Kaasutankkerin kokoinen poikkeus
Asiantuntijat epäilevät Euroopan unionin kykyä sopia enää uusista Venäjä-pakotepaketeista. Sillä ei välttämättä ole merkitystä.
Euroopan unioni hyväksyi vaikeiden neuvottelujen jälkeen uudet Venäjä-pakotteet 23. heinäkuuta. Kyseessä on jo 21. pakotepaketti, ensimmäinen hyväksyttiin helmikuussa 2022 päivää ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan.
Tällä kertaa neuvottelut olivat niin hankalia, että monet asiantuntijat arvioivat kyseessä olleen viimeinen pakotepaketti. Kymmeniä erilaisia toimia sisältävien pakettien rakentamisen sijaan EU:n täytyy keksiä joku muu tapa hyväksyä Venäjä-pakotteita.
”Siinä mielessä tämä ei ollut yllätys, että EU:n Venäjä-pakotteissa helpoimmat toimet on otettu käyttöön ensin. Eli jokainen uusi päätös on aina edellistä hankalampi ”, sanoo Venäjän taloutta seuraava vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista.
”Mutta täytyy muistaa, että nytkin lopulta löydettiin kompromissi ja hyväksyttiin laaja ja vaikuttava paketti pakotteita. Siksi en olisi valmis julistamaan näitä paketteja ihan vielä kuopatuksi.”
Pakotteet on Euroopan unionissa hyväksyttävä yksimielisesti, eli yksi jäsenmaa voi estää niiden läpimenon. Tällä kertaa jarruna toimi Kreikka.
Ei ole varsinaisesti uusi asia, että EU-jäsenmaat ajavat omia taloudellisia etujaan, kun uusia Venäjä-pakotteita valmistellaan. Kreikan toimintaa pidettiin kuitenkin poikkeuksellisen häikäilemättömänä.
Se oli valmis pysäyttämään uusien pakotteiden hyväksymisen suojellakseen yhden kreikkalaisen laivanvarustajan liiketoimia. Kiista ei oikeastaan edes liittynyt nyt käsittelyssä olleisiin pakotteisiin.
EU on pyrkinyt pikku hiljaa kiristyvillä pakotteilla leikkaamaan Venäjän öljystä ja kaasusta saamia tuloja. Energiavienti on presidentti Vladimir Putinin tärkein keino rahoittaa sodankäyntiä Ukrainassa.
Uusin askel on venäläisen LNG:n tuontikielto. LNG on maakaasua, joka on muutettu nestemäiseen muotoon, jolloin sitä voidaan kuljettaa valtavilla tankkilaivoilla.
LNG:n tuontikiellosta EU-maihin saatiin lopulta sovittua viime tammikuussa, lähes neljä vuotta Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen. Kielto tulee voimaan tammikuussa 2027.
Tuontikiellon yhteydessä kiellettiin myös venäläisen LNG:n kuljettaminen laivoilla, jotka on rekisteröity EU-alueelle. Esimerkiksi kreikkalainen kaasutankkeri ei siis saa kuljettaa venäläistä kaasua vaikkapa Kiinaan.
Tämä oli useamman miljardin euron ongelma George Prokopiu -nimiselle kreikkalaiselle laivanvarustajalle. Miljardööri omistaa Dynagas-laivanvarustamon, joka on erikoistunut kuljettamaan nesteytettyä maakaasua.
Dynagas omistaa myös viisi kaasulaivaa, joita käytetään kuljettamaan LNG:tä venäläiseltä Jamalin kaasukentältä. Kaasu lastataan laivoihin siperialaisen pikkukylän kylkeen rakennetussa satamassa noin 500 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Kuljettamiseen tarvitaan arktisiin oloihin suunniteltuja erikoistankkereita.
LNG:n laivaaminen ei ole toistaiseksi ollut kiellettyä, ja itse asiassa suurin osa Jamalin kaasusta on tuotu Eurooppaan. Saksalainen Urgewald-kansalaisjärjestö arvioi, että alkuvuonna 2026 kaasua on tuotu Siperiasta EU-maihin yhteensä kuuden miljardin euron arvosta.
Ensi vuoden alusta tuottoisa kaasubisnes olisi loppunut.
Kreikan edustaja kuitenkin ilmoitti maan hyväksyneen kaasun kuljetuskiellon ”vahingossa” ja vaati päätöksen perumista. Viikkoja kestäneiden neuvottelujen jälkeen hyväksyttiin lopulta poikkeus, joka sallii Dynagasin jatkavan venäläisen kaasun kuljetuksia.
Kreikan änkyröinti oli ikävä yllätys. Aiemmin pakotepäätöksissä ylin vastarannan kiiski oli Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka kuitenkin hävisi huhtikuun parlamenttivaalit.
”Olihan se yllättävää, koska toivottiin, että vallan vaihtuminen Unkarissa muuttaisi tilannetta”, Suomen Pankin Laura Solanko sanoo.
”Mutta ehkä se oli väärä analyysi. Se ei ole muuttunut mihinkään, että yksittäisillä jäsenmailla on omat intressinsä ja nyt ne tulevat entistä selvemmin näkyviin.”
Hyvä esimerkki tästä on Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan patriarkka Kirillin saaminen pakotteiden piiriin. Kirill on presidentti Putinin liittolainen, joka on kutsunut hyökkäystä Ukrainaan ”pyhäksi sodaksi”. Esimerkiksi Britannia onkin asettanut Kirillin pakotelistalle.
EU yritti samaa jo Ukrainan sodan alkuvaiheessa kesällä 2022 mutta luopui aikeesta, kun Unkari ja Orbán ilmoittivat kaatavansa silloin käsittelyssä olleen kuudennen pakotepaketin, jos Kirill joutuu pakotteiden kohteeksi.
Neljä vuotta myöhemmin kesällä 2026 Orbán ei enää ole vallassa mutta Kirilliä ei edelleenkään lisätty pakotelistalle. Tällä kertaa ajatusta vastustivat neuvotteluissa EU-maista Bulgaria sekä Vatikaanin pyynnöstä myös Italia.
Kreikkalaisen kaasutankkerimiljardöörin ja moskovalaisen kirkollisjohtajan lisäksi uusinta pakettia valmistellessa muistettiin myös unionin kalapuikkotehtailijoita. Vielä valmisteluvaiheessa pakettiin kuului tuontikielto esimerkiksi venäläiselle turskalle ja seitille.
Kalakielto kuitenkin poistettiin paketista, kun Euroopan unionin jäsenmaista Saksa ja Portugali vastustivat sitä. Maan kalanjalostajat käyttävät paljon venäläistä tuontiraaka-ainetta esimerkiksi kalapuikkojen valmistamiseen.
Pakettihankaluuksien takia on esitetty, että EU:n kannattaisi siirtyä järjestelmään, jossa uusia Venäjä-pakotteita hyväksytään jatkuvasti yksittäin. Niistä ei enää yritettäisikään koota laajempia kokonaisuuksia.
Silloin yksi riita esimerkiksi LNG:n laivaamisesta ei estäisi kymmenen muun pakotteen etenemistä.
Perusperiaate ei muuttuisi, pakotteet vaatisivat edelleen kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisen hyväksynnän. Yhden jäsenmaan neuvotteluvalta kuitenkin vähenisi, kun se ei enää voisi yhden kiistakysymyksen takia pysäyttää kaikkien uusien pakotepäätösten tekemistä.
Venäjän sotaponnistuksien jarruttamisessa ei ole oleellista, onko vaikkapa pommilennokin ohjaamisessa käytettävän sähkömoottorin vienti maahan kielletty osana suurempaa EU-pakettia vaiko yksittäispäätöksenä. Yksittäin hyväksytyt pakotteet ovat aivan yhtä tehokkaita kuin laajemmat paketit.
”EU:n sisäisen viestinnän kannalta pakotteiden kokoaminen paketeiksi on kuitenkin ollut tärkeää”, Laura Solanko sanoo. ”Niillä on osoitettu myös itsellemme, että saamme aikaan näyttäviä ja yhtenäisiä toimia. Ja toki ne ovat olleet Ukrainan suuntaan sellaisia näyttäviä tuen osoituksia.”
Solanko arvioi, että hankalista paketeista luopuminen voisi johtaa aiempaa joustavampaan ja tehokkaampaan EU:n pakotepolitiikkaan.
”Mutta kaikista hankaluuksista huolimatta EU on onnistunut näissä pakotteissa jopa hämmästyttävän hyvin”, Solanko sanoo.
”Aina on tietenkin parantamisen varaa, mutta kun otetaan kaikki rajoitteet huomioon, aika hyvin tässä on pärjätty.”