Tarvitaan muutakin kuin vastakkainasettelua

Koulutuksen ongelmia pitäisi tarkastella tutkimukseen, faktoihin ja ratkaisuihin perustuen.

Profiilikuva
Lukijalta
Teksti
Marja-Liisa Tenhunen
1 MIN

Luin hämmentyneenä haastattelun ”Mikä on totuus koulutuksesta, Ida Mielityinen?” (Hän, SK 33/2026). Olen pitänyt Suomen Kuvalehteä arvostettuna sivistyslehtenä, ja siksi jutun yksipuolinen sävy ja voimakkaat, perustelemattomiksi jäävät yleistykset herättävät kysymyksiä.

Haastattelussa suomalaisesta koulutuspolitiikasta, korkeakouluista ja niiden välisistä suhteista esitetään kovia väitteitä. Niitä ei kuitenkaan juuri suhteuteta tutkimustietoon, korkeakoulujen erilaisiin lakisääteisiin tehtäviin tai koulutusjärjestelmän käytäntöön. Missä ovat kriittiset jatkokysymykset?

Olen ollut perustamassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulua (Centria) ja toiminut sen ensimmäisenä vakinaisena rehtorina 16 vuotta sekä Arenen varapuheenjohtajana. Kokemukseni perusteella ammattikorkeakoulut eivät ole yliopistojen vastavoima, vaan niiden tärkeä kumppani. Niiden tehtävä on yhdistää korkeakoulutus työelämään, alueiden tarpeisiin ja soveltavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Puhe ”sääty-yhteiskunnasta”, ”raa’asta vallasta” ja instituutioiden oman edun tavoittelusta rakentaa vastakkainasettelua. Se ei kuitenkaan auta ratkaisemaan koulutuksen todellisia ongelmia. Niitä pitäisi tarkastella tutkimukseen, faktoihin ja ratkaisuihin perustuen. 

Kirjoittaja on Doctor of Philosophy in Economics, Centria-ammattikorkeakoulun perustaja ja ensimmäinen rehtori.