Punkin potkima
Neville Brody räjäytti lehtien ulkoasun 1980-luvulla. Nyt eletään laatikoissa, hän väittää.
3
MIN
Neville Brody (s. 1957) opiskeli Lontoossa taidetta 1970-luvulla, kun punk pyyhkäisi Britannian nuoren ikäluokan yli. Se vaikutti isosti merkittävään graafiseen suunnittelijaan.
”Opiskelijakaverini kertoi nähneensä pelottavan mutta kiinnostavan bändin. Se oli Sex Pistols”, Brody muistelee.
Kaveri oli Mike Barson, joka hiukan myöhemmin tunnettiin Madness-yhtyeen biisintekijänä ja kosketinsoittajana.
Brody kävi toukokuussa Helsingissä Grafia-järjestön Huiput-festivaalin tähtivieraana.
”Aluksi punk oli outoa ja pelottavaa. Sitten tajusin, että sen ydinajatus on, että kaikki on mahdollista. Siitä tuli tärkeää, piti aina haastaa normit, kokeilla ja ottaa riskejä.”
”Kulttuurin muutosten taustalla vaikuttavat yleensä teknologian muutokset. Punk hyödynsi kotistudioita ja levisi kasetteina, jotka halpenivat silloin. Halvoilla valokopiokoneilla tehtiin fanzineja, jotka levittivät sanaa.” Brodyn mukaan punkilla oli usein yhteyksiä taidekouluihin. Ne olivat Sex Pistolsin ja Clashin ensimmäisiä keikkapaikkoja, ja taideopiskelijat tekivät paljon fanzineja.
Taidekoulussa Brody opiskeli graafista suunnittelua. Kurssilla piti suunnitella leimasin. Brody melkein erotettiin, kun hän pani kuningattaren pään poikittain leimasimeensa.
Hän muutti vallattuun taloon ja alkoi hengailla Sohon trendikkäissä baareissa.
”Muusikot, muotisuunnittelijat, arkkitehdit ja kaikki taiteilijat pyörivät samoissa pubeissa. Kokeellinen elokuvaohjaaja Derek Jarman oli siellä. Sohossa vaikutteet menivät hedelmällisesti ristiin rastiin.”
Brody alkoi tehdä levynkansia ja julisteita punkbändeille. Varsinkin Fetish- ja Stiff-levymerkit työllistivät häntä.
Tunnetuksi Brody nousi Face-lehden graafikkona ja ulkoasupäällikkönä 1981–1986.
Nick Loganin perustama Face oli uudenlainen kulttuurilehti. Sen sivuilla Brody sekoitti punkin innoittamana popkulttuurin ja dadan vaikutteita, kokeili typografialla ja taitoilla. Lehden ulkoasu oli eräänlainen kokonaistaideteos.
Brody sanoo, että Face syntyi osittain aikaisemmasta undergroundkulttuurista. Esikuviin kuuluivat myös 1960-luvun amerikkalainen underground-sarjakuva ja australialaisbrittiläinen Oz-lehti.
”Antiporvarillinen dada” ja yhdysvaltalainen kirjailija William Burroughs olivat Brodyn mukaan samoilla linjoilla punkin kanssa.
”Koko punk tuli samoista lähteistä kuin kokeellinen kirjallisuus ja taide. Punk oli yksi räjähdys ja sukupolvenvaihdos muiden joukossa.”
Yleensä punkia on korostettu itsenäisenä nuorisoliikkeenä, mutta Brody asettaa sen kiinnostavasti osaksi kulttuurihistoriaa ja oman aikansa taiteellista kenttää. Hän kirjoitti opinnäytetyönsä dadasta ja poptaiteesta.
”Facessa sain kokeilla, mitä lehti voi olla ja mitä sen pitäisi olla. Ohjeeni oli, että sen sivuilla kaikki kyseenalaistettiin. Jos joku ei toiminut, seuraavassa numerossa tehtiin taas toisin.”
Aika moni asia toimi, ja jäljittelijöitä ilmaantui. Lopulta Brody määritteli aikansa visuaalista ilmettä siinä missä vaikkapa Jamie Reid, jonka kollaasit Sex Pistolsin levynkansissa olivat myös olennaisia tienviittoja.
Viidessä vuodessa Brodysta tuntui, että hän oli tehnyt Facessa kaiken mahdollisen. Ura eteni muihin lehtiin ja tyyleihin.
Tällä vuosisadalla Brody on uudistanut muun muassa The Guardian -sanomalahden ulkoasua verkossa. Hän on tehnyt paljon digitaalista graafista suunnittelua, mutta sanoo, ettei ole nähnyt onnistunutta sanomalehden ulkoasua verkossa, ei vaikka lukee itsekin uutisensa puhelimesta.
”Painettujen lehtien taitossa tärkeitä olivat sana, kuva ja tila. Digitaalisessa julkaisussa tila on kadonnut. Paperille voi suunnitella sivun, verkossa ei. Samalla toimituksellinen suunnittelu on kadonnut. Taitolla ei voi enää kertoa asioita.”
Brody toteaa, että sama koskee levynkansia. Hän kaipaa mennen ajan painotuotteiden kauneutta ja osallistavuutta.
”Jäljellä on pelkkää sisältöä ilman yhteyksiä. Siksi sisällön pitää olla äänekästä. Monimutkaisia asioita yksinkertaistetaan ja kaikki kutistuu joko–tai-kysymyksiksi ilman keskiväliä tai vivahteita. Elämme laatikoissa. Hullua.”