Prosenttipeliä
Puolueet kertoivat, minkä verran niiden säästölistoissa on veronkiristyksiä ja menoleikkauksia.
3
MIN
Pelkästään veronkorotuksia, menoleikkauksia vai niiden yhdistelmä?
Eduskuntapuolueet ovat alkaneet julkisesti hahmotella, millaisia toimenpiteitä ne painottaisivat julkisen talouden sopeuttamisessa ensi vaalikaudella.
Kokoomus ja perussuomalaiset hoitaisivat urakan pääosin leikkauksilla valtion budjettiin.
”Asetamme prioriteeksi sen, että tehdään noin kahdeksan miljardia suoria säästöjä”, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Alustavaksi sopeutustarpeeksi on arvioitu 8–11 miljardia euroa. Orpo huomautti, että summa tarkentuu joulukuussa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) puolestaan sanoi, että perussuomalaiset ei aio esittää työn, yrittämisen ja kuluttamisen veronkiristyksiä.
Yksittäisiä pienempiä verotoimia voitaisiin hänen mukaansa tehdä.
Esimerkkinä Purra mainitsi suurten säätiöiden pääomien verottamisen.
”Toimi ei ole massiivinen, mutta puhutaan kuitenkin useista sadoista miljoonista.”
Suurimman oppositiopuolueen Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman kritisoi hallituskaksikon linjaa. Hänen mukaansa sopeuttaminen vain leikkauksin on ”aika kova linja”.
Sdp on itse pitänyt julkisuudessa esillä tasajakoa leikkausten ja verotusten kesken.
Keskusta puolestaan sopeuttaisi potista noin kolmasosan veronkorotuksin, puheenjohtaja Antti Kaikkonen on kertonut. Hänen mukaansa verotuksen painopistettä tulisi siirtää työnteosta kulutukseen.
Myös kristillisdemokraatit painottaisi leikkauksia. Puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan verojen osuus sopeutuksesta voi olla korkeintaan 10–15 prosenttia.
Sen sijaan vasemmistoliitto on pitänyt esillä yli kahdeksan miljardin euron veronkiristyksiä. Ne kohdistuisivat erityisesti tulojen, yrittämiseen ja varallisuuden verotukseen.
Vasemmistoliiton linjaa kritisoi oikeiston ohella myös Sdp. Puolueen kansanedustaja Joona Räsänen piti todellisuudesta vieraantuneena ajatusta, että lähivuosien sopeutustarve hoidettaisiin kokonaan joko veroilla tai leikkauksilla.
Koalitiohallituksissa pitää sovittaa yhteen eri puolueiden näkemyksiä.
Sopeutusta mutkistaa se, että samaan aikaan sotilasmenot nousevat miljardikaupalla.
Sdp otti asetelmaan kantaa ehdottamalla niin sanottua puolustusveroa. Se ei olisi uusi vero vaan korotus olemassa oleviin tulo- ja kulutusveroihin. Ehdotuksessa on kolme elementtiä. Ensinnäkin arvonlisäveroja korotettaisiin puolella prosenttiyksiköllä siten, että yleinen arvonlisävero nousisi 26 prosenttiin.
Lisäksi tuloverotusta kiristettäisiin. Yli 90 000 euroa vuodessa tienaavilta se kiristyisi noin kahdella prosenttiyksiköllä. Myös ylimmän tuloveroportaan indeksitarkistukseen puututtaisiin. Ylin porras tarkoittaa vähintään 52 100 euroa vuodessa tienaavia.
Samalla pääomatulojen veroprosenttia nostettaisiin yhdellä prosenttiyksilöllä. Kyse on esimerkiksi vuokratuloista tai asunto- ja osakekaupoista saadun voiton verotuksesta.
Korotukset olisivat voimassa viisi vuotta, ja niillä haetaan keskimäärin miljardin verotuloja vuodessa.
Puheenjohtaja Lindtmanin mukaan puolue haluaa paketilla välttää vastakkainasettelua. Puolustuspanostusten ei tulisi johtaa leikkauksiin esimerkiksi hoivasta ja koulutuksesta.
Orpo ja Purra kritisoivat ehdotusta. Heidän mukaansa työn ja yrittämisen verottaminen rokottaisi talouskasvua. Sdp:n Räsänen vastasi vaatimalla oikeiston keinoja puolustusmenojen rahoitukseen.
”Ymmärrän, että oikealta laidalta tätä vastustetaan, mutta tulkaa sitten kertomaan edes yksi esimerkki, miten nämä rahoitetaan”, Räsänen vastasi.
Puolueilta odotetaan tarkempia näkemyksiä sopeutuskeinoihin syksyn aikana.
Orpo on sanonut, että kokoomus esittelee ”velkajarruohjelmansa” syyskuussa.
Purran mukaan perussuomalaiset puolestaan julkaisee säästölistansa, kun valtiovarainministeriö julkistaa omat listansa.
Ministeriö julkaisee lokakuussa meno-, rakenne- ja verokartoitukset. Niissä esitellään puolueille vaihtoehtoja sopeutuskeinoiksi.
Vaalit käydään ensi vuoden huhtikuussa.