Mihin EU käyttää sakkomiljardit?

2 MIN

Euroopan unioni määräsi heinäkuun lopulla tekno­logiajätti Googlelle yhteensä 890 miljoonan euron sakot. Rapsut tulivat EU:n digimarkkinasäädöksen rikkomisesta. Yhtiö oli muun muassa suosinut omia palveluitaan haku­konetuloksissa.

Aiemmin heinäkuussa kiinalainen verkkokauppa Aliexpress sai 550 miljoonan euron sakot, toukokuussa sen kilpailijaa Temua sakotettiin 200 miljoonalla eurolla.

Kun sakot maksetaan, ne merkitään EU:n talouden­pidossa tuloiksi. Käytännössä siis jäsenmailta EU:lle perittäviä maksuja voidaan pienentää sakkorahojen verran.

On kuitenkin turha odottaa Googlen tai Temun sakko­rahoista pikaista tilkettä unionin budjettiin. Sakoista valitetaan, ja asian ratkaiseminen kestää yleensä vuosia.

Heinäkuun alussa Euroopan unionin tuomioistuin rat­kaisi valituksen, jonka Google oli tehnyt kesällä 2018 saamistaan EU-sakoista. Unioni määräsi teknologiajätille 4,3 miljardin euron sakon kilpailun rajoittamisesta hakukonemarkkinoilla.

Oikeus piti päätöksen pääosin voimassa mutta leikkasi sakkoa runsaaseen 4,125 miljardiin euroon. Kyseessä on suurin unionin koskaan asettama digisakko.

Euroopan unionin budjetin menot vuonna 2026 ovat yhteensä 192,2 miljardia euroa. Googlen jättisakoilla maksaisi vaikkapa unionin turvallisuuteen ja puolustukseen budjetoimat 2,81 miljardia euroa, ja jäisi vielä lähes puolitoista miljar­dia ylikin.

Amerikkalaiset ovat arvostelleet Eurooppaa siitä, että se ei pysty luomaan menestyviä teknologiayhtiöitä, joten se tyytyy potkimaan menestyjiä nilkoille sakottamalla. Yhdys­valtain presidentti Donald Trump on toistuvasti uhkaillut EU:ta rangaistustulleilla kostona sakoista.

Teknologiajättien ra­hoissa suurilta tuntuvatkaan sakot eivät juuri kirpaise. Googlen emoyhtiö Alphabet teki vuonna 2025 voittoa 115 miljardia euroa. 890 miljoonan euron sakot vastaavat yhtiön vajaan kolmen päivän liikevoittoa.