Orpo sanoi ennen budjettiriihen alkua.

Tarkemmin tarkasteltuna hallitus vie toimeen säästöt, joiden tekemisestä se linjasi aiemmin keväällä. Uusia sopeutuksia hallitus ei viimeisessä budjettiriihessään linjannut.

Sen sijaan pieni- ja keskituloisille jaettiin veronkevennyksiä, samoin yrittäjille. Ne kumoavat säästöjen vaikutusta.

Lisäsäästöjä kyllä pyydettiin. Valtion rahankäyttöä valvova Talouspolitiikan arviointineuvosto suositti elokuussa, että hallitus olisi riihessä jatkanut sopeutuksia.

Syynä oli se, että ilman uusia toimia Suomi poikkeaisi ensi vuonna EU:n alijäämämenettelyn ehdoista. Menettelyyn päätynyt valtio sitoutuu suitsimaan velkaantumistaan määräajassa.

Neuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen esitti tämän vuoksi noin puolen miljardin euron sopeutusta. Vastaavaa mittaluokkaa ja perustelua on käyttänyt Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän toisti viittauksen kiristysvaraan esityksessä, jonka hän piti hallitukselle budjettiriihessä.

Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) perustelivat uusien säästöjen sivuuttamista sillä, että hallitus ei halua häiritä alkanutta talouskasvua.

Tilastokeskuksen tämänhetkisten tietojen mukaan talous kääntyi kasvuun jo viime syksynä. Luvut tarkentuvat vielä.

”Olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että talous tällä hetkellä kasvaa. Mitään yllätyksellisiä uusia toimia, jotka tätä voisivat häiritä, emme ole nähneet tarpeelliseksi”, Purra sanoi riihen päätteeksi.

Myös Orpo totesi, että hallitus halusi nyt keskittyä vakaaseen toimintaympäristöön ja talouskasvun vahvistamiseen. Se muun muassa alentaa yhteisöveroa ja korottaa yrittäjävähennystä.

Määttänen perusteli lisäsäästöjen tarvetta osin myös sillä, että se helpottaisi seuraavan hallituksen aloitusta. Sen pitää laatia miljardiluokan säästöt heti ensimmäisessä budjetissa, vaikka talouden suhdanne olisi vastaava kuin nyt.

EU:n komissio tarkastelee, rikkooko Suomi alijäämämenettelyn ehtoja. Jos komissio vaatisi uusia toimia, silloin hallitus niitä tekisi, puheenjohtajat sanoivat.

”Tähän mennessä komissio ei ole indikoinut, että se vaatisi meiltä mitään”, Orpo sanoi.

Purra kiisti, että kyseessä olisi vaalibudjetti. Sillä viitataan sellaiseen hallituksen viimeiseen budjettiin, jolla pyritään miellyttämään äänestäjiä.

Toisaalta puolueet eivät myöskään käyneet ärsyttämään äänestäjiä uusilla sopeutuksilla. Käytännössä uudet säästöpäätökset ovat muuttuneet sitä vaikeammiksi, mitä pidemmälle hallituskausi on edennyt – ja mitä lähemmäksi ensi kevään vaalit ovat tulleet.

Hallitus on halunnut profiloitua tiukan talouskurin harjoittajana, ja se on kyllä tehnyt useita säästökierroksia. Niissä päätetyt summat ovat kuitenkin kerta kerralta pienentyneet, vaikka velkaantumisen loppu ei häämötä.

Vaalikautensa ensimmäisessä budjetissa hallitus otti velkaa 12,1 miljardia euroa eli samassa mittakaavassa kuin nytkin.

Hallituskauden suorat menoleikkaukset ovat hallituksen mukaan yhteensä vajaat viisi miljardia euroa. Samalla sote-, sota- ja korkokulut ovat kuitenkin kasvaneet.

Hallitus on myös tehnyt päätöksiä, jotka ovat lisänneet alijäämää ja kumonneet säästöjen vaikutusta.

Julkisuuteen hallitus vakuutti jälleen olevansa toimintakykyinen loppuun asti. Sen sijaan taustakeskusteluissa kokoomuslaiset ja perussuomalaiset ovat jo jonkin aikaa syyttäneet toisiaan haluttomuudesta jatkaa säästöjä.

Vaikka Orpon hallituksen kausi on päättymässä, julkisen talouden sopeuttaminen jatkuu.

Riihen yhteydessä Orpo vetosi velkajarrusopimukseen. Useimmat eduskuntapuolueet ovat alustavasti linjanneet 8–11 miljardin euron sopeutuksista, joka pitäisi tehdä suorin menosäästöin tai veronkorotuksin.

Tavoite on selvästi suurempi kuin Orpon hallituksen vastaavat toimet. Lopullisen summan puolueet sopivat joulukuussa.

”Tätä työtä pitää jatkaa. Suomella ei ole varaa suunnanmuutokseen”, Orpo sanoi.